Ihan hirveenihana palsta. Toisaalta lohduttaa huomata että on muitakin jotka tunteilevat, toisaalta aivan kamalaa kun tuskissaan näkee jokaisessa kirjoituksessa omansa. Siitä on kauan. Juuri kun tunnet että nyt olet tolpillasi ja elämä hymyilee, tulee joku ihmeellinen voima, odottamatta ja vie sinut mukaansa, tuskalliseen sekametelisoppaan. Jos vain olisi selvittänyt asiat lähtiessään, olis paljon helpompaa. Nyt joutuu käymään pitkän kaavan mukaan sillä maton alle piilottelu ei vapauta, vain asioiden suora tarkastelu. Ei vastaa, ei kommentoi ja silti tiedän että kaipaa hiljaa. Minäkin kaipaan, isosti-
Elämä on kuitenkin hyvää kun katselee kauempaa.
Elämä on kuitenkin hyvää kun katselee kauempaa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Niinpä, edelleen kova ja kiduttava ikävä. Vuodet eivät ole himmentäneet sinun hohtoa mielessäni ja muistoissani, melkeinpä päinvastoin! Olet niiin hyvä muisto ajasta, mikä ei kai koskan palaa... Kaipaan kaikkea mikä liittyy sinuun ja minuun silloin... katseita, keskusteluja, satunnaisia vahinkokosketuksia, kiihkeää odotusta aamun näkemisestä...
Nainen täällä koki ihan samaa kuin "jokumies". Hyvin kuvattua tunnelmaa joka ei ole haihtunut. Jo tuo lukemani teksti pysähdyttää ja tuo haikean mielen.
Uskomatonta ja ihmeellistä ! Että joku ihminen voikin pystyä tuollaisen tunnelman luomiseen, joka ei vaan poistu !
Niin, jo ensi tapaaminen sai ajatukset vähän sekaisin. Siinä oli jotakin erityislaatuista, tunnuit niiin tutulta ja mukavalta ja niiin luonnolliselta heti alussa. Tunsin heti voimakasta vetovoimaa puoleesi, halun koskettaa, olla lähellä, saada silmäsi loistamaan... ja se miellytävä jännite, kun olimme kahden kesken, oli poikkeuksellista ja ihanaa...
Sitten se loppui, yllättäen ja ilman kahdenkeskisiä jäähyväisiä.
Jäljelle jäi vain mykkä kysymys: miksi? Miksi edes kohtasimme, kun siitä seurasi loppumaton kaipaus...???
Tuo kuulostaa minustakin niin tutulta. Miten se vierelläolija voikaan olla niin läheisen tuntuinen, vaikkei edes tunneta..? Sitä saattoi puhua mistä vaan... Hän sai todellakin silmäni loistamaan, sen hymyn näkeminen niinä aamuina (useimmiten klo 9 tai10) oli kuin aurinko olisi noussut. Aivan ensitapaamisellamme hän vähän kiusasi ja sai minut huolestumaan jostain... Sitten vähän myöhemmin menin luokseen ja pyysin jotain, minkä suhteen hän sitten lohdutteli ja antoi ymmärtää vaan kiusanneensa. Hymyssäsuin lähdin paikalta jo silloin. :)
Todellakin ne jäähyväiset jäivät - ehkä kumpikaan ei niitä edes halunnut. Onhan nähty senkin jälkeen, mutta sitä mennyttä lämmintä tunnelmaa ei olla enää saavutettu, kun ei olla oltu kaksin.
Täälläkin on yks nainen joka on kokenu ihan samanlaista kuin nimim. jokumies :) Jo ensi kohtaamisesta voin sanoa että meidän välillä oli sähköä ja hän mies tuntui NIIN tutulta...
Mutta nykyään emme valitattavsti pidä yhteyttä joka on niin surullista :/
Hmm... voisitkohan olla juuri hän, jota en saa (enkä haluakaan saada) mielestäni??? Tilanteeni on nyt toinen kuin silloin, joten kaikki olisi välillämme nyt mahdollista. Olisi NIIIIN surullista jättää kesken NIIIIN lupaavasti alkanut ja jonkin aikaa jatkunut ystävyys...:( Tosiaankaan yhteyksiä ei ole ollut ollenkaan sen jälkeen, mikä on vahinko...
Ei jää keskustelematta, jos olet minun (nainen olen) kaipaamani mies. On piakkoin "varma" kohtaaminen, jossa on mahdollisuus miettiä miten eteenpäin. Siihen olen varautunut ja odotan . . .ja samalla on ollut aikaa miettiä - suurista asioista on kyse. Elämää suuremmista ainakin minun kohdallani.
Hmm niin eihän sitä tiedä kuka on kuka täällä mutta kenties ;)
Kerro edes että mihinpäin on kaipaamasi nainen? Niin katsotaan sitten osuuko edes se oikein...
ed. siis että missäpäin kaipaamasi nainen elelee?
Ihan Helsingissä asuu hän, suloinen nainen:)
Oho, oikein :) Kerro jotain muuta mistä hän nainen (minä) voisi(n) tunnistaa sinut??
Sano milloin näit hänet viimeksi? :)
Jo kuukausia sitten!
Hmm... Milloin näit hänet ensimmäisen kerran?
Jo vuosia sitten;)!
Hmm.. Mikä en ikäero (noin suunnilleen)? :)
Joitakin vuosia, sä olet nuorempi.
Kerro joku kirjain hänen tai sinun nimestä?
Sori en voi tietää oletko hän jos et halua vastata mutta olis liian hyvää ollakseen totta
Voithan kysyä kans jotain...
Salasana?
*punainen*