Kirjoitetaanko raamatussa jossain, että enkeleillä olisi siivet? Onko joku silminnäkijä, kun on alettu kuvataiteessa luomaan näille taivaallisille olennoille siivet selkään.
Enkelit liikkuvat varmasti hengen voimalla, ei he siipiä tarvitse. Jeesuskin lähti yläilmoihin ilman siipiä, siis hengen voimalla.
Luonnossa ihmiskokoinen massa ei pystyisi käyttämään siipiä lentämiseen, se olisi aerodynaamisesti epäkelpo. Ja kun enkelin pitäisi lentää vielä taivasiin asti, niin pelkillä siivillä hän ei voisi nousta maan ilmakehän ulkopuolelle. Voimatkin loppuisivat ja kaikki muu. Paljain jaloinko enkeli liihottaisi avaruudessa ja ilman avaruuspukua.
Taas tänäänkin puhuja kertoi meidän olevan matkalla taivaskotiin. Odottaisin puhujan selventävän, mihin taivaskotiin.
Kesitaskin lähtee lentämään lopun ajalla kohti otavaa, mutta ilman siipiä.
En tiedä, miten hän selviää matkasta. Pankoon karvareuhkan ja rekiturkin päälle ja huopikkaat, että varmasti tarkenee, sillä ylhäällä on kylmä, mutta on siellä kuumiakin ilmastokerroksia, joten enpä usko Kesitaksen kauaksi pääsevän luonnollisella ruumiillaan.
Saatanakin on enkeli, tosin langennut sellainen, mutta siivet on hälläkin selässä, jolla pääsee ilmojen halki.
Puhuja aloitti tänään puheensa toivomalla; jos Jumala suo, että hän kirkastaisi ja avaisi sanaansa.
Puhuja on ollut sananpalvelijana montakymmnetä vuotta ja vieläkään hänelle ei ole tullut selväksi, miten joku raamatunpaikka selitetään, kun toivoo sanan avautuvan.
Ja kun ei avautunut tälläkään kertaa, puhuja palaa tuttuihin termeihin; tämä on jumalanvaltakunta, meillä on täällä hyvä turva ja suoja.
Uskokaa siis visusti matkan vikanne anteeksi, niin pysymme tässä uskossa ja kostumme kerran perille Isämme kotiin taivaaseen.
Mihin taivaaseen, kun maassahan me vain voidaan elää. Jumala loi maan nimenomaan sitä varten, että on luja kamara alla, ei tarvitse liihoitella avaruudessa.
Mitä tarkoitetaan yleensä taivaalla, jossa on Jumalan ja muiden pyhien olinpaikka.
Puhuja sanoi raamatussa olevan paljon symbolista kieltä. No niin, kuka osaa kertoa, mitkä kaikki raamatunpaikat ovat symboliikkaa ja mitkä kirjaimellista totta sellaisenaan.
Minusta tuntuu, että raamattu on suurelta osin symboliikkaa, niinkuin nuokin siivelliset enkelit.
On siis erittäin huolellisesti tutkittava raaamatun symbolista kieltä, eikä lähteä selittämään sitä mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.
Taivas ainakin on symbolista kieltä, vaikka puhuja ei koskaan selitä, mitä taivailla tarkoitetaan. Hän ei koskaan tee sitä virhettä, että sanoisi sen olevan maata ympäröivä ilmakehä.
Mutta saarnaajat selittävät silti monia monia symbolisia raamatunpaikkoja kirjaimellisiksi tosiksi.
Enkelit liikkuvat varmasti hengen voimalla, ei he siipiä tarvitse. Jeesuskin lähti yläilmoihin ilman siipiä, siis hengen voimalla.
Luonnossa ihmiskokoinen massa ei pystyisi käyttämään siipiä lentämiseen, se olisi aerodynaamisesti epäkelpo. Ja kun enkelin pitäisi lentää vielä taivasiin asti, niin pelkillä siivillä hän ei voisi nousta maan ilmakehän ulkopuolelle. Voimatkin loppuisivat ja kaikki muu. Paljain jaloinko enkeli liihottaisi avaruudessa ja ilman avaruuspukua.
Taas tänäänkin puhuja kertoi meidän olevan matkalla taivaskotiin. Odottaisin puhujan selventävän, mihin taivaskotiin.
Kesitaskin lähtee lentämään lopun ajalla kohti otavaa, mutta ilman siipiä.
En tiedä, miten hän selviää matkasta. Pankoon karvareuhkan ja rekiturkin päälle ja huopikkaat, että varmasti tarkenee, sillä ylhäällä on kylmä, mutta on siellä kuumiakin ilmastokerroksia, joten enpä usko Kesitaksen kauaksi pääsevän luonnollisella ruumiillaan.
Saatanakin on enkeli, tosin langennut sellainen, mutta siivet on hälläkin selässä, jolla pääsee ilmojen halki.
Puhuja aloitti tänään puheensa toivomalla; jos Jumala suo, että hän kirkastaisi ja avaisi sanaansa.
