Kuten tiedämme, Turun raitiotiesuunnitelmat eivät ole valtuuston 2009 päätöksen jälkeen edenneet yhtään.
Onneksi Helsinki haluaa kehittää joukkoliikennettään.
http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/03/hkl_ostaa_kotimaiset_raitiovaunut_2463339.html
http://www.hel.fi/hki/HKL/fi/uutiset/hkl ja transtech sopimukseen raitiovaunuhankinnasta
Onneksi Helsinki haluaa kehittää joukkoliikennettään.
http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/03/hkl_ostaa_kotimaiset_raitiovaunut_2463339.html
http://www.hel.fi/hki/HKL/fi/uutiset/hkl ja transtech sopimukseen raitiovaunuhankinnasta
Vastaukset 117
Vanhimmat
Miten noin älyvapaata höpinää kannattaa edes huumorimielellä pitää.
Olemme Turussa ja nämä päättäjät voi pian alkaa jatkojalostamaan
näitä hölmöläisten jorinoita totena, kuten pennisiltaa ja junakorjaamoa, hyi.
Mihin ne sun ratikkas mahtuu, ennen kun kadut on tuplasti leveempiä.
Tääl on kadut ku perunapelloi, putket on muovisukkaa, paskaputket on
karonnu, siäl kokkara kulkee santarännis. Ratikkaki viäl pitäs olla, ei hyv....
Raitiovaunu on keskisuurten (Helsinki) ja pienten (Turku ja Tampere) kaupunkien joukkoliikenneratkaisu. Helsingistä ei kannata ottaa mallia. Siellä tärkeintä on tehdä kaikki mahdollisimman kalliilla. :D
Oikein suunniteltuna ja kilpailutettuna raitiovaunu on pitkän päälle halvin tapa hoitaa joukkoliikenne. Se on halpaa, nopeaa ja tehokasta. Sitä vastustavat lähinnä bussikuskit. He joutuvat ja joutavat työttömiksi.
Raideliikenne onkannattavaa vasta sitten kun bussiliikenteessä alkaa tulla kapasiteettiongelmia. Turussa Raideliikenne ei täällä kasvuvauhdilla tule koskaan kannattavaksi, Tampereella ehkä 30 vuoden kuluttua.
Eli pidetään Varissuon työttömyys kaksinumeroisissa luvuissa niin nykyiset täyteen ahdetut bussit riittävät?
Meinaatko että Varissuolaiset on työttöminä siksi että eivät mahdu julkisilla töihin?
Montakohan varissuolaista saa leipänsä bussia ajamalla? Mietippä sitä.
Joku nämä haihattelut maksaa ja se ei ole opiskelija, eläkeläinen, lapsi eikä työtäön, vaan tavallinen työssä käyvä veronmaksaja.
..mitä tekee ratikkakuski kun turku energian tai vesilaitoksen tms. innokkaat lapio miehet nojaavat lapioihinsa montun reunalla.....
..ai niin tilataan busseja hoitamaan liikennettä kun raiteet on poikki..niinhän VR tekee.Että se siitä edullisesta ja toimivasta raitio tiestä,turussa kun kadut ole koskaan kaivettuna ylös :))
Putket ja johdot muuten hajoavat harvemmin, kun keskustassa vaihdetaan bussit raitiovaunuun! Rutsalaisen tutkimuksen mukaan yksi raskaan ajoneuvon suoritus kuluttaa tietä yhtä paljon kuin 10 000 henkilöauton ajokertaa. Kannattaa miettiä, Missä kunnossa on esimerkiksi kauppatorin ympäristön kunnallistekniikka tällä hetkellä!
Raitiolinja perustetaan aina kunnolla, mutta Turun kaduista kunnolla perustettuja ovat vain ne, joissa on joskus ollut kiskot. Raitiovaunu tuo epäsuoria säästöjä kunnallistekniikkaan, jotka unohdetaan usein laskea mukaan.
Meinaatkos paaluttaa koko raitiotien verkoston alusen....savea riittää 0-50m?
Pitäähän sen tukeva olla....Missä lienet majaillut kun et ole turun katuverkkoa avattavan vuosittain?Vai oletko kulkenut silmät ummessa..vaarallisista!Voi pudota monttuun tai törmätä jalkakäytävällä seisovaan mainostauluun :))
Siinä on johdot ja putket vähän aikaa ihmeissään, jos aletaan paaluttamaan rataverkostoa.
Hanke on niin kallis että sitä ei tulla rakentamaan lähivuosikymmeninä, jos edes lähi vuosisatoina.
Raitiovaunu on pitkän päälle halvempi ja tehokkaampi kuin bussi. Haaste on raiteiden ja kaluston hankintakustannukset, jotka pelottavat.
Höpö höpö. Raideliikenne on kannattavaa vasta kun busseilla tule kapasiteettirajat vastaan ja se ei ole Turussa vielä lähelläkään.
Tuon laskelman haluaisin nähdä. :) Raitiovaunun haaste on suuret kustannukset perustettaessa linjoja. Sen jälkeen ne ovat edullisia käyttää. Kalustonkin käyttöikä on moninkertainen busseihin verrattuna! Pitkän päälle raitiovaunu on aina edullisempi.
Jos en väärin muista niin ratikkavaunun käyttöikä oli 20% pidempi, mutta hinta 50% korkeampi.
Rauttiovaunujen käyttökin on kalliimpaa, ainoa etu on suurempi kuljetuskapasiteetti, joka ei ole mikään etu ellei sitä tarvita.
Bussin ikä on noin 20 vuotta, jona aikana se kuluttaa pari, kolme koria.
Helsingissä, jossa on loputtomasti rahaa joukkoliikenteeseen eikä raitiovaunukalustoa käytetä loppuun, ajetaan vielä 70-luvun Valmeteilla. Ne on tosin peruskorjattu ja nyt niille tehdään tällä hetkellä modernisointia tason nostamiseksi. Eli kalustolla on tarkoitus ajaa vielä pitkään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/NrI
Raitiovaunu voi hyvinkin maksaa tuon väittämäsi 50% enemmän, mutta sen käyttöikä on ainakin tuplasti, todellisuudessa vielä paljon pidempään.
Helsingistä muuten vapautuu kohta yhden linjan verran peruskorjattuja Manneja! Ne jouduttiin ostamaan epäonnistuneen Variotram kaupan takia paikkaamaan vaunupulaa. Jos Turku haluaa edulliset ja toimivat raitiovaunut ilman mitään kikkailua, ovat ne tuossa.
http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hklmann2/hklmann2.htm
Variotram kaupasta voi ottaa opiksi ainakin sen, ettei esteettömyydestä kannata maksaa ihan tolkuttomasti. Toimitus epäonnistui lähinnä Helsingin vaatimusmäärittelyssä olleiden esteettömyysvaatimusten takia. Sama perusvaunu on muualla toiminut ihan hyvin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Variotram
Voinet esittää joitain vertailulukuja?
Nuo Varissuolaiset pitää lähettää sinne, mistä ovat tulleetkin.
Oli se sitten mikä paikka tahansa.
Turkulaiset voivottelee ratikkojensa puuttumista! Mitä menivät 40 vuotta sitten lopettamaan ne?
Jospa nyt Turku saisi jitakin muita asioitaan ensin kuntoon - vaikkapa koululaitoksen, päiväkodit ja vanhustenhoidon.
Vasta sitten voisi pohtia ratikkoja.
Eihän se perkeleen kellucva kolossikaan Aurajokeen tule edes kulttuurivuonna 2011. Se sukellusveneen näköinen täysin turha hökötys jäänee onneksi suunnittelun asteelle ja siitä luovutaan vähin äänin vuonna 2012. Paljon melua tyhjästä!
Jpos nyt Turku saisi edes toimivan Föri-liikenteen keväällä alkuun, ettei sekin takkuilisi niinkuin menneenä purjehduskautena!
Miksi ihmiset keskustassa olisi pakotettava tunneleihin, vihreet? Näinhän kertoo päivän paikallisaviisi kissankorkuisin kirjaimin.
Vihreät suunnittelevat Turun keskustan väkiluvun (ja liikenteen)kaksinkertaistamista! Ilmeisesti kyse taas on ns. "kestävästä kehityksestä"?
Laitakaupungilla ja lähiöissä asuvilta kiellettäisiin omalla autolla keskustaan pääsy ohjaamalla henkilöautoliikenne keskustan ohi maan alla ja sakottamalla keskustaan suuntaavia autoja ns. "ruuhkamaksuilla"!
Vihreät ovat uudestaan keksineet Aninkaistenkadun alle rakennettavan tunnelin - heureka! Kuitenkin he unohtavat kertoa miksi, kenelle ja koska se olisi tarpeen. He eivät myöskään taida muistaa muutamia vuosia sitten tehtyjä laskelmia mitä Aninkaistenkadun tunneli tulisi maksamaan. Lasku oli niin hirvittävä, että sillä summalla olisi kaupungin akuutti rahapula lopetettu siihen paikkaan.
Tunnelisuunnitelmaa tarkasteltaessa ei myöskään löydetty - silloin, eikä näemmä nytkään - yhtäkään järkeenkäypää syytä miksi moinen maanalainen hirvistys olisi yleensäkään tarpeen... ellei sitten vihreitten vaalivankkureiksi!?
Helsingissä asiat etenevät ja rata kohti Jätkää viimeistellään kesällä 2011.
