Vapaa-ajattelijain liitto ry:n ehdotuksia uskonnon ja omantunnon vapauden sekä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen edistämiseksi seuraavalla eduskunta- ja hallituskaudella
Johdannoksi ja yleisperusteluksi
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä on Suomessa noussut yli miljoonaan. Vaikka uskonnon ja omantunnon vapaudesta sekä kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta on säädetty perustuslaissa, kirkkoon ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien noin miljoonan Suomen kansalaisen uskonnon vapaudessa ja yhdenvertaisessa kohtelussa on edelleen puutteita, jotka on korjattava.
Perustuslain 11 § säätämä ”oikeus ilmaista vakaumus” tarkoittaa positiivisen omantunnonvapauden periaatetta. Se ei tarkoita vain sananvapautta, josta perustuslaissa säädetään erikseen, vaan oikeutta elää uskonnottomasti mm. ilman painostusta uskonnon harjoittamiseen. Perustuslaki säätää vielä erikseen, että ”kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen”.
Neljä vuotta sitten prof. Juha Sihvola kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla (15.1.2007): "Julkisen vallan uskonnollinen toiminta leimaa uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat ja uskonnottomat toisen luokan kansalaisiksi". Uskonnonvapauden kannalta ongelmallisiksi hän mainitsee mm. valtiopäivien ja yliopistojen avajaisiin liittyvät jumalanpalvelukset sekä uskonnon harjoittamisen koulun ja kunnan juhlissa. Kuluneen vaalikauden aikana tilanteessa ei ole tapahtunut myönteistä muutosta. Julkinen valta rikkoo edelleen sekä uskonnon ja omantunnon vapautta että kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatetta, ja asia on korjattava.
Ehdotukset
Vapaa-ajattelijain liitto ry. uskonnottomien etu- ja kulttuurijärjestönä esittää, että valtiovalta ryhtyy tulevalla eduskunta- ja hallituskaudella toimenpiteisiin alla olevien uudistusten aikaan saamiseksi:
1. Päivähoito Päivähoidossa on paikallaan kehittää yhteistä kulttuuri- ja tapakasvatusta, mutta erillisestä uskontokasvatuksesta, perustuslain vastaisesta uskonnon harjoittamisesta sekä läheisestä yhteistyöstä uskonnollisten tahojen kanssa on syytä luopua. Uskonto on perheen oma, ei julkisen palvelun asia. Mikäli uskontokasvatus halutaan päivähoitolaissa mainita, sen rinnalle tulee nostaa katsomusneutraali elämänkatsomustietokasvatus niin kuin on esiopetuksessa. Koulutoimessa on vastaavasti elämänkatsomustieto. Näin päivähoidossa, esiopetuksessa ja kouututoimessa noudatettaisiin katsomuskasvatuksen järjestämisessä samoja periaatteita.
2. Uskonnon harjoittaminen kouluissa Peruskoulussa ja esiopetuksessa tulee kokonaan luopua uskonnon harjoittamisesta. Uskonnon harjoitusta ovat koulutyöhön liitetyt jumalanpalvelukset sekä hartaus- ja rukoushetket. Kun edes oman uskonnon opetus ei ole tunnustuksellista, ei koulun muukaan toiminta saa olla sitä. Julkinen koululaitos ei saa ottaa hoitaakseen uskontokuntien tehtäviä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan yksittäinen virsi ei tee koulun juhlasta uskonnon harjoittamista juhlan muun ohjelman ollessa uskonnotonta. Koulun varta vasten koulutyöhön liittämä jumalanpalvelus, uskonnollinen päivänavaus ja rukoushetki ovat alusta loppuun uskonnon harjoittamista, mikä ei kuulu koulun tehtäviin.
3. Uskonnon opetus Uskonnonopetuksesta tulee peruskoulussa ja lukiossa luopua kokonaan. Kulttuuri- ja tapakasvatusta voidaan antaa ns. läpäisyperiaatteella ilman oppiainesidonnaisuutta. Osa nyt uskonnon opetuksessa käsitellyistä aiheista voidaan tuntijakouudistuksessa ja opetussuunnitelman perusteissa siirtää muihin aineisiin, kuten esimerkiksi esim. etiikkaan ja elämänkatsomustietoon sekä historiaan ja yhteiskuntaoppiin.
4. Lasten rekisteröiminen väestörekisteriin Lasten nimen rekisteröintioikeus väestörekisteriin tulee olla vain vanhemmilla ilman kirkon välikättä. Ihmisten virallinen rekisteröinti uskonnon perusteella ei kuulu länsimaisen oikeusvaltion periaatteisiin.
