Mutta ei silti osata vastata kysymykseen miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle. Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille. Moderni tehdashan voi olla jopa Kiinassa joten tuottavuuteen ei kannata vedota
Tässä rutisijoille yksinkertainen
kysymys..
50100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
-
Saa palkkoja toki verrata mutta mitään tukeahan niissä ei ole. Jaa että miksikö ei? No siksi että suomalaisten duunareiden palkat ja tuottavuus ovat punnittavina joka ainoa päivä kun myyntimiehet maaimalla kiertävät ja tuotteitamme kauppaavat. Jos hinta / laatu -suhde ei ole tarpeeksi hyvä tai emme pysty tuotteita tuottamaan maailmalle kilpailukykyiseen hintaan niin jää kaupat tekemättä. Absoluuttinen palkka ei siis sinällää ratkaise vaan kilpailukykys eli palkka / tuottavuus / hinta / laatu ja niissä on toistaiseksi olennaisimilla aloilla pärjätty.
Tilanne on siis täysin sama kuin maataloudessa jossa kilpailevia tuotteita voi tulla myyntiin maailmanmarkkinahintaan. Sillä erolla tietysti että maataloutta tuetaan siten että 45% maatalouden liikevaihdosta on tukia kun taas muuta teollisuutta yms ei tueta.
Omillaan pitää pärjätä ja jos duunarin tuottavuus suhteessa palkkaan ei ole kohdillaan niin nurin menee.
Kyllä taas niin paksua jöötiä tulee,että kipeää tekee
kilpailuja ei ole, rajat on suljettu kilpailulta. Maataloustuen puolestaan kuittaa kuluttaja, viljelijä ei siitä mitään hyödy. Palkkapuoli ei pärjää omillaan vaan riistää esim. viljelijojöitä rajasuojan avulla.
No miksi sitten valitsemamme eu,n päättäjät ovat päättäneet tukea ruoan tuotantoa, olisikohan pohjimmainen syy varmuus ruoan saatavuudesta.
Olen kovin ylpeä siitä suuresta arvostuksesta että me pärjäisimme kilpailussa sellaisia maita vastaan joiden satotaso hehtaarilta on yli kaksinkertainen omaamme verrattuna, miltei samoilla tuotantopanoksilla. Ikävä kyllä emme kuitenkaan niin hyviä ole vaikka hyviä olemmekin, kiitos kuitenkin suuresta luottamuksesta ja ammattitaidomme arvostuksesta. Mistä muuten ostat elintarvikkeita jotka on tuotettu ilman tukia.
Täällä usein esitetty kysymys, miksi suomi ei esimerkiksi yksipuolisesti lopeta telakkatukia kun telakkojen tuotantokin menee miltei kaikki vientiin, ja jaetaanhan yrityksillekin erilaisia tukia, esimerkiksi:
"Yritystuella tarkoitetaan rahaa, jota ei tarvitse maksaa takaisin sen myöntäneelle taholle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus (entinen TE-keskus) myöntää tapaus- ja aluekohtaisesti tukirahoja yrityshankkeisiin sekä niiden suunnitteluun. Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman puitteissa".
http://www.yrityshelsinki.fi/fi/yrittajaksi/yrityksen-perustamisen-vaiheet/rahoitus/yritystuet
http://www.stat.fi/til/yrtt/2008/yrtt_2008_2010-03-24_kat_001_fi.html
"Kyllä taas niin paksua jöötiä tulee,että kipeää tekee ".
Esimerkkejä ja niihin perustelut, vai laitoitko tuon vai provoilumielessä, jota epäilen.
