Suunnitelmissa on nyt tehdä tuollainen pieni puurunkoinen pakettitalo 1 krs. Tupakeittiö ja 2 makkaria. Pesuhuone, sauna ja tekn tila. Tontti loiva rinne, kallio lähellä.
Ne investointikustannukset pistävät miettimään kun talosta tulee kuitenkin pieni. Tulee näin aluksi mieleen, että suorasähkö vaan ja varaava takka. Tosi vaikee päätös kun en pahemmin ymmärrä lvi-asioiden päälle.
Ehdotuksia???!
Ne investointikustannukset pistävät miettimään kun talosta tulee kuitenkin pieni. Tulee näin aluksi mieleen, että suorasähkö vaan ja varaava takka. Tosi vaikee päätös kun en pahemmin ymmärrä lvi-asioiden päälle.
Ehdotuksia???!
Vastaukset 33
Vanhimmat
Lämmöntarve noin pienessä on n. 4kW, eli järkevin tapa lämmittää on juuri tuo suorasähkö varaava takka. Ehkä täydennettynä hyvällä ilmalämpöpumpulla.
Kodinkoneet ja muu tekniikka tuottaa lämpöä ehkä 1 kW:n, eli lämmityksen todellinen tarve on 3 kW, josta saat tuotettua suurimman osan takalla. Jos olet paljon pois kotoa, ilmalämpöpumppu hoitaa hommat, eli varsinainen suorasähkölämmitys on vain varajärjestelmä joka menee päälle kovimmilla pakkasilla jos et ole laittamassa pökköä pesään. Tuotemerkkimainonta on ilmeisesti epäsuotavaa täällä joten merkkiä mainitsematta oman ilmalämpöpumppuni maksimi ottoteho on 810 W jolla se tuottaa parhaimmillaan 3600 W lämpötehoa eli cop on 4,44. vielä 20 asteen pakkasellakin se hönkii mukavasti lämmintä.
jos ajattelit asua talven mökissä niin onnea tarpeeksi pienen takan etsintään! Rankkaa ylilämpöä luvassa ;(.
> Tuotemerkkimainonta on ilmeisesti epäsuotavaa täällä joten merkkiä
>mainitsematta oman ilmalämpöpumppuni maksimi ottoteho on 810 W jolla se
> tuottaa parhaimmillaan 3600 W lämpötehoa eli cop on 4,44. vielä 20 asteen
> pakkasellakin se hönkii mukavasti lämmintä
tuosta äkkiä lukumalla onnistuu hyvin erehtymään. Siis 7c lämpötilassa saisi teoreettisesti 3600w lämmitystehoa - silloin ei tarvitse vielä normitaloa lämmittää... 20 asteen pakkasella "hönkii mukavasti lämmintä" jolloin 810w ottoteholla saa 1kw sähkölämmittimen käyttöön mutta sulatusjaksot oikeasti tiputtavat tuoton jopa miinusmerkkiseksi...
Jos saat polttopuusi hyötyliikunnan hinnalla niin takka keskelle taloa ja suorasähköllä loput. Ainut huono puoli on takassa ettei sillä saa lämmintä käyttövettä tehtyä mutta 2 makkarin perusteella ei lapsia ole perheessä joten käyttöveden kulutus on vähäistä.
vesikiertoinen ikkunapenkkilämmitys kahdella-kolmella aurinkokeräimellä ja (tuloilman esilämmitys/viilennys maaputkistolla) enerventin sertifioidulla talteenotolla (85%)!
keräimillä saa helposti yli 25% vuosittaisesta energiatarpeesta, lämmitys hoituu 9kk helposti keräimillä ja ainakin 5kk myös käyttövesi 2-3hlön perheelle.
Aurinkokeräimillä saa käytännössä kesäkuukausien käyttövedet. Varsinaisen lämmityskauden ajan ne ovat täysin tarpeettomana.