Helsinki meni, Surku-Turku jäi, sori vaan.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Helsingin_kaupungin_liikennelaitoksen_johtokunta/Suomi/Esitys/2011/HKL_2011-04-07_HKLjk_05_El/EE94A51D-3D15-4229-9981-33A2A581D88F/Kesan_2011_raitiotierataurakoista_paattaminen.html
Pikaratikka sopii pitkille erillisille kiskoteille, ei keskustan ahtaitten katujen ruuhkiin! Siinä ero Turun ja Ruuhka-Suomen välillä. Meillä ei ole niin isoja "kaukolähiöitä", joista löytyisi tarpeeksi väkeä joka-aamuisille työmatkoille. Turun lähiöistä pääse vielä töihin keskustaan kätevästi ja nopeasti omalla autolla. Ketä niistä lähiöasukkaista, jotka aamuisin huristelevat mynämäistään ja piispanristeiltään kaupunkiin, suostuisi vaihtamaan liikennevaloissa kököttelevään ratikkaan? Ei yksikään.
http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/uutiset/kiskotyot kampissa 0205 alkaen
"Kampissa Lapinlahdenkadun ja Malminrinteen risteysalueella aloitetaan raitiokiskojen rakentamistyöt ensi maanantaina 2.5. Työn ensimmäisen kahden viikon ajaksi Ruoholahdenkatu muuttuu yksisuuntaiseksi ja Malminrinne varataan joukkoliikenteen käyttöön.
Sekä Ruoholahdenkatu että Malminrinne muuttuvat ainoastaan Porkkalankadun eli Länsiväylän suuntaan liikennöitäviksi yksisuuntaisiksi kaduiksi. Lisäksi Lapinlahdenkadulta Marian sairaalan suunnasta tultaessa ei pääse liikenneympyrään, jolloin kääntyminen on mahdollista vain oikealle Ruoholahdenkadulle.
Korvaavina reitteinä kiskotöiden aikana voi käyttää esimerkiksi Eerikinkatua, Kalevankatua tai Mechelininkatua. Ensimmäisen vaiheen liikennejärjestelyt ovat voimassa noin kaksi viikkoa. Tämän jälkeen ajosuunnat alueella muuttuvat. Rakennusviraston kertoo uusista muutoksista myöhemmin.
Nyt alkavissa töissä raitiokiskoja jatketaan Urho Kekkosen kadulta Malminrinteen ja Ruoholahdenkadun kautta Ruoholahdenrantaan. Kiskoilla vastataan etenkin Jätkäsaaren tulevan asuin- ja työpaikka-alueen kasvavaan liikennetarpeeseen."
Kommentti:
Helsinki jatkaa Jätkäsaaren raitiotien rakentamista, ensi vuonna tulee valmista. Mitenkähän Turun raitsikka etenee? Ai niin, eihän se etene, koska Surku-Turku on autokaupunki.
On se ihme juttu, että muissa Turun kokoisissa eurooppalaisissa kaupungeissa kuten Bergen ja Strassbourg tai Bremen (pika)raitiotie on havaittu hyväksi ja kannattavaksi joukkoliikenteeksi. Matkustajamäärät ovat lisääntyneet ja kaavoitus on järkevöitynyt, asukasmäärät kaupungeissa myös lisääntyvät, kun asuminen on houkuttelemaan toimivan joukkoliikenteen ja palvelut järkevästi
Suomessa ja erityisesti Turussa linjautolobbarit ja sen mukana "taisteleva" betonipunainen ay-liike (= AKT), autoiluhullut puhuvat puuta heinää pikaraitiotiestä.
Virallistenkin selvitysten mukaan se kannattavaa Turussakin.
Ja kuka siellä oikein jeesusteli, että kadut olivat ennen leveämpiä? Kaduthan ovat olleet paljon kapeampia ennen kuin otettiin"rötisköt" pois katujen varsilta ja rakennettiin betonilaatikkoja kauemmaksi kadun reunasta.
Helsingissä raitiotie kulkee Eiran ja Punavuoren kapeiden katujen kautta. Turussa ei edes ole niin kapeita katuja, paitsi Suurtorilla. Ja muuten Eirasta löytyy kaikki mahdolliset pikku/erikoiskauppapalvelut.
Henkilöautoliikenteen vähentäminen kaupungeissa , varsinkin ruutukaava-alueella on terveys- ja ympäristöpoliittinen tavoite. Muualla Euroopassa siihen pyritään ja on päästykin, ei tarvitse mennä kuin Kööpenhaminaan havaitakseen kuinka miellyttäväksi kaupunki tulee, kun sen autoliikennettä on rajoitettu (vähentämällä autokaistoja ja parkkipaikkoja), joukkoliikenne pohjautuu busseihin ja lähijuniin. Kaupungissa on ajoradoilla leveät pyöräilykaistat. Onko Kööpenhamina kuollut kaupunki?
Sitä paitsi linja-auto lobbarit ja punapöllöt AKT.ssä eivät tajua, että linja-autoliikenteellekin voi syntyä ihan uusia mahdollisuuksia, kun pikaraitiotie lisää matkustajamääriä ja tarvitaan kuitenkin syöttöliikennettä raitiotiepysäkeille ja mahdollisille lähijunapysäkeille. Eikä kaikkea linja-autojoukkoliikennettä voida koskaan korvata raitioteillä.
Nyt on linjan valita:
Halutaanko jenkkiläis-kepulainen kaupunki - tai itse asiassa taajama, jossa on kaupunkirakenne on hajautunut ja se perustuu pääosin henkilöautoliikenteeseen ja vähän busseihin.
Tarkoittaa mm. keskustan näivettymistä, koska asukkaat eivät halua siellä saasteessa ja melussa elää, jolloin kauppa menettää ne asukasostajansa ja autoilevathan painavat Myllyyn ja Skanssiin ja muihin ostolaatikohin. Kauppatori ja kauppahalli kuihtuvat.
Saarien rakentaminen tietää merkittäviä kunnallisteknisiä ja infrastruktuurikustannuksia sekä lisääntyvää autoliikennettä
vai
Halutaanko nykyaikainen eurooppalainen kaupunki, jossa henkilöautoliikennettä on vähennetty erityisesti keskusta-alueella ja jossa on toimiva ja kaupunkilaisten laajasti käyttämä joukkoliikennejärjestelmä, jossa kaupunkirakennetta ei hajauteta mm. saarille, ja jossa keskustassa asutaan yhä enemmän, myös lapsiperheillä on siellä turvallista.
Kevyt liikenne lisääntyy ja ja kaupungista tulee houkutteleva, koska se uudenaikainenl, eikä 70-luvun autokulttuurin tuotos.
Tästä on nyt kyse. Taitaa olla aika muuttaa Tampereelle tai Tanskaan...
Vertaappa väestön tiheyttä muutenkin kuin yksittäisen kaupungin sisällä. Keskieuroopassa on vaan niin paljon enemmän porukkaa ja Turun kokoisia kaupunkeja vierivieressä, jolloin JOUKKOliikenne on kannattavaa. JOUKKOliikenne ei kannata jos ei ole liiikuteltavia JOUKKOJA.
Koko Saksan väestötiheys 231 / km² vs. Varsinais-Suomi 43 / km²
Turun seudulla 2001-2002 tutkitut pikaraitiotielinjat:
• Investointi koko verkko 321 Me, Raisio – Turku – Kaarina 176 Me, Runosmäki –
Kauppatori – Varissuo 135 Me
• v. 2000 87 500 asukasta ja 45 000 työpaikkaa
• v. 2020 109 500 asukasta ja 58 000 työpaikkaa (yleiskaavojen mukaan)
• Naantali-Raisio-Turku-Kaarina 23 500 - 47 000 matkustajaa / arkipäivä
• Runosmäki-Turku-Varissuo 17 500 - 30 000 matkustajaa / arkipäivä
Liikennöintitulos (lipputulot – vaunut, varikko, kuljettajat, huolto, sähkö) -21,71% -
•
+46,37%.
• Väestöpohja (n. 1900 – 3250 as/linjakm/400-600 m) vastaa Pohjois-Amerikan,
Iso-Britannian ja Saksan hankkeita.
" v. 2000 87 500 asukasta ja 45 000 työpaikkaa
• v. 2020 109 500 asukasta ja 58 000 työpaikkaa (yleiskaavojen mukaan)
"
Ollaan pahasti jäljessä noista kasvulukemista...
ei voi olla muuta kuin iloinen
Kuka on sitä pikaraitiotietä tunkemassa Mietoisiin?
Ja radanvarsille voidaan kaavoittaa asutusta, se on sitä yhdyskuntasuunnittelua esim. Paimion, Piikkiön, Liedon asemien ympärille
Tällä hetkellä tungetaan asuinalueita sinne sun tänne (missä sattuu olemaan sopivat kiinteistöomistusolot)...
Bergen 551,3 as/km²
Turku 722,4 as/km²
Göteborg 1078 as/km²
Århus 665,0 as/km²
Tampere 406,4 as/km²
Kaikissa muissa kunnissa on tai on suunnitteilla pikaraitiotie - paitsi Turussa.
Surkeita tekosyitä pikaraitiotien vastustajilla.
Otappa vierekkäin sateliittikuvat Göteborgista ja Turusta, aika radikaalit kokoluokkaerot.
Eiköhän Turkuunkin ole aiheellista alkaa rakentamaan raitikoita sitten kun väkiluku ja asukastiheys on Göteborgin ja Länsi-Götainmaan lukemissa, eli noin tuplat nykyisestä. Kysymys kuuluukin että montako sataa vuotta siihen menee.
Enpä usko että Tampereellakaan hötkyillään ratoja rakentamaan...
Turku on eurooppalaisittainkin pieni maalaiskylä!
Lehmätkö ne sillä ratikalla ajelisivat?
Ei näytä faktat kiinnostavat autohulluja "realisteja". Siellä vaan soitetaan suuta.
Laskelmiakin on tehty ja homma toteutettu ja toteutusvaiheessa Bergenissä ja Århusissa, joissa molemmissa on pienempi väentiheys kuin Turussa.
Tavoitehan on vähentää henkilöautoilua kaupunkialueella ja hyvä pikaraitiotie houkuttelee käyttämään julkista oman auton sijaan. Maalla saa kaahata ihan niin paljon kuin haluaa.
