Tein vajaa vko sitten positiivisen testin :) Lapsi on kyllä erittäin toivottu ja puolisen vuotta sitä on yritettykin. Tietenkin heti tulee ongelma. Sain kuulla eilen, että minun pitää suorittaa yksi kurssi... Nettilaskurin mukaan laskettuaika ois mulla marraskuun lopussa siis. No, tää kurssi alkais n. 1 kk ennen sitä, ja jatkuis huhtikuuhun asti. Lähipäiviä siinä on vaan 1-2 per vko. Tuskin siitä suurta haittaa on, jos pari vkoa synnytyksen jälkeen olen niiltä tunneilta pois. Kyseessä on eka lapsi, joten ei hajuakaan kuinka pian synnytyksestä toipuminen kestää. Mitä siis muut on mieltä, onnistuukohan tämä? Montako vkoa joudun olemaan pois? Saan kyllä vauvan hoitoon, jos ei mies oo kotona, niin mun äiti kyllä hoitaa (jää just sopivasti eläkkeelle ja on vielä hyvässä kunnossa ja ottaakin innolla lapsenlapsia, eikä tietenkään tästä vielä tiedä..). Ainoo ongelma siis, jos ei oma kunto kestä... Ja en vois tota koulua lykätä, kun se alkaa aina syksysin, (eli pitäs vuodella lykätä) ja pitää olla 12/2012 mennessä suoritettu... Joo, oon varmaan monien mielatä julma ihminen, kun jättäsin noin pienen hoitoon, mut eihän se ois kun 1-2 päivää vkossa...
raskaus ja opiskelu
syksynpeikko
7135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onnea plussasta.
Se miten kukin kuntoutuu synnytyksestä, sitä ei voi ennustaa. Kun ei edes tiedä onko edessä alatiesynnytys vai sektio. Yliaikaisuus ym.
Öhh.. oot siis halunnut lasta. Miksi IHMEESSÄ siis sun pitäisi opiskella lapsen synnyttyä?? Voi hittolainen.. tottakai siirrät opiskeluja vuodella eteen päin! Ei ole paljon se vuosi eteenpäin, mietippä, lapsesi on silloinkin vielä TOSI pieni ja surullista että joutuu silloin hoitoon, mutta mieluummin silloin kuin parin viikon-kuukauden ikäisenä... Jos siis oikeesti lasta oot halunnut, niin todella oudolta kuulostaa että mietit edes tuollaista. Itsellä la toukokuussa, ja opiskelut siis jatkuu vasta kun siltä t untuu. hoitoon en lastani laita vaan isä on lapsen kanssa kotona kun minä menen takaisin kouluun.. jos ei onnistu niin olen itse kotona lapsen kanssa. minä olen lapsen halunnut enkä tunne siis tarvetta sysätä häntä kellekää muulle hoitoon jotta minä voisin opiskella tai olla töissä.
"Ja en vois tota koulua lykätä, kun se alkaa aina syksysin, (eli pitäs vuodella lykätä) ja pitää olla 12/2012 mennessä suoritettu." Ei oo tainnu OPISKELIJAITSEKIN osata lukea.
Lisäksi: "jos ei mies oo kotona, niin mun äiti kyllä hoitaa (jää just sopivasti eläkkeelle ja on vielä hyvässä kunnossa ja ottaakin innolla lapsenlapsia"
Kirjoittaja ei siis ole "sysäämässä" lasta kokopäiväisesti hoitoon vieraalle, vaan oman äitinsä hoiviin 1-2 pvää viikossa. Ei kuulosta lapsen kohtalo kovin kamalalta mielestäni. Jos imetyksen tai pulloruokinnan saa järjestymään ja äiti itse jaksaa käydä koulua, niin mikä ettei? Ei kaiken muun elämän ole pakko pysähtyä totaalisesti lapsen saannin takia.
Itsekin aion jatkaa syksyllä opintoja (laskettu aika syyskuussa). Tosin lähipäiviä vain 2 kuukaudessa, joten se on helpompi järjestää, kuin 1-2 päivää viikossa, mutta kuitenkin.
Mikä koulu muka on aivan pakko käydä tietyssä ajassa? Kyllä tietääkseni minkä tahansa koulun voi jättää kesken ja jatkaa jossain vaiheessa... Ainakin raskauden takia.
Joo, monien varmaan vaikee käsittää miks pitäs heti opiskella. Kyseessä on sellanen maatila-kurssi. Ostettiin tila sukupolvenvaihdoksellla, ja kun vanhempani saa luopumistukea, mulla on tasan 2 vuotta aikaa käydä tämä koulu.Muuten vanhemmilta menee tuet (eläkkeet) ja me joudutaan laiminlyöntimme takia maksamaan satoja tuhansia...Jos ei ehtoja siis määräaikaan mennessä täytetä. Kun allekirjotettiin se sopimus. Tarkotus kyl oli, et mieheni käy koulun, mut nyt vasta (kun olin jo raskaana) sain kuulla Melasta, et nimenomaan mun täytyy se suorittaa. Muuten ei tod. ois kiire opiskeleen, jos ei tilanne ois tämä...Mut ei siel varmaan oo läsnäolopakkoa, et eiköhän se jotenkin onnistu..kun on pakko!
Aaaa, selvä... Tuo selvensi asiaa aika paljon. :)
No mutta toivottavasti asia järjestyy. Mä uskon, että asioilla on aina tapana järjestyä ja kaikesta voi sopia. Elämä kun ei aina mene, kuten on suunniteltu ja raskaus on monesti yksi niistä yllättävistä asioista. Mutta raskaus ja oma lapsi on myös yksi iloisimmista asioista elämässä. Onnea plussasta! :)