Puhuja on ollut sananpalvelijana montakymmnetä vuotta ja vieläkään hänelle ei ole tullut selväksi, miten joku raamatunpaikka selitetään, kun toivoo sanan avautuvan.
Ja kun ei avautunut tälläkään kertaa, puhuja palaa tuttuihin termeihin; tämä on jumalanvaltakunta, meillä on täällä hyvä turva ja suoja.
Uskokaa siis visusti matkan vikanne anteeksi, niin pysymme tässä uskossa ja kostumme kerran perille Isämme kotiin taivaaseen.
Mihin taivaaseen, kun maassahan me vain voidaan elää. Jumala loi maan nimenomaan sitä varten, että on luja kamara alla, ei tarvitse liihoitella avaruudessa.
Mitä tarkoitetaan yleensä taivaalla, jossa on Jumalan ja muiden pyhien olinpaikka.
Puhuja sanoi raamatussa olevan paljon symbolista kieltä. No niin, kuka osaa kertoa, mitkä kaikki raamatunpaikat ovat symboliikkaa ja mitkä kirjaimellista totta sellaisenaan.
Minusta tuntuu, että raamattu on suurelta osin symboliikkaa, niinkuin nuokin siivelliset enkelit.
On siis erittäin huolellisesti tutkittava raaamatun symbolista kieltä, eikä lähteä selittämään sitä mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.
Taivas ainakin on symbolista kieltä, vaikka puhuja ei koskaan selitä, mitä taivailla tarkoitetaan. Hän ei koskaan tee sitä virhettä, että sanoisi sen olevan maata ympäröivä ilmakehä.
Mutta saarnaajat selittävät silti monia monia symbolisia raamatunpaikkoja kirjaimellisiksi tosiksi.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei enkelit tarvi siipiä, koska niitä ei ole olemassa.
Enkeliin uskovat tosin tarvitsevat hyvää mielikuvitusta.
"Mihin taivaaseen, kun maassahan me vain voidaan elää. Jumala loi maan nimenomaan sitä varten, että on luja kamara alla, ei tarvitse liihoitella avaruudessa."
Ei Jumala luonut maata ihmistä varten, vaan maa loi ihmisen. Olemme tämän planeetan tuotosta, ja siksi sopeutuneet elämään täällä. Totuus on todellakin raamattu-satuja ihmeellisempää.
p.s. juttusi ovat hupaisia, niitä on hauska lukea.
hupaisaa luettavaa,,,, jatketaan siis samalla linjalla
"Puhuja aloitti tänään puheensa toivomalla; jos Jumala suo, että hän kirkastaisi ja avaisi sanaansa."
"Ja kun ei avautunut tälläkään kertaa..."
Ehkä Jumala näki, että Leksa-Veksa istuu penkissä epäilevänä, eikä vuoksesi avannut sanaansa?
Panit minut nauramaan; hyvä niin, ei aina tarvi olla totinen torvensoittaja seurapenkissäkään.
Mutta eikö ole totista totta, ettei puhujille raamattu avaudu, tai avautuu aniharvaakin harvemmin.
Samoja asioitahan puhujat selvittää joka jumalan kerta, ei ne paljon muutu.
Ja kun saarnaajat sanoo, ettei Jumalan sana muutu, vaan se pysyy samana eilen, tänään ja huomennakin.
Niin, saarnaajan puheen sisältö riippuu siis kokonaisuudessaan siitä, avasiko Jumala sanaa vai jättikö avaamatta Leksa-Veksan takia, joka analysoi aina kuulemaansa.
Puhujan pitää olla pienellä paikalla, hän ei saa kehittää itseään tutkimalla raaamattua, koska jos hänelle aukeaa jokin uusi oivallus tai tulkinta, niin eihän hän uskalla sitä tuoda esiin peläten leimautuvansa harhaanjohtajaksi.
Kun joku näkee ufon, tuntemattoman ilmiön, hän ei aina kehtaa kertoa sittä, koska ei usko näkemäänsä.
(Leksa-Veksalle, 21.3.2011 12:44)
Totta on, ei Raamattua voi ihminen avata oman mielensä mukaisesti. Vaikka Raamattu avautuisi puhujalle, se ei välttämättä avaudu kuulijalle. Usein puhujat pyytävät Jumalaa antaamaan "määräosan" itse kullekin janoavalle. Puhujan tehtävä ei olekaan etsiä Raamatusta uusia ja ennenkuulumattomia asioita. Tässä eräs esimerkki, mikä on puhujan tehtävä, Joh. 21:15, ." Jeesus sanoi: "Ruoki minun karitsoitani." Karitsoita ruokitaan tutulla ja turvallisella, vihreän niityn antimilla.
"..jättikö avaamatta Leksa-Veksan takia, joka analysoi aina kuulemaansa."
