Hän tulee pääpiirteittäin toimeen ihmisten kanssa, on kohtelias ja hyväkäytöksinen, pidetty. Myös avoin ja rehellinen. Josta ei koskaan päällisin puolin uskoisi olevan erilainen kuin muut. Ei ulkonäön, kuin luonteenkaan puolesta.
Mutta... ei omaa kavereita/ystäviä, joiden kanssa viettää aikaa vapaa-ajalla, koska ei omista syistään halua luoda ihmissuhteita, eikä näitä osaa kaivata. On tekemisissä kuitenkin tiiviisti oman perheensä kanssa.
Onko tällaista ihmistä sitten oikeus haukkua? Onko tällainen ihminen epänormaali, outo ja huono, joka pitäisi "parantaa normaaliksi", joka tapailee aktiivisesti useita kavereitaan ja ystäviään, vai pitäisikö myös tällainen ihmistyyppi hyväksyä?
Mutta... ei omaa kavereita/ystäviä, joiden kanssa viettää aikaa vapaa-ajalla, koska ei omista syistään halua luoda ihmissuhteita, eikä näitä osaa kaivata. On tekemisissä kuitenkin tiiviisti oman perheensä kanssa.
Onko tällaista ihmistä sitten oikeus haukkua? Onko tällainen ihminen epänormaali, outo ja huono, joka pitäisi "parantaa normaaliksi", joka tapailee aktiivisesti useita kavereitaan ja ystäviään, vai pitäisikö myös tällainen ihmistyyppi hyväksyä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei ole huonoja ihmisiä. Mitä vanhemmaksi ihminen kasvaa, sitä vähemmän hänellä on aikaa ystäville. Työ vieä 1/3 ajasta, nukkuminen toisen. Se kolmas kolmannes pitäisi jakaa puolison, lasten, vanhempien ja ystävien kesken... ja toisinaa sitä kaipaa omaakin aikaa.
Ketään ei saa haukkua eikä ketään voi parantaa. Ihminen voi parantaa itse itsensä, mutta jos ei kaipaa parannusta niin mitä se muille kuuluu minkälainen on?
ei ole huono, eikä ole oikeus haukkua. Hänelläkin oikeus olla sellainen kuin on, se joka toista haukkuu voi katsoa peiliin ja miettiä omaa itseään onko jotenkin parempi toista, jotta olisi toista oikeus haukkua ja itseään ylentää.
Tuohan olen minä. Kun olin töissä, tykkäsin tehdä töitä tiimissä. Juttelin yksityisasioistanikin ja muusta. Olin kahvitauoilla jutuissa mukana ja vitsailin. luulen, että olin työyhteisössä ihan pidetty. Ketään en kuitenkaan halunnut vapaa-aikanani tavata. En lähtenyt, vaikka kutsuttiin. Ystäviä minulla ei ole ollenkaan eikä ole oikeastaan koskaan ollutkaan. Miehen kautta joitakin ihmiskontakteja, joita tavataan kaksi kertaa vuodessa. Miehen sukulaisia tapaan miehen seurassa, muutoin en heihin pidä mitään yhteyttä. Omia lähisukulaisia ei ole.
Joskus haaveilen ystävyydestä, mutta kun ajattelen asiaa pitemmälle, niin en haluakaan. Haluan olla omassa kodissani rauhassa. En pidä yllätyksistä enkä oikeastaan ole kovin kiinnostunut toisista ihmisistä yksityiselämässäni. Mies ja lapset ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä. Aika usein pelkää, että jos mies kuolee. Sitten todennäköisesti kaipaisin ystävää. En ole oppinut ystävystymään, vanhemmatkin olivat erakoita.
Juu, olis edes työ ja perhe tai edes sukulaiset, mutta kun ei ole. Ei ketään. Ei töitä. Ei vanhempia. Ei sisaruksia. Ei ystäviä.
Kuolen tähän yksinäisyyteen.
Tervehdys.
Mielestäni luettelit joukon ominaisuuksia,joista jokainen kertoo tasapainoisesta ihmisestä.
Mainitsemasi henkilö tulee kirjoituksesi mukaan pääpiirteittäin toimeen ihmisten kanssa,on kohtelias,hyväkäytöksinen,pidetty,avoin ,rehellinen,yhteisöllinen oman perheensä kanssa.
Vanha sanonta sanoo: Kateus vie kalatkin vedestä!
Mielestäni esimerkkitapauksen haukkujat ja "parantajat" ovat kateellisia luettelemistasi ihailtavista ominaisuuksista.Heiltä itseltään kenties puuuttuu valtaosa haukuttavansa ominaisuuksista.
Monesti kouluissa ja työpaikoilla syntyy ns. 'kuppikuntia', joissa 'samaan muottiin valetut' ihmiset viihtyvät kaltaistensa läsnä ja omissa oloissaan viihtyvät joutuvat tämän 'kuppikunnan' haukun kohteeksi. Joskus tämä syrjiminen johtaa jopa vakavaan koulukiusaamiseen tai työpaikkakiusaamiseen . Joskus tämä eristetty ja mahdollisesti kiusattu henkilö saattaa yrittää muuttua vasten tahtoaan kiusaajien kaltaiseksi,saadakseen näiden hyväksynnän.
Kerroit ,että mainitsemasi henkilö ei omista syistään halua luoda ihmissuhteita, eikä näitä osaa kaivata.
Kun se on henkilön vapaaehtoinen valinta,tulee mielestäni muiden kunnioittaa tuota valintaa.
Tärkeää on tiedostaa ero yksin olemisella ja yksinäisyydellä.
Ihmisellä on useinkin hyvä olo olla yksin, yksinäisenä ei ole hyvä olla .
ter. R.R.