Oli kolmisen vuotta sitten, jolloin tein elämäni vaikeimman päätöksen. Tuntuu kuin kaikki olisi tapahtunut eilen, niin hyvin muistan kaikki ajatukseni, mitä minulle puhuttiin, kaiken. Minun ei olisi koskaan tarvinnut olla siellä, jos elämäntilanteeni olisi ollut toisenlainen.
Olin 17.v, koulu kesken ja lapsen isä oli juuri osoittautunut rikolliseksi, jolla ei kaikki ollut "ok"..Tottakai olisi ollut kiva pitää lapsi ja tulla äidiksi mutta ajattelin asian lapsen kannalta, millainen elämä hänellä olisi ollut..ja tiedän että se oli oikea päätös silloin. Sen jälkeen elämäni on ollut kaikkee muuta kuin helppoa, koska lapset ovat minulle tärkeitä ja rakkaita. Mutta en halunnut häntä tänne kärsimään, viettään epävakaata elämää. Lapsella on oikeus turvalliseen ja suotuisaan kasvu ympäristöön.
Ehkä olen saanut jonkinlaisen "tiedon" siitä että tein tavallaan "oikein" lapsen kannalta. Kun nyt tällä miehellä on pieni lapsi ja lapsella sinisilmäinen äiti, joka tuskin on perillä mistään. Jotenkin on paha olla, tämän lapsen kannalta. En kyllä haluaisi olla tuossa tilanteessa, jossa en voisi tietää juurikaan mitä seuraavana päivänä tapahtuu..ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
tämä tuo minulle oman kokemukseni ja päätöksen teon aikaiset ajat mieleen ja käyn sen kaiken tavallaan nyt lävitse uudelleen tämän myötä. Mutta tiedän kuitenkin koko ajan sen, että lastani ja hänen tulevaa elämäänsä ajatellen tein tuolloin oikean ratkaisun, vaikka se olikin vaikeaa ja on edelleen.
Olin 17.v, koulu kesken ja lapsen isä oli juuri osoittautunut rikolliseksi, jolla ei kaikki ollut "ok"..Tottakai olisi ollut kiva pitää lapsi ja tulla äidiksi mutta ajattelin asian lapsen kannalta, millainen elämä hänellä olisi ollut..ja tiedän että se oli oikea päätös silloin. Sen jälkeen elämäni on ollut kaikkee muuta kuin helppoa, koska lapset ovat minulle tärkeitä ja rakkaita. Mutta en halunnut häntä tänne kärsimään, viettään epävakaata elämää. Lapsella on oikeus turvalliseen ja suotuisaan kasvu ympäristöön.
Ehkä olen saanut jonkinlaisen "tiedon" siitä että tein tavallaan "oikein" lapsen kannalta. Kun nyt tällä miehellä on pieni lapsi ja lapsella sinisilmäinen äiti, joka tuskin on perillä mistään. Jotenkin on paha olla, tämän lapsen kannalta. En kyllä haluaisi olla tuossa tilanteessa, jossa en voisi tietää juurikaan mitä seuraavana päivänä tapahtuu..ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
tämä tuo minulle oman kokemukseni ja päätöksen teon aikaiset ajat mieleen ja käyn sen kaiken tavallaan nyt lävitse uudelleen tämän myötä. Mutta tiedän kuitenkin koko ajan sen, että lastani ja hänen tulevaa elämäänsä ajatellen tein tuolloin oikean ratkaisun, vaikka se olikin vaikeaa ja on edelleen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.