"Täällä usein esitetty kysymys, miksi suomi ei esimerkiksi yksipuolisesti lopeta telakkatukia kun telakkojen tuotantokin menee miltei kaikki vientiin, ja jaetaanhan yrityksillekin erilaisia tukia, esimerkiksi:"
Suomella ei ole ollut telakkatukia ainakaan vuoden 1995 jälkeen. Noin niin kuin tiedoksi. Ja mahtaisiko olla että viimeiset telakkatuet on meillä maksettu 80-luvulla. Sen jälkeen on pitänyt pärjätä omillaan jos on kauppaa halunnut tehdä. Ja kummasti sitä kauppaa on telakat tehneet, duunarien tehokkuuden ansiosta.
"Mutta palkka kilpailuja ei ole, rajat on suljettu kilpailulta. Maataloustuen puolestaan kuittaa kuluttaja, viljelijä ei siitä mitään hyödy. Palkkapuoli ei pärjää omillaan vaan riistää esim. viljelijojöitä rajasuojan avulla."
Veraventure Oy
Aloitusrahasto Vera Oy
Suomen Vientiluotto Oy
Matkailunkehitys Nordia Oy
Finnveratakaus
Investointi- ja käyttöpääomalaina
Investointitakuu
Kansainvälistymislaina
Kansainvälistymistakaus
Kehittämislaina
Luottoriskitakuu
Naisyrittäjälaina
Ostajaluottotakuu
Pienlaina
Pientakaus
Rahoitustakuu
Remburssitakuu
Vastatakuu
Ympäristölaina
Ympäristötakaus
Yrittäjälaina
Kummasti vilisee noissa yllä olevissa että takuu, laina, luotto. Tarkoittaa siis että pääsääntöisesti luototetaan yrityksiä. Ja laina pakkaa olemaan sellainen että se täytyy maksaa takaisin. Ideanahan noissa on että yritystä tuetaan käynnistysvaiheessa ja kun yritys pärjää omillaan niin tuki lakkaa ja alkaa takaisinmaksu yhteiskunnalle.
Sen sijaan maatilat saavat joka vuosi liikevaihdostaan noin 45% sellaista tukea jota ei koskaan tarvitse maksaa takaisin. Muut yritykset voivat vain haaveilla että valtio laittaisi niille tuloja toisen puolen "tykö" eli kun yritys ansaitsisi euron markkinoilta niin valtio pistäisi toisen euron lisäksi.
kyseiet laitokset toimivat riskillä ja valtio maksaa tappiot, viljeliöille ei puolestaan makseta senttiäkään ilman ettei veronmaksaja saa omiaan pois korkojen kansa..
"maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle."
Otetaan nyt esimerkiksi vaikka apteekit, yksityiset lääkäriasemat ja sairaalat.
Esimerkiksi lääkkeiden valtion sairasvakuutuskorvaus, siitä ei käytetä sanaa "apteekkituki" mutta kyseessä on kuitenkin aivan sama asia kuin maataloustuessakin, valtio maksaa osan tuotteen hinnasta asiakkaan puolesta.
Pitäisikö maataloustuestakin käyttää sanaa "ruokakorvaus" joka siis maksetaan myyjälle. Toisena esimerkkinä voidaan ottaa hoivapalvelut vanhuksille ja vammaisille, niissäkin valtio tai useimmiten kunta maksa osan suoraan hoivapalveluyrittäjälle.
miksikö se maksaa vammaisten ja vanhusten hoidosta osan, osaatko arvella ellet kysy vanhukselta tai vammaiselta itseltään, kysy ja mieti!
Ruoan hinnasta kaupan kassalla voitaisiin käyttää sanaa "omavastuuosuus" kuten lääkkeissäkin ja todellakin maataloustuesta sanaa "ruokakorvaus".
Mikseipä sitä "ruokakorvauksen" suuruuttakin voisi laskea jokaiselle kaupassa myytävälle elintarvikkeelle, sen voisi siten eritellä kassakuitilla kuten ALV,kin.
Vähän jalostetuissa tuotteissa kuten perunoissa, maidossa, kananmunissa, jauhoissa ja raássa lihassa tuo prosentti olisi varmaan tuossa 20-30% luokkaa, pitemmälle jaloste pienempi.
