Kunpa tietäisin mikä on sun oikea tilanteesi ja milloin asiat selviävät.
Mikä on minun roolini asiassa, sen kun tietäisin. En oikein voi suoraankaan kysyä. Koska tavataan? n->m
Mikä on minun roolini asiassa, sen kun tietäisin. En oikein voi suoraankaan kysyä. Koska tavataan? n->m
Vastaukset 14
Vanhimmat
Epätietoisuus on syvältä... Ja odottavan aika on pitkä... :/
Mikä tahansa ratkaisu asiaan on parempi kuin epätietoisuus. Pääasia että selviää.
Toivottovasti selviää, alkaa jo oleen niin rikki ettei tiedä mikä on hyväksi ja mikä ei :/
Karu totuus on parempi kuin epätietoisuus. Tietysti asiat voi jäädä roikkumaan ilmaan jolloin kaikki vaan katoaa ilman että mitään tapahtuu.
Niin on ja se odottavan aika on pitkä, odottaa ja odottaa ja mitään ei kuulu.
Minun tarinassani on määräaika, jolloin osa asioista ratkeaa. Sen takia olen jotenkin jaksanut tätä epätietoisuutta. Kyllähän asiat voi tietysti jäädä roikkumaankin, osittain.
Jos joutuu odottaan ja odottaan eikä mitään tapahdu, ei päätöksiä, ei aloitteita niin se on selvä merkki siitä, että todellista valmiutta mihinkään ainakaan ihmissuhteeseen ole kummallakaan puolella. Jos olisin vapaa, en epäröisi tehdä aloitetta ja selvittää mahdollisuuksiani. Mutta kun en ole. Jos olette sinkkuja, niin mikä ihme teitä hidastaa ottaa yhteyttä, onhan teillä kokemusta.
Onko niin, että kuukausia ja vuosia ikävöivät ihmiset ovat joko itse sidottuja/varattuja tai se toinen on varattu tai sitten puuttuu luottamus.
Mikä onkaan pahempaa kuin saada osakseen naurua ja halveksuntaa, jos on ollut avoin ja kertonut tunteistaan jollekin.
Ja voi varattukin olla ihastunut,rakastunut jne, mut kai sen osa on helpompi, kun se vaki on itsellä
Mun tarinassa odotan sitä määräaikaa kun se menee umpeen ja saan tietää totuuden. Tietäis vain et lähteäkkö uuteen satamaan vai jääkö tähän.
Raskasta tuo odottaminen on. Koska sun määräaika menee umpeen? Teetkö itse päätöksen vai joudutko tyytymään toisten päätöksiin? Mä odottelen totuutta kans. Parempi kylmä totuus kuin epätietoisuus, mun mielestäni.
Me taidetaan olla kohtalotovereita, jossain määrin.
Itse odotan toisen päätöstä :( Itselle se voisi olla helpompi tehdä. Tällä viikolla menee umpeen päätös, oli se mitä vain kunhan tietäis et mitä.
Yritä kestää. Mun tarinassani päätös tulee joskus kesällä vasta. En tiedä miten jaksan siihen asti. Pakko se on jotenkin sinnitellä.
Eli se toinen tekee päätöksen ilman että sulta kysytään? Toivottavasti vastaus on sulle mieluinen.
Mä olen itselleni antanut aikaa syksyyn. Eli jos mitään ei tapahdu kesän aikana, niin sitten mä unohdan koko jutun. Hiljaisuus on myös vastaus.
Hmm...Sivusta uteliaana kysyn miksi päätös tulee kesällä?
Ottaisin mielelläni suhun yhteyttä n jos oot se oikea n, mutta kun hävitin numerosi niin toi yhteydenpito on nyt aika vaikeeta. Pitäis törmätä jossain kadulla tai muussa paikassa että nähtäis. Olis kiva nähdä ja jutella noi asiat halki.
No eipä tässä tarinassa ole paljon vaihtoehtoja, omista asioistani ja tunteistani olen kertonut mut jos toinen ei tiedä tunteistaa, mut oli pakko sanoa et tekee ratkaisun.