UITP:n julkaisussa "Public Transport International" on julkaistu tiivis englanninkielinen projektinvetäjä Thomas Potterin artikkeli Bergenin pikaraitiotiehankkeesta. Artikkeli käsittelee hankkeen perusteet, rahoituksen, pääratkaisut ja hankkeesta käydyn julkisen keskustelun
http://www.bybane.no/PTI_200505_Bergen_EN.pdf
UITP:n julkaisussa "Public Transport International" on julkaistu tiivis englanninkielinen projektinvetäjä Thomas Potterin artikkeli Bergenin pikaraitiotiehankkeesta. Artikkeli käsittelee hankkeen perusteet, rahoituksen, pääratkaisut ja hankkeesta käydyn julkisen keskustelun. Bergen on ensimmäinen pohjoismaiden kaupunki, joka palauttaa raitioliikenteen, työt alkavat vielä tänä vuonna.
http://www.bybane.no/PTI_200505_Bergen_EN.pdf
"Bergenin pikaraitiotie
odotettuakin tehokkaampi
Jo vuonna 1989 Bergenissä
esitettiin raitiotien rakentamis-
ta. Loppujen lopuksi pikaraitiotie
avattiin kesäkuussa 2010. Radan
10 kilometriä pitkän ensimmäi-
sen vaiheen rakentaminen kesti
kaksi vuotta ja isäntiemme mu-
kaan hanke pysyi budjetissaan.
Infrastruktuurin toteutuskustan-
nus oli noin 250 miljoonaa ja ka-
luston noin 30 miljoonaa euroa.
Infran kustannuksiin vaikutti Nor-
jan korkea kustannustaso, kun
taas Saksasta hankittu kalus-
to on hinnaltaan eurooppalaisel-
la tasolla vertailukelpoinen. Valtio
maksoi 40 % investoinneista ja
loput rahoitti Bergenin kaupun-
ki ja Hordalandin lääni tietulleista
saatavin tuloin.
Pikaraitiotien matkamääräksi
ennustettiin arkipäivänä 26 000
matkaa. Viime elokuun puoli-
välissä liikennöitiin kymmenel-
lä vaunulla kymmenen minuutin
vuorovälein ja saavutettiin 24 000
matkaa 240 päivittäisellä vuorol-
la, eli vaunuissa oli keskimäärin
100 matkustajaa. Käytännös-
sä siis jo 10 minuutin vuorovälillä
saavutettiin 5 minuutin vuorovä-
lille ennustetut matkamäärät. Nyt
kaikki tarvittavat 12 vaunua ovat
käytössä. Itse asiassa pääsim-
me uusimman, viimeisen vaunun
neitsytajelulle. Vuoroväli tihenee
käytännössä teknisesti tiheim-
pään mahdolliseen eli kuuteen
minuuttiin, ja todennäköisesti
matkamäärät kasvavat yli ennus-
tetun."
www.paikallisliikenneliitto.com/liitteet/lehti_3_2010.pdf
Näille pikaraitiotie vouhottajille esitän kysymyksen...kuvitellaan että niitä kiskoja saataisiin parit pätkät turkuun mielettömään hintaan...miten nämät innokkaat raitiotie ihmiset jaksavat kävellä välimatkat liityntä yhteyksiin kun aikanaan kauppatorinkin ylitys bussin vaihtoon oli liikaa!Raitio tie on kieltämättä tavallaan ok.mutta käytännössä liian kallis leikki/edustus lelu.Turulla on varmaan kuntalaisten hyvin voinnin ja tulevaisuuden parantamiseksi ihan tarpeeksi rahahuolia ilman näiden vastuuttomien poliitikkojen haihattelua.
Raitiotie on ainoa järkevä tapa hoitaa joukkoliikennettä. Sen mukana joukkoliikenne oikeasti pärjää yksityiautolle, mitä bussi ei tee koskaan.
Autoilijan kannalta raitiovaunu on hyvä, koska oikein toteutettuna se vähentää reilusti keskustan bussiliikennettä. Samalla se on edullista, koska raskas liikenne kuluttaa katuja monta kertaa enemmän kuin henkilöautoliikenne.
Totta kai se vaatii kaupunkirakenteen tiivistämistä. Niin tulee tehdä joka tapauksessa! Elävä kaupunki kehittyy.
Oho, infran kustannus 250 miljoonaa 10km.
Turussa tehdyssä arviossa laskettiin moninkertaiselle rataverkolle vain hieman suurempi hinta.
Kumpi on oikeassa, Turun selvitys vai Beergenin toteutuneet kustannukset?
Niin. Ainoa ongelma on se että Turussa ei ole riittävästi joukkoja raidejoukkoliikenteen käyttäjiksi.
Raisio-Turku-Kaarina n15km on arvioitu Turussa maksavan alle 180Me... tuon saa varmaan kertoa käytönnössä kahdella, niin pahasti se on alakantissa.
Norjassa rakennuskustannukset ovat korkeammat kuin Suomessa. Norja on öljymaana kallis, joten ihan suoraan ei voi vertailla.
Turunkin suunnitelmassa on osia, jotka voi tehdä nyt suunniteltua halvemmalla. Linjaukset tulee vain tehdä niin, ettei suljeta pois uudempia teknologioita myöhemmin. Esteettemyys vaatimus on yksi, joka maksaa liikaa saatuun hyötyyn nähden. Helsingissä siitä on erittäin huonoja kokemuksia!
Reittinä Raisio - Turku ei ole oikein fiksu. Siinä olisi halvempaa ottaa käyttöön olemassa oleva rata. Kaavoittamalla voimakkaasti pientaloja olemassa olevien, nyt suljettujen, asemien ympärille, saadaan nopeasti tilanne, jossa liikenteen aloittaminen on kiinostavaa.
Väestömäärä riittää kyllä, se ei ole edes kyseenalaista. Jotta raideliikenteestä saadaan kaikki irti, kannattaa maankäyttöä paikoin tehostaa. Turun keskusta on osin niin harvaan rakennettu, että oikein ihmetyttää.
Turun savivelleihin rakentaminen on taatusti kalliimpaa kuin Norjassa rakentaminen.
Aika yksin olet totuuksiesi kanssa...
Keskustassa, joka on liejun päälle rakennettu, on ollut jo aikaisemmin kiskotus. Käyttämällä osin vanhoja pohjia onnistuu rakentaminen edullisesti. Joka tapauksessa raitiovaunu on pitkän päälle edullisin ratkaisu. Ei se muuten olisi niin suosittu Turun kokoisissa kaupungeissa.
No jotain rajaa tuohon paskan puhumiseenkin. Oletko tyhmä vai puuttuuko sinulta moraali?!?
Vanhatkin kiskot purettiin aikoinaan juuri siksi pois, kun eivät pysyneet paikoilaan. Lähes sata vuotta sitten rakennetuilla puupallupohjilla ei ole tasan mitään virkaa tänäpäivänä.
Selvityksen hinnat on pahasti alakantissa ja niillä yltiöoptimistisillakin hinnoilla raitiovaunuliikenteen myötä kasvavat joukkoliikennekulut tarkoittaisivat sitä että Turun joukkoliikenne menojen kulut tuplaantuisivat.
Onko Turulla siihen varaa ja vastaako kustannusten nousu saavutettua hyötyä? NO EI TODELLAKAAN.
Kyseessä on sen tyyppinen investointi, johon valtio myös osallistuu. Valtio osallistui myös mm. Helsingin Vuosaaren sataman raide- ja tiehankkeisiin.
Turulla näyttää olevan varaa kaikenlaiseen turhaan, kuten suojatyöpaikoissa puuhasteleviin korkeapalkkaisiin politiikkoihin, kuten strategiajohtajaan ja turhiin silta- ja tunneli-investointeihin ja saarien huippukalliiseen infastruktuuriin.
Nyt kun Turussa vaahdotaan taas tästä asiasta, kun henkilöautojen "vapautta" ei saisi rajoittaa, niin Tampere (ja muut eurooppalaiset kaupungit) pistävät hösseliksi ja saavat valtion ja mahdollisesti EU:n tuet.
Muualla on laskettu homman kannattavan ja myös Turunkin selvityksessä se on todettu kannattavaksi.
Lisäksi pikaraitiotie henkilöautoilun vähentäminen pyöräteiden rakentaminen tanskalaiseen malliin katualueelle on kansanterveydellinen ja viihtyvyysasia kaupunkien keskustoissa.
Pikaraitiotie ja siihen liittyvä järkevä kaavoitus (asunnot, palvelut ja työpaikat) ovat houkutteleva tekijä koko seudulle, se olisi uutta ja uusi dynaaminen ja moderni imago Turun seudulle, jossa ajatukset näyttävät jääneen 1970-luvulle (lisää betoniblökkejä ja autostradoja ja siltoja)
Ketkähän tätä kehitystä nyt vastustavat? Ne jotka aina puhuvat "kehityksestä" ja "edistyksestä"?
Vähän eri asia puhua valtion rautateiden ja kaupunkien ratikoiden kustannuksista.
Valtio ei osallistu Helsinginkään rautiovaunuhankkeisiin, joten aika hämärää väittää että valtio osallistuisi Turun hankkeeseen. Turkuahan nyt syrjitään muutenkin Helsinkiläisvetoisen valtion toimesta.
Marssijärjestys on kuitenkin niin päin, että ensin tarvitaan väkiluvun kasvua ja sen jälkeen tehokkaampi joukkoliikenne, toisin päin toimissa on kyse perse edellä puuhun nousemisesta.
Kaavoitusta toki kannattaa suunnitella niin että se rata tulee joskus, mutta ennen sitä ei kannata rakentaa kuin tulevan radan ympärillä on riittävästi asutusta. Voihan olla että hommaan meneekin 200 vuotta, silloin rahaa olisi palanut paljon hukkaan.