Puhetta saa tutkiskella, ei Raamattu sitä kiellä. Joskus aikaisemmin kirjoitin, miten puhuja ja kuulija ovat samassa tilanteessa, se koskee myös puheita. Mikäli kuulija toteaa puhujan eksyneen oikeasta opista, kuulijan tulee neuvoa puhujaa virheestä. Saman lauman kulkijoilla on suuri vastuu koko laumasta. Laumassa puhuja ei siten johtaja, vaan lampaiden ruokkija, kaitsija.
Puhujaa ei siten tule arvostella julkisesti, koska puhujan sanoista on SEURAKUNTA vastuussa. Raamatun mukaan seurakunta valitsee puhujat.
Leksa-Veksa , kun pohdit noin syvällisesti asioita, varmaan havaitset, miten hienon järjestelmän Jumala on laittanut seurakunnan paimenille. Paimen ei voi moittia lampaita huonoiksi yksilöiksi, eikä lammas pääse paimenta moittimaan.
Puhe ei jäänyt avautumatta analysointisi vuoksi, sitävastoin epäilysi voivat olla vaikuttamassa. Raamatussa on kerrottu, "tapahtukoon sinulle niin kuin uskot". Ellei usko, voi käydä, ettei Sanasta saa mitään uskottavaa.
Saikki Heerillä oli siivet, laskotettuna paidan alle.
Haha, haa.. ah. Heikki Saarella siivet paidan alle kätkettynä, sallikaa minun nauraa: hehe, heeh
Jos olisit nainen, saattaisit tykätä lukea Lorna Byrnen 'Enkeleitä hiuksissani'. Taidat kuitenkin olla mies, tykkäisitköhän lukea Anssi Asunnan 'Kolmas aikakirja'. Itse tykkäsin molemmista, minulla onkin jo siivenalut tuolla selässä...
Elähän nyt, oikein siivenalut. Joillekkin oikein pahoille ihmisille on tarinan mukaan muodostuntu otsaan sarven alut.
Lukisin mielelläni kaikkea, mutta ei ole aikaa... viime vuodet olen käyttänyt aikaa raamatun asioiden tutkimiseen, myös eri uskontojen sanomaan.
kerubi on Raamatussa mainittuja enkeliolento. 2.Aik.3:13. Näin nämä kerubit levittivät siipensä kahtakymmentä kyynärää laajalti; ja ne seisoivat jaloillaan, kasvot käännettyinä huoneeseen päin.
Kas, löytyihän sieltä Kerubien siivet, ettei nämä siivekkäät olennot ole ihan täyttä humpuukia.
Kreikkalaisessa tarustossa oli myös Ikaros, joka poltti siipensä aurinkoon lentäessään.
On Raamatussa mainittu myös serafit, joilla on kuusi siipeä. Ortodoksipalveluksessa ne mainitaan joskus erikseen.
Jos satut joskus kutisemaan niin että pitää raapia, enkelisi on sinulle kateellinen; ne kun eivät voi raapia itseään.
Hei weha!
Nuo lentelevät jutut on niitä joita näkee kun vetää prenkkua 2viikkoa (pikku ukkoja) ennen ei ollut juuri muuta puuhaa kun vetää viiniä naamaan kaksinkäsin ja siitä sitä tarinaa sitten riitti...
No toinen harrastus oli toki orgiat...
Ei tuota aikaa kannata ihannoida ja niitä oppeja omia tulee vaan hörhöpäisiä ihmisraunoita kun opetatte valheita ja teette ihmisistä kieroja sekä opetatte ihmiset epärehellissyyteen.
Raamatussa enkelit ovat aina miehiä.
Jos ollaan tarkkoja, ei enkelit ehkä ole miehiä tai naisia, vaan enkeleitä.
Joku aika sitten Hesan seuroissa puhuttiin, että on kolmenlaisia enkeleitä. Näitä kirkkauden enkeleitä, joita esim. jouluyönä oli taivas täynnä ja jotka ylistivät Jumalan kunniaa, sitten on pimeyden enkeleitä, niitä "mustia, langenneita" ja sitten on Jumalan lapsia, joita myös enkeleiksi mainitaan. Puhuja ihasteli, että kun katsoo sieltä puhujan paikalta, näkee suuren joukon enkeleitä edessään...
En kyllä itseäni enkeliksi tunne oikein milloinkaan. Lapsia katsoessa korkeitaan
mieleen voi tulla enkelit.
Siionin laulussa ovat sanat:" Saan vierelleni enkelin. Hän kasvoin ihanin käy unta syvää valvomaan, SIIVILLÄ suojaamaan." Onhan se ihanaa ajatella, että yöllä vuoteen vierellä on suojelusenkeli valvomassa!
Puhuttiin myös lähiaikoina kuinka jokaisella on suojelusenkeli,jota ei vain näe.
Ja kuinka oma enkeli ottaa vastaan,kun uskovainen ummistaa silmänsä tälle maailmalle.
Niin, olet oikeassa, nettikuuntelija. Nämä suojelusenkelit kuuluvat varmaan näihin kirkkauden enkeleihin, jotka ovat Jumalan sanansaattajia ja palvelemaan lähetettyjä.
Siis he ovat EUNUKKEJA.