EU:n valtiovarainministerit ovat päässeet sopuun euroalueen pysyvän talouden kriisinhallintajärjestelmän pääpiirteistä. Kriisirahasto tulee voimaan heinäkuun alusta 2013 ja sen lainanantokyvyn on oltava 500 miljardia euroa.
Tämänpäiväisessä euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa sovittiin kriisirahaston pääomarakenne ja jäsenmaiden enimmäisvastuut.
Rahastolle kerätään pääomaa 80 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 1,44 miljardia euroa. Saksa on suurin maksaja, sen osuus on 21,8 mrd. euroa. Loppu muodostuu korotusvaltuudesta, joka voi tarvittaessa muodostua osittain myös takauksista. Suomen takausvastuu on korkeintaan 11,14 miljardia euroa, joka aktivoituu ainoastaan siinä tapauksessa, että rahaston toiminta pitää turvata.
- Kun pitää suhteuttaa, mikä on paljon ja mikä on vähän, niin tämä on tietysti iso summa rahaa. Se on samaa suuruusluokkaa kuin, mitä me menetimme verotuloina yhden vuoden aikana finanssikriisin aikana. Finanssikriisin seurauksista me olemme maksaneet huomattavasti suuremman tappion kuin, mitä tämä voisi pahimmassakaan tapauksessa olla, sanoi valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) kokouksen päätteeksi.
Kriisirahastolla etuoikeutettu asema
Suomi sai läpi vaatimuksensa etuoikeutetusta asemasta, eli kriisirahastolla on etuoikeutettu asema muihin velkojiin nähden IMF:ää lukuun ottamatta. Korkopolitiikka noudattaa IMF:n korkopolitiikkaa
- Tämän järjestelmän tavoite on estää kriisien syntymistä, muistutti Katainen.
Katainen osallistui todennäköisesti viimeiseen EU-kokoukseensa ennen vaaleja.
- Kun on nähnyt, miten kriisi alkaa, miten amerikkalainen finanssikriisi muuttuu eurooppalaiseksi velkaongelmaksi, on hoitanut kriisiä kotimaassa, osallistunut eurooppalaiseen kriisinhallintaan ja vielä saanut luoda uusia sääntöjä, niin tässä on nähnyt aika paljon, päätti Katainen lehdistötilaisuutensa.
YLE Uutiset / Susanna Turunen, Bryssel
Tämänpäiväisessä euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa sovittiin kriisirahaston pääomarakenne ja jäsenmaiden enimmäisvastuut.
Rahastolle kerätään pääomaa 80 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 1,44 miljardia euroa. Saksa on suurin maksaja, sen osuus on 21,8 mrd. euroa. Loppu muodostuu korotusvaltuudesta, joka voi tarvittaessa muodostua osittain myös takauksista. Suomen takausvastuu on korkeintaan 11,14 miljardia euroa, joka aktivoituu ainoastaan siinä tapauksessa, että rahaston toiminta pitää turvata.
- Kun pitää suhteuttaa, mikä on paljon ja mikä on vähän, niin tämä on tietysti iso summa rahaa. Se on samaa suuruusluokkaa kuin, mitä me menetimme verotuloina yhden vuoden aikana finanssikriisin aikana. Finanssikriisin seurauksista me olemme maksaneet huomattavasti suuremman tappion kuin, mitä tämä voisi pahimmassakaan tapauksessa olla, sanoi valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) kokouksen päätteeksi.
Kriisirahastolla etuoikeutettu asema
Suomi sai läpi vaatimuksensa etuoikeutetusta asemasta, eli kriisirahastolla on etuoikeutettu asema muihin velkojiin nähden IMF:ää lukuun ottamatta. Korkopolitiikka noudattaa IMF:n korkopolitiikkaa
- Tämän järjestelmän tavoite on estää kriisien syntymistä, muistutti Katainen.
Katainen osallistui todennäköisesti viimeiseen EU-kokoukseensa ennen vaaleja.
- Kun on nähnyt, miten kriisi alkaa, miten amerikkalainen finanssikriisi muuttuu eurooppalaiseksi velkaongelmaksi, on hoitanut kriisiä kotimaassa, osallistunut eurooppalaiseen kriisinhallintaan ja vielä saanut luoda uusia sääntöjä, niin tässä on nähnyt aika paljon, päätti Katainen lehdistötilaisuutensa.
YLE Uutiset / Susanna Turunen, Bryssel
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.