Tuo on juuri perse edellä puuhun kiipeämistä. Oikea marssijärjestys on:
- sitova päätös raideinvestoinnista
- samalla kaavoitus olemassa olevan ja suunnitellun ratainfran varteen sekä
- välittömästi rakentaminen niiltä osin kuin se kuuluu kaupungille.
Kaupunki kehittyy, kun sille annetaan edellytykset. Turussa tuntuu vallitseva politiikka olevan edellytysten kaventaminen.
Turun politiikan keskeinen päämäärä on vaikeuttaa liikennettä ja elinkeinotoimintaa! Sitten vielä ihmetellään, miksi kaupunki on vararikon partaalla. Vain taloudellinen toimeliaisuus pelastaa Turun. Raitiovaunu on yksi hyvä projekti sillä tiellä.
Ratikkahanke on juuri niitä hankkeita joilla Turkua juntaan yhä syvemmälle saveen.
Ehkä hyvä niin, kohta konkurssin tekevä kaupunki voidaan jakaa naapurikuntien kesken.
Pitkän päälle raitiovaunu on halvempi veronmaksajille kuin bussiliikenne runkolinjoilla. Sen lisäksi se on tehokkaampi, mikä minusta on hyvä asia. Se on myös ekologisempi, joka taas ei minua kiinosta pätkääkään.
Raha ratkaisee. Raitiovaunu, lähiliikenne ja järkevä kaavoitus luovat seudulliset edellytykset kasvulle.
En usko henkilöautoilijoiden vastustavan raitioliikennettä, koska se vähentää suurimpana haittana olevaa bussiliikennettä. Lisäksi se kaventaa julkisen liikenteen tarvitsemaa katuosuutta. Vaikka osa kavennuksesta käytettäisiin kevyelle liikenteelle, niin osa tulee varmasti henkilöautoliikenteen hyväksi.
Jos näitä laskelmia ei ole tehty eikä esitelty päättäjille, niin asian jämähtäminen luottamusmiehiin on ymmärrettävää. Luottamusmiehiltä ei voi olettaa koonaisuuden hahmottamista.
Jos rahalla on mitään merkitystä, niin ratikoita ei tule Turkuun vielä kymmeniin vuosiin, ei ehkä satoihin.
Bussikapasiteetti riittää vielä loistavasti, vilkkaimmatkin Turun linjat on vasta 10 minuutin liikennöintiväleillä.
Ratikoilla ei pystytä samaan palvelutasoon samoilla kustannuksilla, se on fakta. Ratikka tulee halvemmaksi vasta kun kapasiteettin tarve on reilusti nykyista suurempi.
Ei ne kustannukset katoa mihinkään sillä että hoette sitä halvemmaksi, tiedätte itsekkin ettei se ole totta.
Kun raha ratkaisee, niin joukkolikenteen runkoverkot siirtyvät raiteille. Se on aina halvempaa.
Raideliikenne ei ole koskaan bussiliikennettä halvempaa.
Raitiovaunu on bussiliikennettä halvempaa pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa. Sen näkee mm. tuon edellä olevan raitiovaujen vastustajan esittämistä luvuista! Ei tarvitse muuta kuin ymmärtää numeroita.
Hänen mukaansa ero olisi pari kymmentä prosenttia raitiovaunun hyväksi. Todellisuudessa se lienee vähän enemmän.
Oleellista toimivan raideliikenteen osalta on järkevä kaavoitus. Turussa ja koko talousalueella se tarkoittaa sekä Turun tiivistämistä raitiotielinjojen ympärillä, että omakotiasumisen kaavoittamista kaikkien olemassa olevien ratojen varteen.
Ero on rautiovaunun eduksi VAIN jos istuimet on täynnä ja sitähän ei Turussa tule tapahtumaan.
Eikä tässä kukaan vastusta raideliikennettä, vaan ainoastaa päättömiä julkisia investointeja. Raideliikenne on tervetulluttua heti kun Turun väkiluku on siinä kokoluokassa että bussit ei enää riitä joukkojen kuljetteluun.
Et sitten sinäkään ymmärtänyt niitä lukuja, joilla raideliikenteen vastustaja virheellisesti perusteli tuossa näkemystään. :D Bussiliikenne on aina kaupungin kannalta hankala kustannuserä, se ei ole nykyisillä järjestelyillä koskaan kannattavaa. Raideliikenne voidaan saada järkevästi kaavoittaen kannattavaksi, eli meille veronmaksajille edulliseksi.
Bussilikenne ei ole kannattavaa, totta, mutta se tuottaa vähemmän tappiota kuin ratikat.
Jos asia on noin selvä kuten itse uskot ja uskottelet muille, niin miksi poliitikkoja ei saa puhuttua ympäri ja aloittamaan ratikkarakentamista? Nykyisinhän on helppo ajaa läpi julkisella puolella ihan mitä tahansa josta tulee säästöjä.
Totuushan on se että raideliikenne on kalliimpaa, eikä siihen ole varaa, eikä se muutu miksikään sillä että jauhat täällä päivästä toiseen paskaa ja väität niitä itsestäänselvyyksiksi.
Euroopassa on lukuisia uusiakin raitiotiehankkeita Turkua pienemmissäkin kaupungeissa. Kyllä bussiliikenteeseen nojaavien järjestelmien puoltajat alkavat Turun kokoluokassa olla aika yksin mielipiteineen.
Itse pelkään lähinnä sitä, että lähdetään tekemään maailman parasta. Silloin kustannukset karkaavat käsistä ja kuoletusajasta tulee liian pitkä. Parempi tehdä tyydyttävä, kuin maailman paras!
Onhan tässäkin ketjussa jo todistettu, että raitiovaunuliikenne on sen parikymmentäprosenttia halvempaa! (Hupaisaa oli, että luvut esitti raitiovaunujen vastustaja. Osoittaa lähinnä heidän talousmatematiikan taitoaan.)
Edullinen ratkaisu siten, että sitä voidaan laajentaa ja kapasiteettia lisätä myöhemmin. Esimerkiksi nyt kannattaa ostaa kohtuuhintaista ja koeteltua kalustoa, mutta kiskotus suunnitella valmiiksi pidemmille vaunuille.
Ketä kiinnostaakulkea hikisissä raitsikoissa, jotka kulkee aina väärään suuntaan väärään aikaan... Minä asun Kakskerrassa ja haluan päästä keskustaan juuri siihen osoitteeseen, johon haluun ja silloin ku tykkään. Pääsenkin kun on omat kulkuneuvot, jotka haisee tutulle tai ainakin Wunderbaumille!
Jatketaan me täällä Turussa kiistelyä, annetaan vaan helsinkiläisten hoitaa homma kotiin ja kehittää kaupunkiaan. Hyvin menee. Kusiputkat kauppatorilla ja bussien kaasuralli olkoot tunnusmerkkejä Surku-Turulle à la DDR.
Onneksi Helsingissä on tajuttu, miten kaupunkia kehitetään:
http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/uutiset/kiskotyo vie kampin bussit poikkeusreiteille
Tiedotteen teksti:
"Hietaniemen bussilinjan 55 eri versiot sekä Lauttasaaren linjat 2IV, 65A ja 66A liikennöivät Kampissa poikkeusreittejä maanantaista alkaen. Lapinlahden ja Malminrinteen risteysalueen raitiokiskojen rakennustöistä johtuvat muutokset reiteissä jatkuvat 14.8. asti.
Linjat 55, 55A, 55AK ja 55K ajavat molemmissa suunnissa Pohjoisen Rautatiekadun, Eteläisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kautta Urho Kekkosen kadulle. Lapinlahdenkadun ja Malminrinteen reittiosuus jää ajamatta. Linjoilta jää pois käytöstä Lapinlahdenkadun Lapinrinteen pysäkkipari.
Linjat 21V, 65A ja 66A ajavat Lauttasaaresta päin tullessaan Pohjoisen Rautatiekadun ja Eteläisen Rautatiekadun kautta Fredrikinkadulle. Ruoholahdenkadun reittiosuus jää ajamatta ja pysäkki Ruoholahdenkatu jää pois käytöstä. Poikkeusreitti on voimassa 2.5.–26.6., minkä jälkeen bussit ajavat 14.8. asti Lapinrinteen ja Lapinlahden kadun kautta."
Turussa saman instanssin tiedote olisi: Ajetaan kovaa leveää katua, josta kaikki puutalot purettu, sitten mennään autiosta DDR-keskustasta ostoksille Myllyyn.
2004 HKL:n tekemän selvityksen mukaan ratikkassa yksi matkustajapaikka maksaa 0,51snt/km ja kun paikkamäärä on 140, niin kustannus on siis 71€/km.
Samassa selvityksess Bussin kustannus on matkustajapaikkaa kohti 0,67snt/km ja kun paikkamäärä 67, niin kustannus on 45€/km.
Lyhyellä matematiikalla voidaan siis laskea että pienemmän bussin liikennöinti maksaa puolet siitä kuin suuremman kapasiteetin rautiovaunun.
Jos joku Runosmäki-Kauppatorilinja on nyt liikennöity 10 minuutin välein, niin samalla matkustajamäärällä rautiovanu pääsee samaan kustannukseen 20 minuutin liikennöintivälillä.
Haluampa nähdän sen logiikan, jolla tuo lisäisi joukkoliikenteen käyttöä ja alentaisi kustannuksia nykyisestä.
Lyhyt matikkasi ei taida oikein nyt riittää. Tuon laskelman mukaanhan raitiotieliikenne on parikymmen prosenttia halvempaa kuin bussiliikenne.
Tietysti säästöä saavutetaan palvelun tasoa heikentämällä, kuten esimerkksi puolittamalla liikennöinti tiheys.