Johdannoksi ja yleisperusteluksi
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä on Suomessa noussut yli miljoonaan. Vaikka uskonnon ja omantunnon vapaudesta sekä kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta on säädetty perustuslaissa, kirkkoon ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien noin miljoonan Suomen kansalaisen uskonnon vapaudessa ja yhdenvertaisessa kohtelussa on edelleen puutteita, jotka on korjattava.
Perustuslain 11 § säätämä ”oikeus ilmaista vakaumus” tarkoittaa positiivisen omantunnonvapauden periaatetta. Se ei tarkoita vain sananvapautta, josta perustuslaissa säädetään erikseen, vaan oikeutta elää uskonnottomasti mm. ilman painostusta uskonnon harjoittamiseen. Perustuslaki säätää vielä erikseen, että ”kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen”.
Neljä vuotta sitten prof. Juha Sihvola kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla (15.1.2007): "Julkisen vallan uskonnollinen toiminta leimaa uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat ja uskonnottomat toisen luokan kansalaisiksi". Uskonnonvapauden kannalta ongelmallisiksi hän mainitsee mm. valtiopäivien ja yliopistojen avajaisiin liittyvät jumalanpalvelukset sekä uskonnon harjoittamisen koulun ja kunnan juhlissa. Kuluneen vaalikauden aikana tilanteessa ei ole tapahtunut myönteistä muutosta. Julkinen valta rikkoo edelleen sekä uskonnon ja omantunnon vapautta että kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatetta, ja asia on korjattava.
Ehdotukset
Vapaa-ajattelijain liitto ry. uskonnottomien etu- ja kulttuurijärjestönä esittää, että valtiovalta ryhtyy tulevalla eduskunta- ja hallituskaudella toimenpiteisiin alla olevien uudistusten aikaan saamiseksi:
1. Päivähoito Päivähoidossa on paikallaan kehittää yhteistä kulttuuri- ja tapakasvatusta, mutta erillisestä uskontokasvatuksesta, perustuslain vastaisesta uskonnon harjoittamisesta sekä läheisestä yhteistyöstä uskonnollisten tahojen kanssa on syytä luopua. Uskonto on perheen oma, ei julkisen palvelun asia. Mikäli uskontokasvatus halutaan päivähoitolaissa mainita, sen rinnalle tulee nostaa katsomusneutraali elämänkatsomustietokasvatus niin kuin on esiopetuksessa. Koulutoimessa on vastaavasti elämänkatsomustieto. Näin päivähoidossa, esiopetuksessa ja kouututoimessa noudatettaisiin katsomuskasvatuksen järjestämisessä samoja periaatteita.
2. Uskonnon harjoittaminen kouluissa Peruskoulussa ja esiopetuksessa tulee kokonaan luopua uskonnon harjoittamisesta. Uskonnon harjoitusta ovat koulutyöhön liitetyt jumalanpalvelukset sekä hartaus- ja rukoushetket. Kun edes oman uskonnon opetus ei ole tunnustuksellista, ei koulun muukaan toiminta saa olla sitä. Julkinen koululaitos ei saa ottaa hoitaakseen uskontokuntien tehtäviä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan yksittäinen virsi ei tee koulun juhlasta uskonnon harjoittamista juhlan muun ohjelman ollessa uskonnotonta. Koulun varta vasten koulutyöhön liittämä jumalanpalvelus, uskonnollinen päivänavaus ja rukoushetki ovat alusta loppuun uskonnon harjoittamista, mikä ei kuulu koulun tehtäviin.
3. Uskonnon opetus Uskonnonopetuksesta tulee peruskoulussa ja lukiossa luopua kokonaan. Kulttuuri- ja tapakasvatusta voidaan antaa ns. läpäisyperiaatteella ilman oppiainesidonnaisuutta. Osa nyt uskonnon opetuksessa käsitellyistä aiheista voidaan tuntijakouudistuksessa ja opetussuunnitelman perusteissa siirtää muihin aineisiin, kuten esimerkiksi esim. etiikkaan ja elämänkatsomustietoon sekä historiaan ja yhteiskuntaoppiin.
4. Lasten rekisteröiminen väestörekisteriin Lasten nimen rekisteröintioikeus väestörekisteriin tulee olla vain vanhemmilla ilman kirkon välikättä. Ihmisten virallinen rekisteröinti uskonnon perusteella ei kuulu länsimaisen oikeusvaltion periaatteisiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
5. Kirkollisveron kanto
Valtion on kansalaisten tasapuolisen kohtelun nimissä luovuttava kirkolle annetusta kohtuuttomasta ja muita syrjivästä erityisoikeudesta käyttää valtion verokoneistoa kirkon jäsenmaksun eli ns. kirkollisveron kantoon.