Sana "ruokakorvaus" saataisi aiheutta vähemmän vastenmielisyyttä kuin "maataloustuki" sanan käyttö koska esimerkiksi juuri "lääkekorvaus" sanakaan ei suurempia agresioita aiheuta.
Nyt en ymmärrä mitä "ajat takaa". Vanha äitinikin saa tuettua hoivapalvelua koska hänen eläkkeensä on niin pieni ettei pystyisi ostamaan muuten tuota hoivapalvelua.
Hän ostaa myös kaupasta rikkampien osittain kustantamaa ruokaa.
Juuri köyhät maataloustuista eneiten hyötyvätkin.
Oletko "on "esimerkki" häpeä" jotenkin yksinkertainen, ei "tukea" mitenkään kritisoinut kirjoituksessaan vanhusten hoivapalvelua jota kunta tukee, vaan käytti esimerkkinä. Sinun päässäsi se muuttui kritiikiksi kun et tajunnut vertausta. Kyllä järkevä ihminen sen tajuaa miksi terveydenhoitoa, hoivapalveluita, järjestyksenpitoa, maanpuolustusta, pelastuspalvelua, koulutusta ja ruoantuotantoa tuetaan yhteiskunnan varoista tai jopa kustannetaan kokonaan.
Niin, nythän kunnalla on kaksi vaihtoehtoa. Lain mukaan joko itse järjestää vanhuksen / sairaan hoito lain edellyttämällä tavalla. Vanhainkodissa yms. Taikka sitten maksaa jotakin mm näistä hoivapalveluista. Ovat yleensä laskeneet että tulee halvemmaksi maksaa jotakin osia noille hoivapalveluille kuin kustantaa itse koko lysti. Eli kyseessä ei todellakaan ole mikään tuki hoivapalveluyrittäjille vaan yhteiskunnan keino säästää verovaroja.
"Esimerkiksi lääkkeiden valtion sairasvakuutuskorvaus, siitä ei käytetä sanaa "apteekkituki" mutta kyseessä on kuitenkin aivan sama asia kuin maataloustuessakin, valtio maksaa osan tuotteen hinnasta asiakkaan puolesta."
Ei todellekaan ole sama asia. Kysehän on siitä että yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden nimissä on katsottu että ne huono-onniset meistä jotka sattuvat sairastumaan vakavasti saavat tarvitsemaansa hoitoa varallisuudesta riippumatta. Kyse ei ole mistään tuesta apteekille tai lääketeollisuudelle. Kyse on siitä hoidetaanko ihmisiä ylipäätään vai onko tilanne niin että vain varakkaat sairastuneet kykenevät maksamaan hoitonsa, muut kuolevat pois hoidon puutteessa.
Mutta että tukea... Äly hoi?
aivan samasta asiasta, valtion tuen avulla kuluttaja/asiakas saa jotakin halvemmalla,apteekista halvemman lääkkeen, ruokakaupasta halvemman elintarvikkeen.
"Kyllä järkevä ihminen sen tajuaa miksi terveydenhoitoa, hoivapalveluita, järjestyksenpitoa, maanpuolustusta, pelastuspalvelua, koulutusta ja ruoantuotantoa tuetaan yhteiskunnan varoista tai jopa kustannetaan kokonaan."
Onko myös ruokakaupassa hintasäännöstely käytössä niin kuin apteekeissa? Maksaako K-kauppias kauppamaksua ja hakeeko erikseen lupaa toimia tietyn alueen kauppiaana? Onko kauppojen määrää rajoitettu? Onkohan kyse sittenkään ihan samasta asiasta kun oikein paneudut asiaan. Siis niin kuin järjellä paneudut.
mistä ihmeen hintasääntelystä puhut. kauppa on täysin vapaata, lupia täytyy kyllä hakea rakentamiseen niin maataloudessa kuin kaupassakin. Perehdy nyt siihen mitä hinta subventiolla tarkoitetaan.
