Kun mikään ei riitä..

Aluksi narsistinen henkilö vaikuttaa tyytyväiseltä kaikkeen sinussa. Olet parasta, mitä hänelle on tapahtunut. Kehuja saa kuulla. Olen mies, joka tykkää antaa lahjoja ja minun lahjani otettiin vastaan ylistysten kera.

Pikku hiljaa piti kaikessa olla parempaa, mahtavampaa, luksusta. Missään asunnossa ei viihtynyt, mikään lahja ei ollut tarpeeksi hyvä- silti saattoi vaatia lahjoja koko ajan. Mikään huomio maailmassa ei riittänyt korjaamaan narsistista aukkoa. Jatkuvasti olisi pitänyt viihdyttää. Kun aluksi niitä hyviä hetkiä oli paljon, niin pikku hiljaa ne vähenivät vähenemistään. Jossakin vaiheessa ne loppuivat kokonaan, paitsi silloin kun uhkasin lähteä. Sitten taas kyhnötettiin kyljessä ja kujerrettiin rakkaudesta. Luvattiin kaiken muuttuvan. Ja mikään ei pysyvästi muuttunut. Parin päivän päästä olin taas se idiootti, ja sovinisti, joka ei osannut ja tiennyt mistään mitään. Vähän niin kuin lapsi sanoisi isälleen, että "oot tyhmä" kun isi ei hanki jotain lelua.

Jälkikäteen sitä miettii, että lapsen kanssahan sitä seurustelikin. Lapsen, jota ei ollut rakastettu lapsena ja joka nyt yritti kaikin keinoin saada rakkautta, mutta ei osannut sitä antaa tai vastaanottaa. Jolle minä edustin joko isähahmoa tai sitten nukkea, jonka kanssa voi leikkiä.
198
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Kuulostaa tutulta tuo tilanne että mikään ei riitä. Mitä enemmän itse yrittää, toinen nostaa vaatimustasoaan, pysytellen näin aina edellä. Samalle tasolle pääsee vain harvoin. Haiskahtaa enemmän vallankäyttökuviolta kuin rakkaudelta, ainakin loppupelissä..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


iiiiiiiiiiiiiiiiiiii kirjoitti:

Aluksi narsistinen henkilö vaikuttaa tyytyväiseltä kaikkeen sinussa. Olet parasta, mitä hänelle on tapahtunut. Kehuja saa kuulla. Olen mies, joka tykkää antaa lahjoja ja minun lahjani otettiin vastaan ylistysten kera.

Pikku hiljaa piti kaikessa olla parempaa, mahtavampaa, luksusta. Missään asunnossa ei viihtynyt, mikään lahja ei ollut tarpeeksi hyvä- silti saattoi vaatia lahjoja koko ajan. Mikään huomio maailmassa ei riittänyt korjaamaan narsistista aukkoa. Jatkuvasti olisi pitänyt viihdyttää. Kun aluksi niitä hyviä hetkiä oli paljon, niin pikku hiljaa ne vähenivät vähenemistään. Jossakin vaiheessa ne loppuivat kokonaan, paitsi silloin kun uhkasin lähteä. Sitten taas kyhnötettiin kyljessä ja kujerrettiin rakkaudesta. Luvattiin kaiken muuttuvan. Ja mikään ei pysyvästi muuttunut. Parin päivän päästä olin taas se idiootti, ja sovinisti, joka ei osannut ja tiennyt mistään mitään. Vähän niin kuin lapsi sanoisi isälleen, että "oot tyhmä" kun isi ei hanki jotain lelua.

Jälkikäteen sitä miettii, että lapsen kanssahan sitä seurustelikin. Lapsen, jota ei ollut rakastettu lapsena ja joka nyt yritti kaikin keinoin saada rakkautta, mutta ei osannut sitä antaa tai vastaanottaa. Jolle minä edustin joko isähahmoa tai sitten nukkea, jonka kanssa voi leikkiä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu