Yksi kaverini tapasi poikaystävänsä 13-vuotiaana yläasteella ja he ovat silti onnellisesti yhdessä, mitään eroamisia ei ole tuon 8 vuoden aikana tullut. Lukion jälkeen muuttivat asumaan yhteen ja näillä mennään!
Toinen, vähän ujompi kaveri tapasi ensirakkaudensa n. 18v ikäisenä, ja mies osottautuikin varsinaiseksi lottovoitoksi; kaveri pääsi eroon pahimmasta ujoudestaan ja on nyt niin viehkeä ja sosiaalinen kaunotar. Parin vuoden aikana he ovat jo käyneet matkustamassa ties missä paratiisisaarilla ja suurkaupungeissa. Sitä entistä ujoa tyttöä ei meinaa edes tunnistaa.
Oikeastaan suurimmalla osalla kavereistani on juuri tälläinen toimiva suhde, oikein rakkaustarina. Itse aina törmään valehtelijoihin ja pettäjiin, joiden kanssa seurustelemisesta ei tule mitään. Olen kateellinen kavereilleni, heillä ei tunnu olevan mitään käsitystä sydänsuruista. Heille suurin riidan aihe on varmaan joku uusien verhojen valitseminen makuhuoneseen...
En todellakaan toivo, että heillä menisi huonosi, sehän on hienoa, että suhde toimii edes jollain, mutta miten joutkut vaan onnistuu löytämään noin hyvän suhteen ja vielä noin aikaisin? Tuokin tyyppi oli tämän ujon ensimmäinen poikaystävä, ja heti osui "se oikea" kohdalle.
Toinen, vähän ujompi kaveri tapasi ensirakkaudensa n. 18v ikäisenä, ja mies osottautuikin varsinaiseksi lottovoitoksi; kaveri pääsi eroon pahimmasta ujoudestaan ja on nyt niin viehkeä ja sosiaalinen kaunotar. Parin vuoden aikana he ovat jo käyneet matkustamassa ties missä paratiisisaarilla ja suurkaupungeissa. Sitä entistä ujoa tyttöä ei meinaa edes tunnistaa.
Oikeastaan suurimmalla osalla kavereistani on juuri tälläinen toimiva suhde, oikein rakkaustarina. Itse aina törmään valehtelijoihin ja pettäjiin, joiden kanssa seurustelemisesta ei tule mitään. Olen kateellinen kavereilleni, heillä ei tunnu olevan mitään käsitystä sydänsuruista. Heille suurin riidan aihe on varmaan joku uusien verhojen valitseminen makuhuoneseen...
En todellakaan toivo, että heillä menisi huonosi, sehän on hienoa, että suhde toimii edes jollain, mutta miten joutkut vaan onnistuu löytämään noin hyvän suhteen ja vielä noin aikaisin? Tuokin tyyppi oli tämän ujon ensimmäinen poikaystävä, ja heti osui "se oikea" kohdalle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin no, olen nähnyt sitä toista puoltakin suhteista eli aika epätasapainoisia suhteita ja niitä jotka alkavat hyvin, mutta loppuvat huonosti.
Itse en jaksaisi muuten riidellä verhoista makuuhuoneessa kun elämässä on suurempiakin murheita.
Omalle kohdalle on sitten osunut ne jotka eivät sovi yhteen minun kanssani tai sitten todella epämiellyttäviä naisia.
Täten ei vain usko että ihmissuhteista ylipäätään ja mitään käteen ellei osu tuollainen lottovoitto. Toisaalta olen itse miettinyt että kunhan onhan on tarpeeksi söpö naitava tyttönen niin sama viedä vaikka vihille ja turha odotella enää mitään sen kummempaa.
Onni ei tule vain kaikille sen nyt tajuaa jokainen joka on kasvanut vaipoistaan ja iltasaduista ulos.
Omaa kohtaloani en osaa edes surra, mutta pahoittelen osaasi tässä tuolileikissä.
Toivottavasti näillä sinun kavereillasi sujuu jatkossakin hyvin parisuhteissaan. Hiukkasen kyynisenä kuitenkin totean, että kahdeksan vuotta yhteiseloa ei takaa mitään, varsinkaan kun puhutaan noin nuorista ihmisistä. Voisin myös todeta, että ulkomaanmatkat ja kiva ulkokuori eivät kerro koko totuutta. Surut ja ongelmat ovat kaikilla ihmisillä. Sitä helposti ajattelee, kun jää yksin, että toisilla vain onnistaa ja heidän elämänsä on pelkkää ruusuilla tanssimista. Et sinä sinne suhteen sisälle näe ulkopuolisena. Et voi tietää kuinka hyvin tai huonosti heillä oikeasti edes menee. Et voi myöskään tietää tuleeko se sopiva kumppani joskus kohdalle vai ei. Voit vain uskoa ja toivoa.
Kavereidesi ikäluokka on helppo päätellä tuosta viestistä ja oletan sinun olevan samaa ikäluokkaa. Ei sinun iässäsi ole vielä todellakaan peli pelattu tai kaikkia kortteja katsottu. Toisilla vain vie kauemmin löytää se kumppani. Huonoon ei kannata tyytyä vain sen takia, että rinnalla olisi joku toinen. Usko pois, olen itse jo yli kolmikymppinen ja vuosikausien pään seinään hakkaamisen jälkeen, olen ehkä vihdoinkin löytänyt sellaisen ihmisen, jonka kanssa voisi syntyä jotain oikeaa. Ehkä. Aika näyttää.
Omasta mielestäni nuorena on hyvä katsoa sitä elämää ja kokea. Toteuta niitä unelmia, joita sinulla on. Jonain päivänä saatat vauvanvaippoja vaihtaessa huomata, että osaan niistä haaveista ei ole mahdollisuutta ehkä koskaan tai sitten vasta monien vuosien jälkeen. Kaikissa asioissa on sekä hyvät ja huonot puolensa. Pitää olla jotain tavoiteltavaa, mutta pitää myöskin kyetä arvostamaan itseänsä ja omaa elämäänsä. Ei se toinen ihminen kuitenkaan sitä pelastusta tuo.
Alappa rakentaa itseäsi,niin toteutat mahdottomilta asioita. Kateus pois ekaksi.