"Euromaiden päämiehet ovat viime yönä sopineet erinäisistä toimista,
joiden toivotaan vahvistavan markkinoiden uskoa eräiden maiden kykyyn suoriutua velkasitoumuksistaan. Tärkeässä osassa tässä on vakausväline EFSF, jonka lainanantokyvyn lisäämisestä kokouksessa päätettiin. Kuten anonyymi kommentoija alempana huomauttaa, Suomen pääministeri Kiviniemen suomalaisille tiedotusvälineille ilmoittama neuvottelutulos poikeaa hieman siitä, mitä muissa maissa on kerrottu. Suomen pääministerin puheista syntyy sellainen käsitys, että kokouksen päätös oli "EI", mutta muiden maiden pääministereiden puheista, että päätös oli "KYLLÄ".
Euroministereiden julkilausumassa asiasta sanotaan, että "...Euroopan rahoitusvakausvälineen sovittu 440 miljardin euron suuruinen lainanantokyky asetetaan täysimääräisesti käyttövalmiuteen." Tämä täysimääräinen käyttävalmius edellyttää sitä, että välineelle annettuja takauksia kasvatetaan. Ainakin HS ja YLE ovat saaneet Suomen pääministerin puheista sen käsityksen, että välinettä ei vahvisteta, eikä takaustarve siis nouse.
Saksalainen Die Welt kertoo 440 miljardin täyden käyttävalmiuden tarkoittavan liittokansleri Merkelin mukaan sitä, että "kaikkien euromaiden on myönnettävä selvästi suurempi takaussumma" ( „eine deutlich höhere Garantiesumme von allen Staaten des Euro-Bereichs gegeben werden muss“). Myös Financial Times, Wall Street Journal, Frankfurter Allgemeine ovat saaneet asiasta samanlaisen käsityksen.
Tilanne vaikuttaa hieman sekavalta. Toivottavasti Suomesta nyt pikaisesti korjataan asiasta ympäri Eurooppaa syntynyt väärä käsitys."
http://euroetana.blogspot.com/2011/03/mita-tuli-sovittua.html
joiden toivotaan vahvistavan markkinoiden uskoa eräiden maiden kykyyn suoriutua velkasitoumuksistaan. Tärkeässä osassa tässä on vakausväline EFSF, jonka lainanantokyvyn lisäämisestä kokouksessa päätettiin. Kuten anonyymi kommentoija alempana huomauttaa, Suomen pääministeri Kiviniemen suomalaisille tiedotusvälineille ilmoittama neuvottelutulos poikeaa hieman siitä, mitä muissa maissa on kerrottu. Suomen pääministerin puheista syntyy sellainen käsitys, että kokouksen päätös oli "EI", mutta muiden maiden pääministereiden puheista, että päätös oli "KYLLÄ".
Euroministereiden julkilausumassa asiasta sanotaan, että "...Euroopan rahoitusvakausvälineen sovittu 440 miljardin euron suuruinen lainanantokyky asetetaan täysimääräisesti käyttövalmiuteen." Tämä täysimääräinen käyttävalmius edellyttää sitä, että välineelle annettuja takauksia kasvatetaan. Ainakin HS ja YLE ovat saaneet Suomen pääministerin puheista sen käsityksen, että välinettä ei vahvisteta, eikä takaustarve siis nouse.
Saksalainen Die Welt kertoo 440 miljardin täyden käyttävalmiuden tarkoittavan liittokansleri Merkelin mukaan sitä, että "kaikkien euromaiden on myönnettävä selvästi suurempi takaussumma" ( „eine deutlich höhere Garantiesumme von allen Staaten des Euro-Bereichs gegeben werden muss“). Myös Financial Times, Wall Street Journal, Frankfurter Allgemeine ovat saaneet asiasta samanlaisen käsityksen.
Tilanne vaikuttaa hieman sekavalta. Toivottavasti Suomesta nyt pikaisesti korjataan asiasta ympäri Eurooppaa syntynyt väärä käsitys."
http://euroetana.blogspot.com/2011/03/mita-tuli-sovittua.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ettekö jo ala uskoa, että eduskunnalla ei ole mitään sanomista, kun meitä EU:ssa viedään!
Mari ja Jyrki eivät alunalkaen saaneet suurelta valiokunnalta valtuuksia lisätä Suomen osuutta rahastossa. Viime tingassa EU pakotti suomen ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja sama valiokunta teki hätäkokouksessaan pakon sanelemana loivemman päätöksen, josta ei tietenkään kerrottu kansalle. Monet päätöksen asiasisällön kuitenkin tietävät, niinkuin minäkin.
Ainoa johtopäätös on, että Suomen asioista päättää "kolmen kopla", korkeintaan parikymmenen hengen "eliitti". Muut kansanedustajat ovat kumileimasimia. Huhhuh!
Etukäteen suunniteltu menettely! Varotoimena - jos ei ensi kerralla myönteistä päätöstä saada junnattua - oli sovittu pikaisesta viimetingan hätäkokouksesta ja sen päätöksen sanamuodosta. Ja eiku matkaan!
EU-eliitti on vienyt Kiviniemeä kuin pässiä narussa. Kannattaisikohan Suomen lähettää jatkossa Brysseliin vähän tiukempia edustajia? Sellaisia esimerkiksi, jotka pitävät ja osaavat pitää Suomen puolta.
Kuka ensimmäisenä taitaa kertoa miksi Suomen olisi tuettava muiden maiden pankkeja? Toistaiseksi ei nimittäin kukaan ole sitä osannut selittää. Paitsi tietenkin suunsoiton suomenmestari Jykä. Tosin hänenkään suustaan ei tässä asiassa mitään järkevää ole ulos saatu, hölötystä kyllä... muttei se rahansyydön syyksi riittäne.