Jos ajatettaisiin busseja 10 minuutin sijaan saman 20 minuutin välein, niin se olisi 50% halvempaa.
Jos ratikka kuskaa 10 minuutin välein samat asiakkaat jotka kulkee nyt bussilla, niin se taas tulisi 60% kalliimmaksi.
Lyhyt matikkasi ei nyt kerta kaikkiaan riitä. ;) Yksikkökustannus on halvempi, kuten esittämässäsi perutelussa oli.
Raitiovaunu on nopeampi ja tehokkaampi kuin bussi. Mikä kaikissa verrokiksi kelpaavissa kaupungeissa on lisännyt joukkoliikenteen osuutta. Kun tähän vielä lisätään järkevä kaupunkirakenteen tiivistäminen, niin päästään jopa nykyistä tiheämpään vuoroväliin.
Eli laskelmasi ei yksinekertaiseti anna oikeaa, ei edes oikean suuntaista tulosta.
Liikenteelle on vain kolme keskeistä vaatimusta. Sen pitää olla:
- tehokasta
- edullista ja
- nopeaa.
Raitiovaunu täyttää ainoana joukkoliikennemuotona nuo vaatimukset Turun kokoisessa kaupungissa.
Yksikkökustannus on halvempi, mutta kun joka yksikölle ei löydy maksavaa asiakasta, joten se on silloin kalliimpi per palveltu asiakas.
Mitä sä teet sillä teholla, kun ei niitä ihmisä ole kuskattavaksi kuin tietty määrä?!?
Puretaanko me Varissuo ja rakennetaan se uudestaan Kupittaan puistoon, vai miten meinaat tämän tiivistämisen toteuttaa? Kuullostaa kalliilta.
Varissuo muuten puretaan joka tapauksessa aikanaan, mutta se ei liity tähän! Siihen slummiin ei mielestäni kannata satsata.
Katso kahta tehtyä raideliikenneselvitystä (pikaraitiotie- ja vähän vanhempi lähijunaselvitys). Molemmissa lähtökohtana on ollut nykyinen maankäyttö, ei tiivistäminen radan vaikutuspiirissä.
Kun raitiovaunulinjojen vaikutuspiiri tiivistetään kaupunkimaiseksi, kuten Länsi-Euroopassa on tapana, saadaan vaihtoehdosta entistä houkuttelevampi.
Tiivistämällä omakotiasumista Uudenkaupungin radan suunnassa myös lähijunaliikenteestä saadaan taloudellisesti kannattavaa. Jos se ei ole kannattavaa, ei sitä tule rakentaa. Tukiin perustuva julkinenliikennöinti, oli kyse bussista, junasta tai raitiovaunusta, tulee lakkauttaa.
Voisitko valaista vähän että miten se tiivistäminen tapahtuu KÄYTÄNNÖSSÄ?!?
Ilman tukemista tässä massa ei paljon oliisi julkista liikennettä. Käyhät liikkuu julkisilla eikä ole valmiita maksamaan todellisia kustannuksia.
Käytännössä se tapahtuu kaavoittamalla lisää rakennusoikeutta radan vaikutuspiiriin. Kaupungin kannalta se on siis ilmaista, ei tarvita mitään tukia. Kaupunki kehittyy, kun sen annetaan kehittyä. Toinen vaihtoehto on, että kaupunki kuihtuu ja kuolee hitaasti pois.
Joissakin kohdissa kaupunki (=veronmaksaja) saa jopa tuloja, kun joutomaata saadaan käyttöön ja myytyä tonteiksi. Eli radan rakentaminen maksaa kaupungille osin itse itsensä.
Raitiotie kannattaa paremmin osana laajempaa maakunnallista maankäytön tehostamista. Kun olemassaolevien ratojen varret rakennetaan omakotialueiksi, kuten Länsi-Euroopassa tehdään, saadaan volyymia myös raitiotielle.
Kaavoittamalla saadaan vain rakennusoikeutta. Kuka rakentaa ja kuka ostaa niitä asuntoja ja muita rakennuksia?
Turku on kuoleva kaupunki, eikä se johdu ratikoiden puutteesta. Väkiluku kasvaa niin hitaasti että tiivistetyn kaavan asuttamiseen menee useampi sukupolvi.
Kirjoittamasi jutut ovat niin kaukana realielämästä, että ei niitä oikein viitsi edes kommentoida.
Turussa rakennetaan vauhdilla! Uusia asuintaloja syntyy keskustaan sitä mukaa, kun kaavat saadaan kuntoon! Mene vaikka entiselle postin kulmalle, niin näet useita meneillään olevia tai juuri valmistuneita hankkeita. Ainakin toinen mokoma on suunnittelussa, kunhan kaavat saadaan kuntoon.
Suurin jarru on hidas kaavoitus. Halutaan säilyttää arvoja, joita ei ole olemassa. Elävä kaupunki kehittyy, mitä kaikki typerykset eivät ymmärrä. Toinen vaihtoehto on kaupungin näivettyminen ja kuolema.
Raideliikenne on satsaus elävän kaupunkiin. Sillä saadaan samalla suuri osa haitallisesta bussiliikenteestä pois keskustasta.
Turun väkiluku ei kuintenkaan kasva kuin muutaman sadan ihmisen vuosivauhtia, ei sillä mitään nopeaa tiivistämistä tehdä.
Turku kuolee, jos ei kaavoiteta! Antamalla mahdollisuus kasvaa, Turku pääsee pois nykyisestä ahdingosta. Eikä muuten tarvita yhtään veroeuroa! Ehkä jonkun kaavoittajan voi vaihtaa pätevään. ;)
Kaupunki on konkassa. Halvin vaihtoehto on silloin paras. Joten raitiovaunu on ainoa järkevä.
Hohhoijakkaa...
Tässäpä tämä nyt onkin. Kun Turku ja Tampere tekisi yhteistyötä, niin kyllä saataisiin yhdessä valtion rahoitusta pikaraitioteille, koska valtion omien tavoitteiden mukaan halutaan edistää ekologista kaupunkikehitystä, mikä pitää sisällään eurooppalaiset pikaraitiotiet Turun ja Tampereen kokoisiin kaupunkeihin.
Kun Turku mämmää tämänkin, niin Tampere saa koko paikaraitiotierahapotin ja Turun siltarumpuparlamentaarikot järjestävät vain lisää asvalttia 8-tielle. Autoistumisen edistäminen jatkuu 1970-luvun malliin.
Rantarata/oikorata ja muut raide- ja raitiotieinvestoinnit jäävät hamaan tulevaisuuteen. Turusta tulee todellakin 1970-luvun ajattelun taantuva kaupunki, missä ei synny mitään uusia ajatuksia. Todellinen varsinaisen Suomen kekkoslovialainen jäänne. Ja siltä sen kaupunkikuva, liikennepolitiikka ja lähiöt näyttävätkin...ja tulevat kohta kalliseen peruskorjaus/purkukuntoon.
Tampere on kehittyvä kaupunki (väkiluku, elinkeinopolitiikka, pikaraitotie, ekologinen kaupukikehitys, uusia avauksia jne.) ihan toisella tavalla kuin Turku - mistähän se mahtaa johtua? Tampereella on otettu opikseen, Turussa ei.
Turku menettää asukkaita naaprukuntiin siksi että yrittää kaavoittaa tiiviisti. Suomalainen haluaa suuren tontin ja omaa rauhaa.
Se joka haluaa kaupunkiin, haluaa ruutukaava-alueelle. Se joka haluaa omakotitaloon, haluaa pois Turusta. Turun vahvuus on kaupunki! Turkua tulee kehittää kaupunkina raitioteineen, eikä yrittää kilpailla alueilla, joihin ei ole edellytyksiä.
Aika kornia puhua vahvuudesta, kun kaupungin väkiluvun kasvu hidastuu hidastumistaan. Elei Turku olisi kaavoittanut pientaloalueita Hirvensaloon ja Yli-Maariaan, niin väkiluvun kasvu olisi pahasti miinuksella, pelkästään tiiviseen kaupunkiin muuttavien vähyyden vuoksi.
Mainittujen alueiden ei edes pitäisi kuulua Turkuun! Tehokas kunta on 10 000 - 40 000 asukasta.
Hirvensalon kunnalla on omat vahvuutensa, eikä joukkoliikenne välttämättä kuulu niihin. Ei se tiheimmin kaavoitetulla alueella tosin ole täysin poissuljettukaan.
Muualla Euroopassa uudet lähiöt tehdään pientaloina, olemassa olevan ratainfran varteen ja eriytetään heti omiksi kunnikseen. Suomalaisilla on vielä oppimista, miten 10 000 asukasta kaavoitetaan kävelyetäisyydelle asemasta omakoti-, rivi- ja paritaloihin. Se tukee rakenteellisesti tervettä joukkoliikennettä ilman tukia.
jee jee, lisää runosmäkiä ja varissoita... jostain syystä nämä tiiviit lähiöt eivät ole kaupunkilaisten ykkös haaveita asumispakkaa valittaessa.
Muualla Euroopassa ei tehdä lähiöihin yhtään kerrostaloa! Mainitut 10 000 ihmistä osataan muualla kaavoittaa pientaloihin kävelyetäisyydelle asemasta. Lähiö erotetaan välittömästi omaksi kuntayksikökseen, millä taataan palvelujen syntyminen.
Raskas raideliikenne on niin kallista rakentaa, että uudet kaupungit syntyvät vanhan, olemassa olevan ratainfran varteen. Uutta rataa rakennetaan vain suurnopeusjunille, mikä toisaalta vapauttaa vanhoja ratoja kannattavaan lähiliikenteeseen.
Väitän, että kaikkien kolmen radan suuntaan on Varsinai-Suomessa mahdollista kaavoittaa niin, että lähiliikenne on kannattavaa. VR:n selvityksessään esittämälle tukipolitiikan tielle ei kannata mennä.
Siinä olet oikeassa, että mainitsemiesi lähiöiden kaltaiset kerrostalokeskittymät keskellä ei mitään ovat ongelma. Ne joudutaan jossain vaiheessa purkamaan pois, mikä ei tule olemaan helppo prosessi. Itse en laittaisi rahojani kerrostalolähiöön.
"Elei Turku olisi kaavoittanut pientaloalueita Hirvensaloon ja Yli-Maariaan, niin väkiluvun kasvu olisi pahasti miinuksella, pelkästään tiiviseen kaupunkiin muuttavien vähyyden vuoksi. "
Mistähän tämä "totuus" on peräisin?
Muutamassa länsirannan ja Itärannan kerrostalossa (1990-2000-luvulla rakennetuissa) on enemmän asukkaita kuin Hirvensalon tai Yli-Maarian pientaloissa.
Keskusta-asumiseen ei ole toistaiseksi satsattu, joten nyt kun Linnakaupunki ja Linnafältti tulevat, niin ehkä Turkukin kaupungistuu.
Asukastyyppejä on todellakin profiloitu, eivätkä kaikki, ei edes suurin osa halua asua omakotitalossa ja yhä harvempi haluaa enää asua öykkäreittein Hirvensalossa, jossa kaikki rannatkin on myyty, eikä ole vapaita rantoja, kalliot on posautettu ja metsät parturoitu. Ja puhumattakaan siitä pellolle rakentamisen surkeasta laadusta...
Voisi myös kysyä, ovatko lapsiperheet oikeasti ne tärkeimmät asukkaat kaupungeissa? Lapset aiheuttavat aika paljon kustannuksia: päiväkodit, koulut, neuvolat, terveydenhuolto, mahdollisesti sosiaalitoimi, mutta heillä ei ole tuloja. Ja turkulaiset lapset muuttavat pois aikuistuttuaan, ainakin korkeasti koulutetut, koska täällä ei ole töitä.
Paras asukas kaupungin talouden kannalta on aikuinen, joka käy töissä tai saa kohtuullista eläkettä, ei sairasta paljoa, ei ajele omalla autolla (käyttää julkisia), ostaa ostoksensa Turusta eikä Raision Myllystä, käyttää turkulaisia palveluja jne. Nämä yhden tai kahden hengen aikuistaloudet eivät yleensä asu omakotitaloissa.
Rikkaat pääomatulojen nauttijat ovat huonoja asukkaita kaupungin kannalta, koska pääomatuloista ei makseta kunnalisveroa. Ja nehän sen Hirvensalon Papinsaaren ovat raiskanneet....
Helsingissäkin kaikkein rikkaimmat asuu kantakaupungissa eli Eirassa, ei omakotitalossa jossain Pohjois-Helsingissä. Turussa ollaan vielä oltu niin metsäläisiä, että kuvitellaan omakotitalojen olevan joku "taivas", vaikka kyseessä on Suomen vanhin kaupunki.
Ihan vapaasti vaan Turun ympäristöön asustamaan sitä omakotitaloa, mutta sitten tietullit ja kaikista palveluista kolminkertainen ulkopaikkakuntalaisille, koska me jotka asumme täällä, maksamme ne palvelut mukaan lukien kadut ja tiet.
Itse asiasta:
1. väkiluku on riittävä jo nyt ainakin yhtä linjaa varten
2. kaavoituksen avulla saadaan lisää kannattavia linjoja
3. pikaraitiotie on houkutteleva vaihtoehto, joten se saa uusia matkustajia, jotka ovat aiemmin käyttäneet omaa autoa, tämä on selvästi käynyt ilmi muiden eurooppalaisten kaupunkien
4. pikaraitiotie on KANNATTAVA investointi, ei mikään kankkulan kaivo (ja sen rakentaminen ja työllistää)
5. valtio tukee nykyisin bussiliikennettä, miksi se ei tukisi järkevän investoinnin tekemistä? Kuten se on tukenut Helsingin kaupungin Vuosaaren sataman rata - ja tieinvestointeja.
6. (henkilö)auton yhteiskäyttöjärjestelmän ja hyvän pyörätiejärjestelmän avulla saadaan lisää asiakkaita pikaraitiotielle ja busseihin sekä pyöräilemään; terveyttä ja turvallisuutta haittaavan ( sekä tilaa vievän) kaupungin henkilöautoliikenne saadaan kuriin. ( Joku selosti että raitiotie ei mahdu kaduille, henkilöautot ne todella tilaa vie, yksi tyypi per auto).
7. bussit eivät koskaan katoa kokonaan, eivätkä välttämättä kovin olennaisesti vähene (useat bussilinjat pysyvät ja tulee uusia pikaraitiotie pysäkeitä kulkevia "poikittaislinjoja").
8. ja sosiaali- ja terveystoimeen ei kyllä tule yhtään sen enempää rahaa, vaikka pikaraitiotietä ei rakennettaisi, ei siihen ole saatu mitään järkeä tähänkään päivään mennessä, vaikka yhtään raidetta ei ole suunnitteilla. Kyllä pojat keksivät aina muita rahareikiä ( Hirvensalon tunnelit ja karusellimaat ja huonot kiinteistökaupat sekä koko pino poliittisia suojatyöläisiä).
9, Pikaraitiotie antaa Turulle sen modernin imagon, joka on houkutteleva
10. PIkaraitiotie kehittää Turkua eteenpäin kaupunkina, jossa mukava asua ja tehdä työtä. Tietenkin tarvittaisiin myös elinkeinopolittiinen ohjelma, joka suuntautuisi tulevaisuuteen, ei menneisyyteen.
Paskapuhetta.
Länsi ja Itärannan nykyinen asukasmäärä on yhteensä noin puolet Hirvensalo-kaskerran väkimäärästä.
Lapsissa on tulevaisuus, jos ei tätä ymmärrä, niin sellaiselta ei voi paljon odottaa.
Lupaan pysytellä jatkossaki pois Turun keskustasta.
Mitähän mahdoit laskea yhteen?
Hirvensalossahan on mm. ne kauppaneuvoksen sosiaalisen asumisen kerrostalot. Ja pohjoisosan kerrostaloalue.
Jos lasket pelkät pientalot, niin ei kyllä riitä...
Juu, hyvä pysy poissa Turun keskustassa ettekä te siellä Hirvensalossa mitään siltojakaan tarvitse (me mantereella tiiviissä kaupungissa asuvat maksamme muutenkin teidän kalliin infran). Voitaisiin se nykyinenkin silta panna pois viralta. Olkaa siellä paratiisissa ja maksakaa omilla veroillanne kulut ja paukuteltaan koko saari paskaksi häiritsevistä puista, kallioista ja metsistä.
Juu, lapsissa on tulevaisuus, mutta kunnalle niistä on pelkkiä kulua. Siksi asuntopolitiikkaa ei voida tehdä pelkästään lapsiperheiden ehdoilla tai niiden ehdolla joita ovat metsäläisiä ja haluavat ehdoin tahdoin asua jossain pelolla omakotitalossa.
Turussakin sitä paitsi enemmistö kotitalouksista on ei-lapsiperheitä ( lapset lähteneen kotoa, ei hankittu lapsia jne.).
Juttuhan menee niin että keskimäärin ihminen on työikänsä nettomaksaja ja maksaa silloin omat lapsuutensa kulut ja kerää rahat vanhuuden kuluihin.
Aika naivia väittää että lapsettomien kuntaan haalimisesta olisi muka jotain etua :) Jokainen on ollut lapsi ja aiheuttanut jo omat lapsuuden kulunsa ja tulee vanhaksi ja aiheuttaa vanhuuskulunsa. Se on isossa taloudessa ihan sama että onko tämän elämänkaaren aikana vaihdettu välissä asuinkuntaa.
Jaa... mitenkähän oikein taas lasket... taidat olla ihan kuppakorkeakoulun ekonomisti...
Kaikki kun ei asu samalla paikkakunnalla koko ikäänsä, ja varsinkin koulutetut turkulaiset nuoret muuttavat pois Turusta, mikä tarkoittaa sitä, että kulut ( koulut, neuvolat, päivähoito jne.) on maksanut turkulaiset veronmaksajat, mutta nämä lapsukaiset maksavat jatkossa veronsa muualle. Ongelmana on tietenkin Turun elinkeinopolitiikka...
En ole väittänyt, että pitäisi haalimalla haalia lapsettomia, mutta ei myöskään koko ajan puhua lapsiperheiden houkuttelemisesta ( muka omakotitaloihin).
Katsoin muuten jotain tilastoa, jonka mukaan Turun seudun kotitalouksista jo nyt on vain noin 24 % (40.000) on lapsiperheitä ja 76 %(125.000) 1-2 hengen talouksia. On kohtuutonta vaahdota lapsiperheiden asemasta siihen tyyliin kuin nykyisin tehdään.
Lapsettomat eivät aiheuta niin paljon kustannuksia kuin lapselliset, siinä se ero, jos ei niin kuin matikkapää riitä. Kaikki lapsettomat maksavat kuitenkin veroissaan myös lapsiperheiden kustannuksia (myös valtion verotuksessa mm. lapsilisät), joten ei yksi sukuhaara hoida omia kustannuksiaan nykyjärjestelmässä.
Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö olisi sitä mieltä, että kaikki osallistuvat koulujen, neuvoloiden ja päiväkotien sekä lapsilisien kustannuksiin. Se on sitä solidaarisuutta. Esitän nyt sinulle vaan faktoja, jotka näyttävät olevan hakusessa. Ja lapsiperheiltä ei näytä löytyvän solidaarisuutta sinkkuja ja vanhuksia tai lapsettomia pareja kohtaan, jos esim. toimiva joukkoliikenne on turhaa ja omakotitalot kaupungissa ovat asumisen ylin mittari, johon kaikkien pitäisi pyrkiä (vaikka eivät haluaisi).