Kunta ei siis mitenkään tue hoivapalveluyrittäjiä vaan hankkii sitä kautta toimintoja jotka muuten olisivat kunnalle kalliimpia.
Vai puuttuiko järki?
"mistä ihmeen hintasääntelystä puhut. kauppa on täysin vapaata,"
Lääkkeet ovat kaikki hintasäänneltyjä. Kauppa ei ole vapaata. Ja apteekkia ei rakenneta vaikka rakennus tehtäisiinkin jos ei tule tarveharkinnan perusteella olevaa lupaa.
mistä tuon keksit, apteekit voivat hinnoitella hintansa täysi vapaasti.
Mitä se tähän kuuluu voiko apteekki hinnoitella lääkkeensä vapaasti vai ei, apteekki kujitenkin saa valtiolta rahaa niinkuin viljelijätkin, toisesta vain käytetään nimeä "sairasvakuus korvaus" ja toisesta "maataloustuki"
Jos taas verrataan mataloutta apteekkin tai muuhun kauppaan, olemme kyllä lähenpänä apteekkeja erilaisissa säätelytoimissa.
Otetaan nyt esimerkiksi maitokiintiöt, millä teollisuudenalalla on kiintiö tuotantomäärille tai minkä teollisuuden alan pitää maksaa kiintiöista jos haluaa tuottaa enemmän.
Tai minkä teollisuuden pitää ilmoittaa vuoden alkupuolella viranomaisille tuotantomääristään ja siitä mitä tuotteita aikoo tuottaa ja jos tuotantoon tulee muutoksi pitää siitä tehdä muutosilmoitus kesäkuun loppuun mennessä, sen jälkeen tuotantoon ei saisi enää tehdä muutoksia.
"mistä tuon keksit, apteekit voivat hinnoitella hintansa täysi vapaasti. "
Kun tietää tarpeeksi niin ei tarvii keksiä juttu toisin kuin eräillä tuntuu olevan asian laita. Täyttä shittiä että apteekit voisivat hinnoitella tuotteensa vapaasti.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=8284:suomalaiset-kannattavat-laeaekkeiden-hintasaeaetelyae&catid=2:kotimaa&Itemid=4
"Tällä hetkellä lääkkeet ovat samanhintaisia kaikissa apteekeissa ja yhteiskunta sääntelee sekä resepti- että itsehoitolääkkeiden hintoja."
"apteekki kujitenkin saa valtiolta rahaa niinkuin viljelijätkin, toisesta vain käytetään nimeä "sairasvakuus korvaus" ja toisesta "maataloustuki""
Ei näin. Sairausvakuutuskorvauksen saa lääkkeen ostaja, ei apteekki. Systeemi toimisi samalla tavalla jos ja vain jos kuluttaja saisi ostokuittia vastaan takaisin osan ruokalaskusta. Nyt maataloustuki on yritystuki yritykselle, sairausvakuutuskorvaus on tuki sairastuneelle.
Maajussin väitteitä väitetään valheiksi vain sanomalla että ne on valheita, sen kummemmin perustelematta. Ei tuollainen minusta edusta kovin korkeatasoista väitteluytaitoa. No saahan täällä kirjoittaa noinkin jos ei muuta osaa.
." Ei tuollainen minusta edusta kovin korkeatasoista väitteluytaitoa. No saahan täällä kirjoittaa noinkin jos ei muuta osaa." Mitä yrität sanoa, aikuinenkin olet vai?
Aloita vaikka ensimmäisestä lauseesta..
"No miksi sitten valitsemamme eu,n päättäjät ovat päättäneet tukea ruoan tuotantoa, olisikohan pohjimmainen syy varmuus ruoan saatavuudesta.