6. Puolustusvoimat ja vankilat
Puolustusvoimien tulee luopua valtion kustantamasta ”kirkollisesta työstä”. Sotilaspappien palkkaamiseen käytetyt varat on järkevämpää suunnata psykologien ja sosiaalikuraattorien palkkaamiseen tukemaan varusmiehiä palvelukseen sopeutumisessa sekä kriiseissä ja traumaattisissa tilanteissa. Muutos ei estä seurakuntia tarjoamasta varuskunnissa palvelujaan varusmiesten vapaa-ajalla. Puolustusvoimien Yleiseen palveluohjesääntöön tulee tehdä muutoksia, jotka lopettavat uskontokuntiin kuulumattomien syrjinnän ja vahvistavat uskonnon ja omantunnon vapauden toteutumista.
Vankiloissa luovutaan vankilapappien viroista. Varat käytetään verrattomasti tärkeämpien vankilapsykologien ja sosiaalikuraattorien palkkaamiseen.
7. Avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen vihkimisoikeus
Oikeus avioliittoon vihkimiseen on tasapuolisuuden vuoksi syytä myöntää uskonnollisten yhteisöjen lisäksi myös uskonnottomien katsomuksellisille palvelujärjestöille. Maistraattien viranhaltijat eivät välttämättä ehdi kaikkiin maistraatin ulkopuolella pidettäviin juhlallisiin vihkimistilaisuuksiin, jolloin siviilivihkimisen haluavat ovat käytännön palveluissa uskonnollista vihkimistä haluavia huonommassa asemassa.
8. Valtiopäivien ja yliopistojen avajaiset ja promootiot Sekä valtiopäivien että yliopistojen avajaisten ja promootioiden viralliseen ohjelmaan kuuluvat jumalanpalvelukset tulee lopettaa kirkkoon kuulumattomia syrjivinä; tämä ei estä yliopistopaikkakuntien seurakuntia järjestämästä juhlajumalanpalveluksia avajaispäivinä.
9. Virkavala
Valtiollisten virkojen virkavalan antamiseen liittyvä uskonnollista aspektia on poistettava. Valan voi antaa juhlallisena vakuutuksena käsi (Suomen) lakikirjan päällä. Samoin oikeusistuimissa ja puolustusvoimissa on luovuttava uskonnollisen valan ja uskonnottoman vakuutuksen käytöstä ja siirryttävä yhteen ja yhteiseen uskonnottomaan valaan/vakuutukseen.
10. Valtion ja kirkon erottaminen toisistaan Vaalikauden aikana ryhdytään toimiin evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisaseman purkamiseksi eli kirkon ja valtion erottamiseksi toisistaan tarkoituksena vahvistaa uskonnon ja omantunnon vapautta sekä kansalaisten yhdenvertaista kohtelua myös Suomessa.
Vapaa-ajattelijain liitto ry.
Sopiiko tämmöinen tapahtuma uutinen tänne keskustelupalstalle? ONhan siinä keskustelua virittäviä kysymyksiä?
USKOMATON VAALIPANEELI
Torstaina 17.3.2011 klo 18.00 – 20.00 Porthania, Sali 3 (1. kerros), Yliopistonkatu 4, Helsinki
Tule kuulemaan ja tenttaamaan puolueiden eduskuntaehdokkaita
Mikä on uskonnon ja omantunnonvapauden sekä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun tila? Pitääkö tilannetta parantaa ensi vaalikaudella ja miten??
Päivähoito? Koulu? Yliopistot? Armeija? Kirkollisverotus? Yhteisövero? Pakkouskonto? Pakkorukoiluttaminen? Valtio ja kunta jumalanpalvelusten järjestäjänä? Valat ja vakuutukset? Siviilivihkimisoikeuden laajentaminen? Kriisiapu? Hautaustoimi?
Ovatko uskontokuntiin kuulumattomat ”toisen luokan kansalaisia”?
Vastamaassa puolueiden eduskuntavaaliehdokkaita, mm:
tutkija Sanna Lehtinen, Keskusta
yht.maist. Taisto Orre, Perussuomalaiset
pääsihteeri Leo Stranius, Vihreät
kansanedustaja Erkki Tuomioja, SDP
psykologi Anna Vuorjoki, Vasemmistoliitto
Paneelia vetää varapuheenjohtaja, lehtori Esa Ylikoski
Vapaa pääsy
Järjestäjä: Helsingin vapaa-ajattelijat ry.