Keräinsysteemin hinnalla saa vuosien, ellei vuosikymmenien käyttövesilämmityssähköt.
Ikävä kyllä, nuo aurinkojutut toimii paremmin lähempänä päiväntasajaa kuin napapiiriä.
Kyllä niitä on pikkutakkojakin saatavana ja ainahan voi muurarilla teettää sopivan.
Ei tuo takan koko mikään ongelma ole. Meillä on 2700 kg painava leivinuuni. Se on tehty tiilestä ja villat on kuoren ja uunin välissä. Ihan hyvin sitä voi polttaa vaikka kylmänä kesäpäivänä, koska puolen pesällisen poltto ei uunin pintalämpöä nosta kuin noin 30 C asteeseen. Siinä se lämpö pysyy sitten noin vuorokauden, jolloin kämppä ei lämpene kuin pari astetta.
Eikä viidessä kilossa puuta ole energiaa kuin tietty määrä, vaikka mitä takkaa polttaisi.
Iso uuni tai takka sitten tuo myös kylmyyttä taloon, jos sitä ei tavella polta, joten takan suunniteltu käyttötarkoitus kannattaa ottaa huomioon takkaa valitessa.
Tosiaan villalla eristettyä takkaa on turha lämmittää ja vielä turhempi hankkia ollenkaan.
Kunnon varaavatakka pitää toki asunnossa olla, sähkökatkoja voi tulla kovilla pakkasilla ja sähkön hinnasta ei ole takeita.
Varoituksen sana lattialämmityskaapeleista, ne voi mennä epäkuntoon ja valuun niitä ei vaihdeta. Näin kävi itselle, kesti 15 vuotta, sitten vastus hajalla, samaa sattunut muillekin. Vesikiertoisessa lattialämmityksessä saattaa tulla pitkällä ajalla myös ongelmia muovin haurastumisesta ja vuodoista.
Paras on ilmakiertoinen lattialämmitys.
Ilmakiertoinen lattialämmitys voi toimia lähes millä lämmönlähteellä tahansa ja se on ikuinen ja putkisto itse asennettavissa.
Lattialämmityskaapeli on helppo ja halpa korjata.
Ei se kovin mukavaa ole rikkoa laatoitusta ja piikata betonia auki. Taitaa jäädä tekemättä, helpompi laittaa uusi patteri seinään.
Yleensä ei tarvitse rikkoa kuin 1 tai 2 laattaa, piikata varovasti vioittunut kohta näkyviin ja korjata se. Pieni paikkavalu pikabetonilla ja uudet laatat paikalleen.
"Tosiaan villalla eristettyä takkaa on turha lämmittää ja vielä turhempi hankkia ollenkaan."
En ihan suoraan allekirjoita tuota väitettä. Tämä leivinuuni on pudottanut öljylämmitteisen talon vuotuisen öljyn määrän noin 3000 litrasta noin 1000 litraan. Tuo luku sisältää myös käyttöveden. Vuonna 2011 öljynkulutus tulee olemaan vielä huomattavasti pienempi, koska noin puoli vuotta menee 6 kW sähkövastuksella, mahdollisesti koko loppuvuosikin, jos öljyn hinta pysyy korkealla. Ilman uunia ei varmaan 6 kW vastus yksinään riittäisi. Mökillä on villaton takka-leivinuuni, ja sinne ei tämä villaversio mitenkään sopisikaan, koska se lämpenee tosi hitaasti. Eli vuorattu takka tai uuni sopii silloin kun sitä lämmittää säännöllisesti. Varmaan parhaiten sopii energiapihiin uuteen taloon, mutta hyvin se pelittää tässä 70-luvun harakanpesässäkin. On siitä villasta se hyöty että talo pysyy hyvin tasalämpöisenä, samoin uuni pysyy pitkään lämpimänä. Jos illalla polttaa pari pesällistä, niin aamulla uunin sisällä on vielä reilut 200 C. Varmaan haittana on se, että enemmän lämpöä poistuu piipun kautta kuin ilman villoja. Piipun lämpövuoraaminen olisi hyvä, ja sitten vielä ihan päälimmäiseksi sellainen vivuilla suljettava hattu, joita esim. Tanskassa käytetään. Ei näillä kulutuksilla kovin paljon enää viitsi investoida. Ehkä ilmalämpöpumppu pitää vielä hankkia nollakeleille, jos haluan säästää puita. Toinen juttu, joka on vielä joskus edessä on pesuhuoneen lattialämmitys. Nyt siellä on muoviputket betoniin valettuna, ja niiden piikkaaminen esille ei oikein kiinnosta, sitten kun putki hajoaa, vaihtoehtona on varmaankin suoraan sähköön siirtyminen tuon huoneen osalta.