Olen kovin ylpeä siitä suuresta arvostuksesta että me pärjäisimme kilpailussa sellaisia maita vastaan joiden satotaso hehtaarilta on yli kaksinkertainen omaamme verrattuna, miltei samoilla tuotantopanoksilla. Ikävä kyllä emme kuitenkaan niin hyviä ole vaikka hyviä olemmekin, kiitos kuitenkin suuresta luottamuksesta ja ammattitaidomme arvostuksesta. Mistä muuten ostat elintarvikkeita jotka on tuotettu ilman tukia.
Täällä usein esitetty kysymys, miksi suomi ei esimerkiksi yksipuolisesti lopeta telakkatukia kun telakkojen tuotantokin menee miltei kaikki vientiin, ja jaetaanhan yrityksillekin erilaisia tukia, esimerkiksi:
"Yritystuella tarkoitetaan rahaa, jota ei tarvitse maksaa takaisin sen myöntäneelle taholle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus (entinen TE-keskus) myöntää tapaus- ja aluekohtaisesti tukirahoja yrityshankkeisiin sekä niiden suunnitteluun. Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman puitteissa".
http://www.yrityshelsinki.fi/fi/yrittajaksi/yrityksen-perustamisen-vaiheet/rahoitus/yritystuet
http://www.stat.fi/til/yrtt/2008/yrtt_2008_2010-03-24_kat_001_fi.html"
"Olen kovin ylpeä siitä suuresta arvostuksesta että me pärjäisimme kilpailussa sellaisia maita vastaan joiden satotaso hehtaarilta on yli kaksinkertainen omaamme verrattuna", eu ja kansallisilla tuilla, ei tuotteella ole isoakaan osaa tuloksessa, hehtaarit ratkaisevat, mitä tulee omiin elintarvike ostoihin puolessa on varoeurot osana, harmittaa maksaa tuplasti kun vielä olen työssä, ja sinä olet ylpeä tästä tilanteesta?
Olen ylpeä että joku arvosti meitä niin että voisimme ilman tukea kilpailla sellaisten maiden kanssa joiden sadot hehtaarilta ovat kaksinkertaiset, niin minä kirjoitin, en mistään kaksinkertaisista maksuista.
No kenen sitten kuuluisi se nyt valtion maksama osuus maksaa jos tuet poistettaisiin, ei ainakaan tuottajan, kyllä kuluttaja maksaa ostamistaan tuotteista koko hinnan jos et kerta halua että valtio ja eu siitä osan maksaa sinun puolestasi.
Kyllä siinä ratkaisee myös menot hehtaaria kohden, Ranskan 7000kg hehtarisadolla ja 200€ tonnihinnalla puhdas tuotto on 1400€, suomen 3500kg hehtaarisadolla750€, kulut noin 500€/ha, Ranskalainen tienaa 90000€/100ha, suomalainen 25000€/100ha.
"Vuonna 2009 maatalousyritykselle maksetusta tukieurosta jäi viljelijäperheelle verotettavana tuloksena palkaksi ja omien pääomien korkoksi keskimäärin 56 senttiä. Kaikki myyntitulot ja loput 44 senttiä tuista käytettiin menojen kattamiseen".
"harmittaa maksaa tuplasti", haluat siis maksaa tuon tukiosuuden itse, kyllähän se meille viljelijöille käy, ehkä tajuat että maataloustuotanto loppuu jos hintoja ei nostettaisi tukien verran, ei kukaan tappiolla kauaa työtä tee, tämä kun katsos on meille viljelijöille ammatti josta pitäisi saada elanto vaikka se sinun kannalta onkin ikävää kun ruosta joutuu maksamaan.
Toinen vaihtoehto on ns menokuri mutta siinä ei sitten saada naapureita kateellisiksi ilmastoidun traktorin ohjaamossa. Ei tarvii mennä kuin Ruotsiin niin konekanta paljon maltillisempaa. Juuri se on tuissa ongelmallista. Kun raha tulee joka tapauksessa, ei tarvii niin miettiä menoja ja kannattavuutta.
"Partaset eivät ole monien tapaan jättäneet lihasikalaa heikon kannattavuuden vuoksi tyhjilleen, mutta kustannuksia on karsittu niin pitkälle kuin mahdollista.