Ja sinä taidat olla työtön ojankaivaja. Jospa et kommetoisi asioita, kun et kerran niisät mitään tajua.
Turku saa jokaisesta lapsesta valtionapuja, samoin jokaisesta vanhuksesta. Samaa rahapottia tässä jaetaan ja on ihan sama että missä ihmiset asuu ja onko palvelun tuottaja valtio tai kunta. Saman verran se maksaa veronmaksajille.
Turkuhan ei käytä kouluihin lanttiakaan enempää mitä saa valtiolta opetuksen rahoittamiseen.
Yritä nyt perkele sisäistää se asia että JOKAINEN ihminen on lapsi, aikuinen ja vanhus. Mitä vitun väliä sillä on että kuka on nyt aikuineN ja kuka nyt lapsi, vähän ajan päästä ne ovat vanhus ja toinen on aikuinen ja maksajan rooli on vaihtunu.
Suoraan sanottuna vituttaa tommoset vatipäät jotka ei osaa ajatella mitään muuta kuin omaa napaansa eikä hahmota kokonaisuutta.
"Turkuhan ei käytä kouluihin lanttiakaan enempää mitä saa valtiolta opetuksen rahoittamiseen."
Tämä on silkkaa soopaa, joten ryhdy opiskelemaan asioita.
"Kunnille myönnettävä esi- ja perusopetuksen valtionosuus on osa kunnan peruspalveluiden
valtionosuutta, jonka myöntää valtiovarainministeriö. Rahoituksesta säädetään kunnan
peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009). Kunnan peruspalveluiden
valtionosuusprosentti on 34,08 %."
Valtionosuslainsäädännöstä:
1 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään:
1) perusopetuslaissa (628/1998);
2) lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973);
3) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996);
4) kansanterveyslaissa (66/1972);
5) erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);
6) terveydenhuoltolaissa (1326/2010);
7) sosiaalihuoltolaissa (710/1982);
8) toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997);
9) elatustukilaissa (580/2008);
10) lastensuojelulaissa (417/2007);
11) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977);
12) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987);
13) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001);
14) mielenterveyslaissa (1116/1990);
15) päihdehuoltolaissa (41/1986);
16) tartuntatautilaissa (583/1986);
17) terveydensuojelulaissa (763/1994);
18) elintarvikelaissa (23/2006);
19) kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986);
20) kemikaalilaissa (744/1989);
21) lääkelain (395/1987) 8 luvussa;
22) kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa (75/2004);
23) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002);
24) raittiustyölaissa (828/1982);
25) toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa (693/1976);
26) eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);
27) kirjastolaissa (904/1998);
28) kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992); ja
29) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998).
55 §
Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus
Kunnan 12―23 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset ja 24 ja 25 §:ssä tarkoitetut määräytymisperusteet jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 34,11 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 65,89 prosenttia.
Jos osuus on noin 1/3. niin eipä se kata kaikkia kustannuksia.
Kunnan kannalta on olennaista se, kuka ne laskut maksaa.
Veronmaksajina lapsettomat maksavat lapsiperheiden kuluja sekä kunnallis- että valtionverotuksessa.
Eikä sitä rahaa tulee lapsista ja vanhuksista niin vaan kunnalle.
Näyttää olevan niin todella vaikeaa tajuta, että muut maksavat esimerkiksi Hirvensalossa asuvien kalliit infrakustannukset. Ei ole kyllä kunta- eikä kansantalous hallussa, vaikka kuinka vaahdottaisiin.
Samat tyypit, jotka maksattavat muilla kalliit kunnallistekniset kustannukset (eikös sinne Hirvensaloon hinguta jo sekä siltaa että tunnelia) ja lapsettomilla lapsiensa kustannukset, eivät ole valmiita maksamaan kunnollisesta joukkoliikenteestä, kannattavasta investoinnista, joka helpottaisi varsinkin sinkkujen ja vanhusten sekä lasten ja nuorten elämää. Kukahan tässä omaan napaansa tuijottaa????
Mitähän kokonaisuutta täällä nyt yritetään hahmottaa vaikka matikkapää ei riitä?
Suuri osa Turun opetustoimen menoista on tilavuokria, joka tarkoittaa sitä että rahaa siirretään taskusta toiseen ja valtion osuus kasvaa sitä mukaa mitä suuremman vuokra kunta perii itse itseltään.
Kuka maksoi sinun opiskelusi ja neuvolakäyntisi?
Helsinki ilmoittaa siirtyvänsä trollikoihin. Kaupunki katsoo, että raiteitten kaivaminen maahan jäykistää sähkökäyttöisen ja siis ympäristöystävällisemmän(?) joukkoliikennejärjestelmän totaalisesti. Trollikat on tarpeen vaatiessa sirrettävissä kadulta toiselle vielä liki kohtuullisin kustannuksin. Raitiovaunut kirskuvat samoja kiskoja lopun ikänsä tuli sitä tai tätä! Ellei sähköä uskottaisi ympäristöystävällisemmäksi energiaksi, paras joukkoliikenneratkaisu olisvat normaalit bussit. m.o.t.
Sähkö on tavattoman paheksuttava talon lämmitysenergiana, mutta erittäin suositeltavaa ajoneuvon liikutteluun... siis mitä helvettiä...
Katsos sitä lämmityssähköä ei tule pistorasiasta! Pistorasiasta tuleva sähkö on Virheiden aatteen mukaan saasteetonta!
Oikeasti liikenteessä on vain kolme merkitsevää tekijää:
- nopeus
- tehokkuus ja
- hinta.
Kun tuo ymmärretään, ymmärretään myös miksi Turussa pitää runkolinjat ajaa raitiovaunuilla ja miksi lähiliikenteen palauttaminen radoille on tärkeää. Euro lopulta ratkaisee, eivät mitkään viherfasistien ismit.
Nopeus, tehokkuus, hinta!
Nopeus: Raitsikat nyt eivät ole nopeampia kuin bussitkaan. Päinvastoin ne jurnuttavat kiskoilla pystymättä väistelemään tai koukkaamaan autosumien ohi.
Tehokkuus: Tehokkuus on muiden kulkuneuvojenn ominaisuuksiin ja kustannuksiin verrattuna vaatimaton.
Hinta: kiskojen ja itse raitsikoiden huinta on ainakin kymmenekertainen muihin kulkuvälineisiin verraten.
Ainoaksi eduksi jää ns. hienostostatus, joka tulee "suurkaupungeista" ja jonka varjolla jotkut saattavat hyväksyä sen käytön tyyliin - "kun stadissakin...." Raitsikkaa siis on turha viedä esim. periferian asuntoslummeihin, koska sieltä keskustaan tulevat tyytyvät halpoihin, nopeisiin ja tehokkaisiin joukkoliikennevälineisiin!
Nykyinen tehokkuus ja nopeus on riittävällä ja hyväksyttävällä tasolla. Rahaa palaa jo nyt liikkaa, eikä ole varaa ratikkakokeiluun.
Niinpä, kun runkolinjoja ajetaan tehottomilla busseilla! Raitovaunu on halvempi tapa.
Ratikat on kallimpi tapa, sen tietää jokainen, turhaa väkätät vastaan.
Juuri tuossa joku laskutaidoton ratikan vastustaja löi pöytään luvut, joiden mukaan raitiovaunu on parikymmentä prosenttia bussia halvempi! Henkilö, joka pitää bussia parempana vaihtoehtona, on noin yleisemminkin kuvailtavissa lähinnä matemaattisesti lahjattomaksi.
Väität siis että liki kaikki suomalaiset päätöksen tekoon osallistuvat ovat idiootteja? Miten selität sen että ketään muuta kuin Helsinkiläisiä päättäjiä ei ole saatu ymmärtämään ratikoiden ylivertaisuutta?
Et kai tosissasi väitä että ihmisiä ei saada uskomaan tosiasioita?
Idiootti on liian voimakas ilmaus tässä tapauksessa. Kysehän on lääketieteellisestä termistä.
Joillekkin päätöksentekijöille vain on hyvin vaikea hahmottaa taloudellisia asioita. Vielä vaikeammaksi hahmottaminen muuttuu, kun pitäisi ymmärtää pitkäaikaisia vaikutuksia ja eri päätösten suhteita toisiinsa.
Kun päättäjät ymmärtävät ne säästöt, joita joukkoliikenteen runkolinjojen ajaminen raitiovaunulla tuo, päästään asiassa eteenpäin. Kun samalla ymmärretään em. reittien tiivistysrakentamisen merkitys investoinnin kuolettamiselle, saadaan kaupunki kehittymään. Tällä taas on paljon positiivisia vaikutuksia koko seutukuntaan.
Se, että samalla joukkoliikenteen tehokkuus ja nopeus kasvaa, on joidenkin mielestä hyvä asia. Silloin sen houkuttelevuus kasvaa myös. Minusta kustannustekijä on kuitenkin tärkein!
Kannattaa vertailla muita eurooppalaisia hankkeita saman kokoisissa ja pienemmissä kaupungeissa. Täysi teho saadaan irti, kun raitiovaunuliikennettä tuetaan vielä rautateiden paikallisliikenteellä. Se vaatii seudullista kaavoitusta ollakseen kannattavaa.
Helsinki ei ole mitään sellaista ilmoittanut, HSL pyytää asiasta lausunnot. Helsinki ei trolleihin siirry, vaan sillä on mittava ratikkasuunnitelma.
