Lihavoitumisessa on kyse nykyisen ruokavalion liian suurista kaloripitoisuuksista ja liian pienistä suojaravintoainepitoisuuksista.
Kun suojaravintoaineiden määrä kehossa vähenee, vähenee myös kaloreiden polttamisen vauhti, ja sensijaan, että kaloreista muodostuisi energiaa soluihin ja solujen rakenteita kasvaisia lisää, kykenemättömänä polttamaan kaikkia kaloreita keho varastoi ne rasvaksi.
Laihduttamisessa on kyse kaloreiden polttamisesta maksimaalisesti.
Suojaravintoaineita kuluu kaloreiden maksimaalisessa polttamisessa paljon, joten kehon kaloreiden polttamisen optimoiminen ja siten laihtuminen vaativat jatkuvaa vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävää saantia.
Jotta laihduttamisen aikana tapahtuisi myös elintärkeitä anabolisia reaktioita eli kehoa rakentavia prosesseja, tulisi laihduttajan vähäkalorisesta ruokavaliosta saada myös välttämättömiä rasvoja ja valkuaisaineita sekä kuitupitoisia hiilihydraatteja.
Nämä välttämättömät rasvat ovat omega-rasvahappoja, valkuaisaineista tulisi saada erityisesti välttämättömiä aminohappoja kaikista saatavilla olevista aminohapoista, ja hiilihydraatteja niukasti, koska kuidun tarvetta ei voi kokonaan poistaa.
Vitamiineista A-B-C-D-E-K ovat tarpeen.
B-vitamiineja tarvitaan kahdeksan oikeassa suhteessa.
Kivennäis- ja hivenaineista Ca,Mg,Fe,Mn,Zn,Cu,Cr,Se,S,Mo saantia tulisi lisätä kaloreiden lisääntyneen polttamisen aikana.
Suhteessa oikeat määrät vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita saadaan melkein kaikista markkinoilla olevista monivitamiinivalmisteista.
Ruokasuolan määrää säätämällä saadaan sopivasti tarvittavat lisät Na,Cl,I.
Kun suojaravintoaineiden määrä kehossa vähenee, vähenee myös kaloreiden polttamisen vauhti, ja sensijaan, että kaloreista muodostuisi energiaa soluihin ja solujen rakenteita kasvaisia lisää, kykenemättömänä polttamaan kaikkia kaloreita keho varastoi ne rasvaksi.
Laihduttamisessa on kyse kaloreiden polttamisesta maksimaalisesti.
Suojaravintoaineita kuluu kaloreiden maksimaalisessa polttamisessa paljon, joten kehon kaloreiden polttamisen optimoiminen ja siten laihtuminen vaativat jatkuvaa vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävää saantia.
Jotta laihduttamisen aikana tapahtuisi myös elintärkeitä anabolisia reaktioita eli kehoa rakentavia prosesseja, tulisi laihduttajan vähäkalorisesta ruokavaliosta saada myös välttämättömiä rasvoja ja valkuaisaineita sekä kuitupitoisia hiilihydraatteja.
Nämä välttämättömät rasvat ovat omega-rasvahappoja, valkuaisaineista tulisi saada erityisesti välttämättömiä aminohappoja kaikista saatavilla olevista aminohapoista, ja hiilihydraatteja niukasti, koska kuidun tarvetta ei voi kokonaan poistaa.
Vitamiineista A-B-C-D-E-K ovat tarpeen.
B-vitamiineja tarvitaan kahdeksan oikeassa suhteessa.
Kivennäis- ja hivenaineista Ca,Mg,Fe,Mn,Zn,Cu,Cr,Se,S,Mo saantia tulisi lisätä kaloreiden lisääntyneen polttamisen aikana.
Suhteessa oikeat määrät vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita saadaan melkein kaikista markkinoilla olevista monivitamiinivalmisteista.
Ruokasuolan määrää säätämällä saadaan sopivasti tarvittavat lisät Na,Cl,I.
Vastaukset 5
Vanhimmat
> Lihavoitumisessa on kyse nykyisen ruokavalion liian suurista
> kaloripitoisuuksista ja liian pienistä suojaravintoainepitoisuuksista.
Matkassa on kyse metrimääristä ja massassa kilogrammoista. Entä sitten?
> kaloreiden polttamisen vauhti, ja sensijaan, että kaloreista muodostuisi
> energiaa
Matka on suure, metri on sen yksikkö. Massa on suure, kilogramma on sen yksikkö. Aivan samoin energia on suure, ja kalori on sen yksikkö, joskin suhteellisen vanha sellainen. SI-järjestelmän mukainen energian yksikkö on joule. Miten metreistä "muodostuu" matkaa? Miten kilogrammoista "muodostuu" massaa? Miten kaloreista "muodostuu" energiaa?
Viestisi on tyypillinen yläasteen fysiikan tunneilla nukkuneen kirjoitus, jota lukijan ei kannata ottaa kovin tosissaan.
Eri autot kuluttavat eri määrän polttoainetta esim 1oo km matkaan. Eri ihmiset kuluttavat erimäärän kilokaroreita samansuuruiseen "ponnistukseen".
Ne jotka kuluttavat vähän, lihovat. Lihavuus ei aina ole suhteessa ruuan syönnin määrään.
"Lihavuus ei aina ole suhteessa ruuan syönnin määrään. "
Kyllä on.
< "Lihavuus ei aina ole suhteessa ruuan syönnin määrään. "
Kyllä on. >
-Eikä ole.
Väitän että kyse on myös paljon ravinnon laadusta. Silloin voi syödä määrällisesti aivan erilailla.
Lisäksi ihmiset käyttävät kävellessäänkin erilailla energiaa. Toinen kerää koko kroppansa liikkeen mukaan hallitusti, lihaksensa löytäen ja tiedostaen, toinen taas löntystää kasassa ja käyttää vain pakollisia lihaksia liikkumiseensa.
Kaikki energiansaantisuositukset ovat vain suuntaa antavia (eroja jopa yli 1000 kcal samalla hlöllä), samoin kulutustaulukot (toinen kuluttaa kävellessä 150 kcal, toinen 400). Erot voivat olla siis huomattavia.
Oikeat määrät löytyvät jokaiselle vain kokeilemalla.
ja alkuperäisen kirjoittajan käyttämä lähde on? Voisin tutustua tähän mielstäni huuhaa tietoon paremmin