Kasvatettavat porsaat haetaan nykyisin suoraan tilalta ja jopa korjausinvestointeja on lykätty.
Lisäksi käytetään mahdollisimman paljon kotoista rehua ja ostorehut kilpailutetaan mahdollisuuksien mukaan. Sijaisavutkin pyritään hoitamaan oman perheen voimin.
”Lähes kaikesta koetetaan nipistää. Neuvontapalvelujakaan ei käytetä yhtä paljon kuin ennen, mutta terveydenhuollosta ei säästetä.”
Helpotusta 200-paikkaisen lihasikalan toimintaan tuo yhteistyö paikallisen pienteurastamon kanssa. ”Kaikilla sellaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole”, Partanen toteaa".
MT 2011-07-13
"Traktorivuosi 2010 oli lopputuloksien valossa melko väritön. Suomessa rekisteröitiin 2812 uutta traktoriksi laskettavaa konetta, kun Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ajoneuvoliikennerekisteristä on ensin siivottu liki 1400 traktoriksi rekisteröityä mönkijää, ruohonleikkuria ynnä muuta vekotinta. Traktorin kriteerinä on yli 35 kW:n teho ja yli 1800 kilon omapaino. Laskua edellisvuoteen on prosentin verran eli tuskin mitään. Tylsä vuosi, ja se siitä"
http://kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-211/traktorikauppa-ehka-nousun-alussa
Suomessa on 65000 maatilaa, kun maatilojen määrä jaetaan vuodessa myydyilla traktoreilla saadaan tulokseksi 23 vuotta, tuo on siis aika jonka kuluessa tuolla ostomäärällä kaikki suomen tratorit uusitaan".
"200-paikkaisen lihasikalan"
Tuohan on harrastelua? Otetaas ja lasketaan sikalan liikevaihto ilman tukia. Jos saadaan läpi 3,2 satsia ja 85 teuraspainolla ja 1,45 lihan hinnalla niin tuosta tulee liikevaihtoa per vuosi vajaa 80.000 euroa.
Maitotiloja noin 11.000, muita kotieläintiloja noin 5.000 ja päätoimisia kasvinviljelytiloja jotain, max 22.000 - 25.000 aktiivitilaa eli vajaa 10 vuodessa noilla uusiutuu konekanta. Loput sitten kiertyvät käytettyinä niille ei-aktiiveille harrastetiloille.
ymmärtää maataloudesta paljoakaan on aivan sama 200 tai 2000 sikaa kun viivan alle jää nolla.
mikä kilpailuhenki sinulla on muita jusseja kohtaan, ihme ajatusmaailma. Suomessa tuetaan lähes viljelykelvottomilla "kylmillä" alueilla viljelyä, ihmettelisit sitä siinä olisi aihetta, eikä kadehtia jos on hyvät kasvuolosuhteet niin on.
täällä pakko tupaa lämmittää tai paleltuu kuoliaaksi.
joo sinulle sopii oikein hyvin tuo tuvan ja peräkammarissa lämmittely.
mitään, saisi vaikutelman kirjoitustaidottomasta viisaasta, mutta nyt.........
Jos joku kuvittelee että 200 lihasian yksiköstä tarttis noin niin kuin saada palkkakin ja mielellään vielä kahdelle eli perheen toimeentulo niin vika ei kyllä silloin ole minun ymmärryksessäni. Parhaassa tapauksessa liikevaihdosta ehkä 20% saa jäämään palkaksi eli 16.000 euroa + tuet. Todennäköisempää on että 10% jää palkaksi. Yleensä ottaen yrityksissä ja pitäisi koskea maatalouksiakin niin tietty %-osuus liikevaihdosta jää voitoksi. Pienellä liikevaihdolla on erittäin vaikea saada palkkaa, osaava yrittäjä saa yleensä suuresta liikevaihdosta aina jäämään jotakin.