tommoosessa pikkutuvassa käyttöves vie enemmän energiaa ku lämmitys.
Itse suosittelen suoraa sähköä osaksi vaikka lattia kaapelit ja hyvää ilmalämpöpumppua. Jos puut ovat sinulle ilmaisia niin silloin kannattaa harkita myös takkaa. Mikäli puut joudut ostamaan ei takasta ole ilmalämpöpumpulle haastajaksi. Pienikin takka maksaa äkkiä teetettynä 5000 euroa. Moni unohtaa ,että tarvitaan piippu ,pellitykset, tikkaat,kävelysilta ym. Ja siihen ostopuut ja vaiva päälle. Itse en ainakaan enään viitsi lauhoilla keleillä takkaa lämmitää ,kun lämpöpumppu lämmittää edullisesti. Menee puut hukkaan niin sanotusti.
Lisäksi maksettava nuohous joka vuosi.
Piippu sotkee myös nykyistä alipaineista ilmanvaihtoa.
Suora sähkö ILP. Varajärjestelmäksi joku petrooli/kaasulämmitin.
Pellettitakkaakin kannattaa harkita. Lämmitystehot muistaakseni jotain 4-7 kW eli ei totaalisen yliampuvia kuten jollain kaminalla/kevyttakalla (klapien koko taitaa aika tarkkaan määrittää, millä teholla takka toimii ... jos siis unohdetaan se kitupolttovaihtoehto). Pellettitakka hoitaa siis tunnelmointilaitteen viran ja jotkin saa varusteltua myös akkukäyttöisiksi, joten toimivat varalämmitysjärjestelmänäkin.
Sähkönkulutus ja pellettisäiliön koko ovat kyllä sellaiset, ettei puhuta kuin yhden vuorokauden itsenäisestä toiminta-ajasta. Jos varalämmityksen pitää pystyä suoriutumaan vaikka viikon ulkomaanreissunkin ajan, petroolilämmintin on parempi vaihtoehto.
Toki kannattaa nuo pelletin hinnat per kwh tarkistaa. Mutta halpaa ei ole sähkökään. Justiinsa tarkistin Helsingin hintatason ja todellinen hinta, veroineen ja siirtomaksuineen, 10,6 c/kWh! Tuo on siis halvimmalta vaikuttanut vaihtoehto, sama hinta 24/7 ja 2 vuoden sopimus.... aikatariffilla ja Helsingin energian hinnoilla päivä/yösähkö 13,0/10,4 c/kWh.
Maalämpö ilman muuta. Ja osatehopumpulla. Kireitä pakkasia on niin harvoin että on sulaa hulluutta täystehopumppu.
Varmennukseksi hakekattila ja joka huoneeseen pieni pellettitakka. ILPpi on hyvä täydennys.
Suora sähkö ei kannata. Sen kerroin on 2. Eli joudut asentamaan 500 mm villaa seiniin, jotta voit tehdä pelkällä sähköllä. Ja ikkunat 6-kertaisilla kaasutetuilla selektiiveillä. U-arvo on 0,005. Noissa ongelmana ovat karmit ja huurtuminen. Karmit vuotavat kuin seula muuhun ikkunaan nähden. Aamuisin pitää käydä skrapaamaassa.
