EU-vakuusrahasto on havaittu liian pieneksi vakauttamaan paisuvaa EU:n finassikriisiä: Kokonaissummaltaan 400 miljardin vakuusrahastosta on käytettävissä vain 250 miljardia, koska rahoittajat eivät kelpuuta nk. rupumaiden vakuuksia täydestä arvostaan. Kokonaissumma pitäisi kaksinkertaistaa - tässä vaiheessa. Se tarkoittaisi, että Suomen osuus pitäisi nostaa 8 miljardista 16 miljardiin euroon. Asiasta pitäisi päättää huippukokouksessa kuun lopulla.
Suomen ongelmina ovat, että meillä on eduskuntavaalit heti kokouksen jälkeen ja että eduskunta ei ole koolla päättämässä nostosta. Jälkimmäinen oli näköjään tarkoitus hoitaa pienemmässä piirissä suuren valiokunnan päätöksellä; loput kansanedustajat saisivat aikanaan lukea lehdistä, mihin tulivat sitoutuneeksi. Ensimmäinen olisi hoitunut suuren valiokunnan salassapitosäädöksillä. Mahdollisista vuotajista kinasteltiin kiivaastikin eduskunnassa.
Lisää mutkia tuli, kun suuri valiokunta niittasi kielteisen kantansa kiinni jyrkemmin kuin pääministeri Mari Kiviniemi ilmoittaessaan, että hän vastustaa vakuuksien laajentamista. Molemmat johtivat kuitenkin samaan: perjantain ministerikokoukseen piti mennä ilman valtakirjaa vakuuksien laajentamiselle.
Jokin muuttui, kun suuri valiokunta kutsuttiin koolle kesken ministerikokouksen; valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja ei kerro, mistä se kutsuttiin päättämään ja mitä päätettiin. Tuskin valiokuntaa tarvittiin toistamaan aiempi kantansa; ilmeisesti haluttiin muuttaa sitä. Samaan viittaa myös vasemmistoliiton halu tehdä vielä välikysymys asiasta; eduskunta jää vaalilomalle 12.4.
Ilmeisesti tuo jokin on ministerikokouksen keksimä matemaattinen taikatemppu: käytettävissä olevat vakuudet halutaan kasvattaa "vain" 250 miljardista 500 miljardiin. Äkkiseltään kokonaisvastuu näyttäisi kasvavan 400 miljardista 500 miljardiin. Mutta kun rahoittajat eivät kelpuuttaneet tuota 400 miljardia täydestä arvosta, kelpuuttaisivatko he 500 miljardia täydestä arvostaan? Vai vaativatko he saman riskimarginaalin siihenkin, eli kokonaispotin 800 miljardiin?
Hyvän luotoluokituksen Suomelle ei ole merkitystä sillä, kelpuuttavatko rahoittajat rupumaitten vakuuksia ja mihin saakka. Oleellista on, että vakuuksien määrä pitää kaksinkertaistaa, ja hyvän luottoluokituksen omaavien vakuuksilla; Suomen osalta siis 8 miljardin vakuus on nostettava 16 miljardiin. Se vain piilotetaan sotkemalla käytettävissä ja hyväksyttävissä olevat vakuudet keskenään ja piilottamalla kotimainen päätöksenteko pieneen ryhmään salassapitomääräysten taakse.
Ennen pitkää todellisuus tulee esiin, mutta silloin vaalit ovatkin jo ohi. Kansalaiset eivät voi peruuttaa äänestysvalintaansa - he joutuvat kaivamaan rahapussiaan. Syvältä.
JORMA USKI kaupunginvaltuutettu kansanedustajaehdokas (ps.) Jyväskylä"
Suomen ongelmina ovat, että meillä on eduskuntavaalit heti kokouksen jälkeen ja että eduskunta ei ole koolla päättämässä nostosta. Jälkimmäinen oli näköjään tarkoitus hoitaa pienemmässä piirissä suuren valiokunnan päätöksellä; loput kansanedustajat saisivat aikanaan lukea lehdistä, mihin tulivat sitoutuneeksi. Ensimmäinen olisi hoitunut suuren valiokunnan salassapitosäädöksillä. Mahdollisista vuotajista kinasteltiin kiivaastikin eduskunnassa.