Kun suurmaanomistus ja omistaminen yleensäkin on täällä tuomittu eikö sitten ole hyvä että tilat ovat pienia ja konekanta sekä tuotantotilat vaatimattomia, sellaistahan "kansa vaatii" arskan termein.
STX Finland saa tukea uuden Viking Linen rakentamiseen 26.05.2011
http://yle.mobi/w/uutiset/yle24/ns-yduu-3-2622273
Niikuin tiedoksi...
Tuossa on kyseessä uuden teknologian kehittäminen. Niinkuin tuossa linkissäkin on että
"Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puoltaa 11 miljoonan euron innovaatiotuen myöntämistä STX Finlandille.
Innovaatiotukea voidaan myöntää uuden aluksen kehittämiseen ja suunnitteluun. Tukiehtoihin kuuluu, että alus on rakennettava Suomessa ja että tukea hakeva yritys on rekisteröity Suomeen.
STX:n hakema innovaatiotuki liittyy uuden Viking Linen polttoaineena käyttämään luonnonkaasuun ja sen ympäristöystävällisyyteen. STX arvioi, että luonnonkaasun käyttäminen voisi jatkossa tuoda yhtiölle hyvän kilpailuvaltin telakkateollisuuden vaikeassa nykytilanteessa."
Eli siis uuden asian kehittäminen josta ehkä jatkossa tulee tuottoja ja sitä kautta voittoja yritykselle ja sitä kautta verotuloja valtiolle. Jos tuettaisiin kuten maatiloja niin valtio maksaisi telakalle tukea 45% laivan koko hinnasta. Tuo lienee prosentin osia laivan hinnasta?
"Talous | 06.06.2011
Ilman tukea suomalaisyhtiöt eivät tilaisi laivoja kotimaasta
Ammattiliitto Pron teknologiateollisuuden neuvottelukunnan puheenjohtaja Jorma Malinen arvioi, että ilman ministeriöiden myöntämiä tukia suomalaiset tai osin suomalaisomisteiset laivayhtiöt eivät tilaisi uusia aluksiaan kotimaan telakoilta.
Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ilmoitti viime viikolla vauhdittavansa STX Finlandin matkustaja-alusten kehittämistä 11,3 miljoonalla eurolla. Liikenne- ja viestintäministeriöltä rahaa on tulossa Viking Linelle ympäristötukena 30 miljoonaa euroa.
Suomalaisministeriön jo joulukkuussa myöntämä ympäristötuki jumittaa kuitenkin Euroopan komission käsittelyssä, ja lopullisen hyväksynnän saaminen on jo venähtänyt yliajalle.
STX Finlandin hallituksessa henkilöstön edustajana istuva Jorma Malinen suhtautuu tilanteeseen silti luottavaisesti.
– Hidastelusta huolimatta odotamme komission vahvistavan tuen lähes täysimääräisenä, kun sinne toimitetut paperit noudattavat tismalleen komission vaatimuksia".
http://www.proliitto.fi/fi/media/uutiset/ilman-tukea-suomalaisyhtiot-eivat-tilaisi-laivoja-kotimaasta.html
Noin niinkuin lisätietona...
tukea,käytännössä tuo palkkatuki on huomattavasti suurempi, sillä siihen ei sisälly palkkatyöläisille maksettavat piilotuet, kuten työeläkemaksut, kuntien suorat ja epäsuorat tuet, sairaslomakorvaukset, lomaltapaluurahat, sekä kunnalliset ilmaispalvelut. Todellista määrää ei tiedä muut kuin SAK:n korporaatit ja sdp:n puoluetoimista, koska nämä tahot haluavat salata veronmaksajilta kaikki piilotuet.
Avoimissa yhteiskunnissa, kuten esimerkiksi Virossa tuo kaikki edellä mainittu on avoimesti julkista tietoa ja työn hinta onkin siellä vain neljäsosa suomalaisen työn hinnasta.