Ei pidä unohtaa dieselgeneraattoria varavoimana. Oma kaivo ja vähintään mahdollisuus jätevesien säliliöön johtamiselle jos kaupungin infra tuhoutuu vaikka liittoutuman pommituksissa.
Pommikellari ja parin vuoden säilykevaraston luonnollisesti itsestäänselvyys.
Jos ilmalämpöpumpun hommaat niin jätä hyvä mies ainakin panasonic merkkiset pumput hyllyyn.Jos hyvän haluat niin toshiba.(toimii myös pakkasella toisin kuin tuo paskasonic mikä hyytyy jo lähes varjossa vaikka myyjä kaikkea muuta väittikin!!!Kyseessä uusin malli ge9 .. Paskaa saa katos pyytämättäkin!
Kiitos kaikille vastaajille!
Taidan kyllä kallistua sille linjalle, että jätän laitetekniikan mahdollisimman vähälle. ILmalämpöpumppu olisi varmasti ok jos laitevalinta menee tuurilla oikein ja laite kestää. On vähän arpapeliä. Toinen asia on, että ei tekisi mieli kuunnella mitään hurinaa seinässä kun alue on muuten rauhallista pikkukylää.
Jos budjetti sallii, niin otetaan matalaenergiatason rakenteet talopakettiin. Varaavaan takkaan tekisi mieli ottaa Shiedelin Rondo , eli paloilma piipun kautta. Siten ei tarvitsisi kuormittaa ilmanvaihtojärjestelmää ja esilämmittää talvella sähköllä IV:n tuloilmaa. Ei olisi paljoa korjattavaa.
Käyttövedelle voisi laittaa ainakin varauksen aurinkokeräimelle, jollekin halvemmanpuoleiselle kapineelle.
Sähkösopimus jokun uusiutuvaa energiaa käyttävän sähköyhtiön kanssa niin ei tunnu niin pahalle.
Palamisilma kyllä riittää tavallisestakin ilmanvaihdosta.
30kW teholla polttaessa tarvitaan ilmaan noin 15 litraa sekunnissa, eli suunnillen sen mitä yhdestä tulokanavasta tulee talon mitoitusilmanvaihdolla. 30kW tarkoittaa noin 10kg puuta tunnissa, eli aika kovaa polttamista, useimmat varmaan polttaa vähän vähemmän. Tuollainen tunnin poltto ei keikauta ilmanvaihtoa mihinkään suuntaa, mitään erillisiä paloilmakanavia tai muita erikoisjärjestelyjä ei todellakaan tarvita.
"Palamisilma kyllä riittää tavallisestakin ilmanvaihdosta."
juuri tuollaista sntaa... tutki vaikka käyttökokemuksia taloista, jotka on laadukkaasti rakennettu. Laatu tarkoittaa mm. alle 0,6 mitattua ilmanvuotolukua!
Uudiskohteisiin ei missään nimessä saisi enää laittaa tulisijaa ilman omaa tuloilmaa!!! Tuo Shiedelin Rondo tai Härmäairin piippu... Jos siis lähtökohtana on edes laatu, eihän kaikilla ole!
No antaa tulla sitä tutkittua sontaa...
Takka saa tarvitsemansa ilman normaalin ilmanvaihdon kautta, siinä ei ole mitään selittelemistä. Mitä vitun järkeä on tehdä tiivitalo ja sitten tehdä vasiten takkaa varten vuotokanava.
Takka toimii lämmittämisen aikana yhtenä poistohormina, eli pieni osa talon ilmanvaidosta poistuukin poistohormien sijaan takan hormista.
pahvi tosiaan. Siis laadukas hormi (Härmäairin aktiivipiippu tms.) ei vuoda! ja kun pahvi asiaa miettii niin laadukkaat talot ovat niin tiiviitä (ilmanvuotuluku
Mulla on tiivis kivitalo ja takkakytkimen jätin kokonaan kytkemättä, kun sitä ei tarvita. Joskus kun syksyllä virittelee pidemmän tauon jälkeen takkaan tulta, niin voi joutua vähäksi aikaa raottamaan ikkunaa, mutta kyse on jostain viidestä minuutista. Sen jälkeen normaali ilmanvaihto riittää.