Lisää mutkia tuli, kun suuri valiokunta niittasi kielteisen kantansa kiinni jyrkemmin kuin pääministeri Mari Kiviniemi ilmoittaessaan, että hän vastustaa vakuuksien laajentamista. Molemmat johtivat kuitenkin samaan: perjantain ministerikokoukseen piti mennä ilman valtakirjaa vakuuksien laajentamiselle.
Jokin muuttui, kun suuri valiokunta kutsuttiin koolle kesken ministerikokouksen; valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja ei kerro, mistä se kutsuttiin päättämään ja mitä päätettiin. Tuskin valiokuntaa tarvittiin toistamaan aiempi kantansa; ilmeisesti haluttiin muuttaa sitä. Samaan viittaa myös vasemmistoliiton halu tehdä vielä välikysymys asiasta; eduskunta jää vaalilomalle 12.4.
Ilmeisesti tuo jokin on ministerikokouksen keksimä matemaattinen taikatemppu: käytettävissä olevat vakuudet halutaan kasvattaa "vain" 250 miljardista 500 miljardiin. Äkkiseltään kokonaisvastuu näyttäisi kasvavan 400 miljardista 500 miljardiin. Mutta kun rahoittajat eivät kelpuuttaneet tuota 400 miljardia täydestä arvosta, kelpuuttaisivatko he 500 miljardia täydestä arvostaan? Vai vaativatko he saman riskimarginaalin siihenkin, eli kokonaispotin 800 miljardiin?
Hyvän luotoluokituksen Suomelle ei ole merkitystä sillä, kelpuuttavatko rahoittajat rupumaitten vakuuksia ja mihin saakka. Oleellista on, että vakuuksien määrä pitää kaksinkertaistaa, ja hyvän luottoluokituksen omaavien vakuuksilla; Suomen osalta siis 8 miljardin vakuus on nostettava 16 miljardiin. Se vain piilotetaan sotkemalla käytettävissä ja hyväksyttävissä olevat vakuudet keskenään ja piilottamalla kotimainen päätöksenteko pieneen ryhmään salassapitomääräysten taakse.
Ennen pitkää todellisuus tulee esiin, mutta silloin vaalit ovatkin jo ohi. Kansalaiset eivät voi peruuttaa äänestysvalintaansa - he joutuvat kaivamaan rahapussiaan. Syvältä.
JORMA USKI kaupunginvaltuutettu kansanedustajaehdokas (ps.) Jyväskylä"
Vastaukset 4
Vanhimmat
On se vaan vaikea ymmärtää yksinkertaisa asioita.
Miten noin vähällä ymmärryksellä voi olla kansanedustaja?
Miksi se on niin vfaikea ymmärtää että ei vakausrahaston suurentaminen ole v'lttämättä yksistään vakuusien n nostoa. Siihenh monia eri keinoja.
Yksi keini on jopa yksityinen rahoitus. Siihen ei tarvita valtioiden vakuuksia, On myös pakkien rahoitus. Siihenkään ei tarvita valtioiden vakuuksia..
Keinoja on mijoonia, sellaiusia joihin ei tarvita valtioita takuuseen.
Niitä keinoja haetaan nyt.
Ihmettelen Katsisenkin kannanottoa. Katainenkin viime viikolla vakuutti että EI olla Hakemassa lisävakuuksia. Nyt kun Kiviniemi sopi, aivan kuin hallitus on eduskunnan kanssa sopinut, että vakuuksia ei läsätä, niin nyt Ktainen mälisee että sitähän se sopimus tarkoitti.
Nouseeko kataisellakin vaalikuume vai mistä tuollainen hömöily johtuu?
No kysehän onkin pelkästä vaalikampanjasta tässäkin keskustelussa. On valitettavaa että vaaliut on nyt noin lähellä. ei osata erottaa asioiden hoitoa vaalipopylismista.
Kepun vaaliStrategia on nimenomaan pimittää sitoutuminen takausten nostoon äänestäjiltä ja samalla siirtää lopullinen päätösvastuu tulevalle eduskunnalle ja hallitukselle. Vastenmielistä.
Ei se siirry Suomen takia. Ymmärrätkö?
Eu:ssa asiat rullaa omalla nopeudellaan ja Suomessa käydään vaalit ajallaan.
Näinkin yksinkertaisen asian ymmätäminen on joillekin tahoille ylivoimaisen vaikeaa.
Tuollaonen Popylismi se vasta vastenmileistä onkin.
Niin nythän hyökätään tyhjällä tyhjää vastaan.
Eli ei millään ei mitään vastaan.
Sitähän se popylismis on.