Tällä viikolla, Rasismin vastaisella viikolla, Suomen Punainen Risti kannustaa kaikkia suomalaisia vastustamaan rasismia, mutta myös pohtimaan omia ennakkoluulojaan.
Rasismi voi olla syrjintää ihonvärin perusteella, se voi olla kiusaamista uskonnon vuoksi, se voi olla henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Punaisen Ristin pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg kertoo, että rasismi voi ilmetä monella tavalla.
— Rasismi voi olla hyvin näkyvää toimintaa, esimerkiksi Suomessa rasistisista rikoksista yleisimpiä ovat pahoinpitelyt. Se voi kuitenkin olla myös piilossa olevaa käyttäytymistä - nimittelyä, vihjailevaa vitsailua, toisen ihmisen tai ihmisryhmän sulkemista pois normaaleista toiminnoista. Kaikki rasismi ei siis näy ulospäin, ja varsinkin lasten on usein vaikea puhua kohtaamastaan rasismista. He haluavat monesti suojella omia vanhempiaan.
Åbergin mukaan rasismikeskustelu lähtee usein väärille raiteille.
— Tuntuu, että Suomessa usein keskustellaan vain siitä, mitä rasismi ei ole, ja omaa käytöstä puolustellaan selittämällä tätä. Silloin käy helposti niin, että ihmiset, jotka eivät ole itse kokeneet rasismia, ovat määrittelemässä rasismia ja varsinkin sitä, mitä se ei ole.
Åbergin mukaan rasismia on myös sellainen käytös, jota ei itse välttämättä miellä rasismiksi. Jos seurauksena kuitenkin on se, että ihmiset joutuvat ihonvärinsä, uskontonsa tai etnisen taustansa vuoksi eriarvoiseen asemaan, niin tilannetta voidaan kutsua rasistiseksi.
Rasismi voi olla syrjintää ihonvärin perusteella, se voi olla kiusaamista uskonnon vuoksi, se voi olla henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Punaisen Ristin pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg kertoo, että rasismi voi ilmetä monella tavalla.
— Rasismi voi olla hyvin näkyvää toimintaa, esimerkiksi Suomessa rasistisista rikoksista yleisimpiä ovat pahoinpitelyt. Se voi kuitenkin olla myös piilossa olevaa käyttäytymistä - nimittelyä, vihjailevaa vitsailua, toisen ihmisen tai ihmisryhmän sulkemista pois normaaleista toiminnoista. Kaikki rasismi ei siis näy ulospäin, ja varsinkin lasten on usein vaikea puhua kohtaamastaan rasismista. He haluavat monesti suojella omia vanhempiaan.
Åbergin mukaan rasismikeskustelu lähtee usein väärille raiteille.
— Tuntuu, että Suomessa usein keskustellaan vain siitä, mitä rasismi ei ole, ja omaa käytöstä puolustellaan selittämällä tätä. Silloin käy helposti niin, että ihmiset, jotka eivät ole itse kokeneet rasismia, ovat määrittelemässä rasismia ja varsinkin sitä, mitä se ei ole.
Åbergin mukaan rasismia on myös sellainen käytös, jota ei itse välttämättä miellä rasismiksi. Jos seurauksena kuitenkin on se, että ihmiset joutuvat ihonvärinsä, uskontonsa tai etnisen taustansa vuoksi eriarvoiseen asemaan, niin tilannetta voidaan kutsua rasistiseksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Syrjintä
Syrjintä on vakava ihmisoikeusongelma myös Euroopassa. Syrjinnän kohteeksi joutuvat esimerkiksi maahanmuuttajat, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja romanit. Amnesty tekee aktiivista rasismin ja syrjinnän vastaista työtä kaikkialla maailmassa.
Ihmisoikeudet kuuluvat yhdenvertaisesti kaikille ihmisille. Syrjinnän kielto on ihmisoikeuksien puolesta tehtävän työn kulmakivi.
Syrjinnän perusteita voivat olla etninen alkuperä, sukupuoli, uskonto tai poliittinen tai kulttuurinen tausta. Syrjinnän syynä voi olla myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen tai vammaisuus. Rasismin kohteeksi joutuvat usein etniset vähemmistöt, turvapaikanhakijat ja muut ulkomaalaiset. Heidän kohdallaan syrjintä johtaa monessa tapauksessa taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien loukkauksiin.
Rasismi ja syrjintä ovat vaikea ja laajalle levinnyt ihmisoikeusongelma myös Euroopassa. Useat ihmisryhmät eivät voi saada töitä tai koulutusta, vuokrata asuntoa tai yksinkertaisesti kävellä kadulla siksi, että ovat ”väärän värisiä" tai kuuluvat ”väärään” etniseen ryhmään.