Joa polttaa vaikka 10kg puuta niin siihen tarvii palamisilmaa noin 60 kuutiota, jos palamiseen menee aikaa vaikka 1.5h, niin sehän tarkoittaa että ilmavirtaus on noin 11 litraa sekunnissa.
Talon ilma vaihdetaan suunnilleen kerran kahdessa tunnissa. 150 neliön talossa vaihdetaan suunnilleen 390 kuutiota kahdessa tunnissa, eli noin 55 litraa sekunnissa.
Takan tarvitsema paloilma on siis noin 20% talon tarvitsemasta suorittamasta ilmanvaihosta. Kun takka alkaa myös poistaa ilmaa, niin taloon tulee hieman lisää alipainetta, joka vähentää hieman poistopuhaltimen siirtämää ilmamäärää ja vastaavasti lisää tulokanavan ilmamäärää.
Ainakaan minulla erillisen paloilmakanavan tai takkakytkimen puuttuminen ei aiheuta minkäänsortin ongelmaa. Onko palstalla joku jolla olisi ongelmia takan ilman riittävyyden kanssa? Jos takka savuttaa, niin vika on luultavasti jossin muuallla.
Kyllä minullakin kanavistosta tuleva ilma riittää. Ei ole tuprauttanut kertaakaa ja takkaa käytetään epäsäännöllisesti. Takkakytkin on, mutta ei tarvitse käyttää. Kyllähän 10 ulos johtavaa putkea antaa melkoisesti ilmaa. Tietty moottori ja kenno vähän ahistaa, mutta ei ne esteitä ole.
täs ole hyvä... mlp, aurinkokeräimet tuulimylly(t).. tulee sääässsstöäää!!!
ILP on vähän "moraaliton" laite kun pakkasilla pitää lämmittää muulla, toivottavasti ei sähköllä, kun silloin kulutus on suurimmillaan
Eikös takan lämpöa voi säännöstellä poltettavien puiden määrällä. Eikö se mene niin että paljon puita paljon lämpöä, vähemmän puita vähemmän lämpöä. Kyllä käytäntö opettaa määrittelemään poltettavan puun määrän.
Joo, ei takkaa ole pakko lämmittää maksimimäärällä joka kerta.
Sähkön kanssa vielä toimiikin siedettävästi, kun nurkkahuoneissa on oma säätö ja oma energianlähde. Vesikiertoisen kanssa on lämmöt mitä satuu kun takan lämpö hämää sisälämmön mittausta.
Paritalon puolikas, 91 m2, 30 vuotta vanha, 2 henkeä, patterit kiinni 7 v.
Kuusi vuotta oli kallis ilmalämpöpumppu eteisaulan katon lähellä. Iltaisin piti siivekkeillä ohjata lämpö makuuhuoneeseen. Kahdentoista asteen pakkasella
tuli vilu, jolloin piti sytyttää takka. Nyt on ollut reilu vuosi saman kokoinen (1,5 kW)
halpamalli (600 €) asennettuna olohuoneeseen 20 cm lattiasta. Laite imee vii-
leintä ilmaa kaikista huoneista ja pakottaa lämpimän ilman katosta alas. Vasta
18 asteen pakkasella viritetään takkaan tuli. Pumpujen keskimääräinen vuosi-
kulutus on ollut noin 3000 kWh.
Täällä maaseudulla suorasähkötalot kuluttaa n. 5000 - 6000 kwh vuodessa.
Ilmeisesti nuo statilaisten ilmanvahtokoneet nostaa kulutuksen yli 10000:n. Liika eläkeläisen maksettavaksi.