Kannattaa lukea
a) Osmo Soininvaaran kommentti
http://www.soininvaara.fi/2011/05/10/hsln-hallitus-10-5-2011/
b) Ratikkasuunnitelma
http://www.hel.fi/static/public/hela/Helsingin_kaupungin_HKL-liikelaitoksen_johtokunta/Suomi/Esitys/2009/HKL_2009-11-19_HKLjk_24_El/58302379-F733-43BA-8C1C-769A4169DA75/C_4_2009_Helsingin_raitioliikenteen_kokonaiskehitt.pdf
Surku-Turku vaan haluaa autokaupunkia. Kai määki autol mee toril ostaa maalaistenpöydilt tavaroi?
Mitä varten jotain viherpipertäjien juttuja pitäisi lukea? Helsinki on tosiaan suunnittelemassa rollikoita (sorri tampesterilaiset) uusille linjoilleen. Kuka älypää raitiotiekiskoja vetelisi pitkin nurmijärviä? Toivottavasti sellaisia pölkkypäitä ei edes vihritten joukosta löydy!? Onneksi vihreäliike on enemmän kuin vastatuulessa nykysuomessa - voi Helsinkikin päästä niiden valtakaudesta pelkällä säikähdyksellä. Säälin heslalaisia veronmaksajia!
Oden juttuja kanattaa lukea. Hänellä on numerot hallussaan. Juttuja lukiessa tulee olla normaali "vihreä suodatin" ja lähdekritiikki päällä. Kaikki johtopäätökset eivät ihan aina kestä päivänvaloa. :D
Ode on muuten HS:n analyysin mukaan uuden eduskunnan oikeistolaisin kansanedustaja! HS:ltä meni tosin termit oikeistolainen ja vapaamielinen ilmeisesti sekaisin, mutta mitä siitä.
Raitiovaunu onpitkän päälle halvin vaihtoehto runkolinjoilla. Senkin takia keskustelua kannattaa käydä. Me ne ylimääräiset bussikuskien palkat maksamme nykysysteemissä. Eihän joukkoliikenteenkäyttäjät maksa kuin murto-osan omista matkakustannuksistaan.
Turkulaiset poliitikot ovat kuulemma pakotetut suunnitteluttamaan raitiotielinjoja Anderssonin lehtitalon kautta Kokoomuksen Paasikiviopistolle asti. Sieltä kuulemma Keppari vaatii omalle lehtitalolleen sivuraidetta, jolla pikaratikka kulkisi kerran päivässä Ruissalon ali. Onneksi Suomessa vielä pientuloiset suostuvat maksamaan kiltisti veronsa, muutoin jäisi Keppari ilman raidetta?
Hirvensalolaiset ovat ilmoittaneet, etteivät ikimaailmassa tule käyttämään hikisiä busseja. Sensijaan jos raitiovaunu tulisi heidän mökkitien varteen, he ehken voisivat ajatella nousevansa siihen...eivät kuitenkaan jääkiekkoa harrastavat nuoret, jotka joutuvat matkaamaan Varissuolle harkkoihin viisi kertaa viikossa. Sellaisia kuljetuksia varten hirvensalolaisilla on kolme hekilö- tai tila-autoa per huusholli.
Henkilöauto on joka tapauksessa pitkään pääasiallinen liikennemuoto Turun talousalueella. Jos oikeasti halutaan kilpailukykyistä joukkoliikennettä, joka on muutakin kuin pakollinen kustannuserä, on kaavoitettava oikein ja palautettava raitiovaunut.
Helsingin seudulla kehitetään aktiivisesti muutakin joukkoliikennettä ja Vantaa investoi kehärataan ja haluaa lisää raiteita. Tästä on hyvä jatkaa, Surku-Turku tosin on niin jäänyt, etteivät stadin perävalot näy. Aika menee puutaloja purkaessa ja sekoillessa.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/aviapoliksen_aseman_louhinta_valmistumassa/
Miten se tiivistäminen onnistuu, kun Turussa ei saa purkaa mitään, eikä saa rakentaa mihinkään??!?!
Kaupunkirakenteen tiivistäminen on juuri huonon tai sopimattoman purkamista ja uuden rakentamista. Tuleva sukupolvi taas purkaa nyt rakennetusta suuren osan. Elävässä kaupungissa kultakin ajalta jää vain paras jäljelle.
Älä turhaa huoli, ettei onnistuisi. Koko torin ympäristö on purettu, viimeiset puutalot lähtevät aika pian, kun Ålandsbankenin kulmaa aletaan rakentaa.
Turun keskustasta on hävitetty niin kivi- kuin puutalojakin valtava määrä sotien jälkeen, noin 2/3 ruutukaava-alueesta on purettu. Purkaminen jatkuu Itäisellä Pitkäkadulla ja juuri äsken purettiin W&K sininen huvila. Joten ei huolta, Turusta hävitetään tasaisella vauhdilla yli satavuotiasta rakennuskantaa. Euroopassa tätä kutsuttaisiin raiskaamiseksi tai runtelemiseksi, Turussa se on kehittämistä.
Miettikääpä vaan, mitä on ollut Wiklundin, Kop-kolmion tai Julian tilalla. Uudenmaankadulta purettiin 1800-luvun kivitalo aikaan laajennusten tieltä. Turku on arkkitehtuuriltaan hirveä, autojen täyttämä ja kuollut pahanen.
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/paakirjoitus/225941.html
Menepä johonkin oikeaan kaupunkiin, kuten Pariisiin, niin ymmärrät elävän kaupungin kerrostuneisuuden. Kultakin ajanjaksolta jää lopulta osa kaikkein parhaista rakennuksista, jos ne ovat toiminnallisesti yhä kelvollisia.
Enemmän minä olisin huolissani Turussa ruutukaava-alueesta. Siis siitä, ettei ruutukaavaa laajenneta riittävään tahtiin. Esimerkiksi Kupittaan takaisten teollisuusalueiden uusiutuminen on tapahtunut hallitsemattomasti. Radanvartta ei voi pitää kaupunkimaisena ja se on rakennettu aivan liian harvaan!
Linja-autoaseman ympäristö taas näyttää kaupungilta! Siinä on ilmeisesti onnistuttu, kunhan ne muutamat miljööseen sopimattomat puutalot saadaan pois. Jos niiden rungot ovat terveitä, kannattaisi ne purkaa ja siirtää Portsan taakse. Sinne ne sopisivat. Kun koko linja-autoasema aikanaan saadaan siirrettyä rautatieaseman viereen, saadaan nykyiselle alueelle parikin korttelia lisää rakennuksia.
Varjopuolena ruutukaavan panttaamiselle on myös aivan käsittämättömien pistetalojen rakentaminen keskelle ei mitään. Kenen neronleimaus esimerkiksi oli Kohmon muutamat kerrostalot? Ei muualla Euroopassa tehdä tuollaisia, pl Ranskassa siirtolaisslummeiksi. Eikö Varissuon epäonnistuminen opettanut mitään?
Keski-Euroopassa arvokasta rakennuskantaa suojellaan ja vaikea on kuvitella, että keskustaa omin voimin olisi runneltu kuten Turussa. Kannattaa tosiaan mennä sinne Pariisiin, Visbyhyn tai vaikkapa johonkin Turun kokoiseen kaupunkiin. Siellä huomaa, miten typerää nauhaikkunatalojen roiskiminen Turun keskustaan on ollut. Torin ympäristö kusiputkineen on kauhea ja torin runtelu osoittaa juurikin sen, miten paljon Turussa on kaupungista välitetty. Pori on DDR-sarjassa tietysti oma lukunsa, mutta olisi kuvitellut, etteivät turkulaiset eivät omin voimin olisi hävittäneet yli 60% kaupunkinsa ruutukaava-alueesta.
Miljööseen sopimattomia Turussa ovat lähinnä grynderien elementtirötisköt, esim hotelli Natsun tilalle tullut kauhistus.
Mikä pussi päässä oikein kuljet ulkomailla? :D Kaupungeissa on aina eri kerroksia. Elävä kaupunki muuttuu koko ajan.
Huonolaatuisista 60 - 90-lukujen taloista olen samaa mieltä. Eivät tule olemaan pitkäikäisiä. Itse en laittaisi omia rahojani kiinni sellaiseen. Joko ihan uuteen kiinteistöön tai sitten vanhempaan. Uusissa huonoissakin taloissa on elinkaarta jäljellä ja hyväkuntoiset vanhat ovat jo osoittaneet olevansa kestäviä.
Viimeksimainittuihin sijoitettaessa pitää vain ymmärtää aika paljon rakennustekniikasta! Turun keskustassa on lukuisia nättejä 1900-luvun alun rakennuksia, joista harjaantunut silmä näkee heti, ettei niillä ole tulevaisuutta. Liian vähän rakennuspinta-alaa verrattuna tulevaan perustusten korjaukseen. Mäkien päällä on kiinostavaa, kestävää vanhempaa rakennuskantaa.
Nauhaikkuna on Pelsepuupin keksintö. Se on kallis korjata, haittaa huoneen kalustamista ja on ominainen taloille, joiden huonekorkeus on liian pieni.
Jos kaipaa valoa, niin ranskalainen parveke on paljon fiksumpi vaihtoehto. Minusta arkkitehdin, joka ei ymmärrä, että ikkunan tulee olla korkeampi kuin leveytensä, voi erottaa heti. Ei hän todennäköisesti ymmärrä mitään muutakaan.
kaavoitus raiteet!!! Sekä keskustan tiivistäminen että uusien alueiden kaavoittaminen olemassa olevan ratainfran varteen ovat tärkeitä.
Toijolan radan varteen on tulossa uutta kaavaa, siinä niitä kiskokolisijoita voidaan sitten joskus testata.
Minne päin on tulossa uusia kaupunkeja? Muualla Euroopassa rakennetaan 10 000 asukkaan taajama, joka erotetaan saman tien omaksi kunnakseen. Kun noita tehdään muutama radan varteen, niin jos VR:ää ei kiinosta lähiliikenteen ylläpito, joku muu raideliikenneyritys lähtee varmasti operaattoriksi.