" Mutta jossakin vaiheessa joku näistä vl:stä päättää, että on "tullut hetki" - ja siitä ei luterilainen uskovainen mitään tiedä, että sellainen hetki olisi koittava.
Kun hän menee taas vl-ystäviensä kutsumana kotiin, jonne on kokoontunut useita vl:iä, kuten niin usein aiemminkin, kaikki on kuten aiemminkin: iloisia ja ystävällisiä. Ja, sitten yhtäkkiä kaikki muuttuu: joukossa on etukäteen määrätty henkilö (tai hänet on ystäväporukan ulkopuolelta kutsuttu mukaan), joka aloittaa "hoitamisen". Kun hän aloittaa, niin muut hiljentyvät vakavina,ja hän kehoittaa luterilaista ystäväänsä tekemään parannuksen synnistä. Kun luterilainen on hämillään, eikä tiedä mistä synnistä on kysymys, "hoitaja" jatkaa kehoituksen sanaansa. Voi mennä tuntikin, ennen kuin "hoitaja" on nimennyt synnin, mistä hän kehoittaa parannusta tekemään. Usein tuo synti on tekaistu (kuten minun kohdallani),
koska syvästi uskovaisen luterilaisen elämässä ei ole havaittu mitään, mitä voisi synnin teoksi kutsua, joten tämä synti tekaistaan, keksitään siinä omasta päästä.
Mutta, hän ei voi Jumalan edessä tunnustaa synnikseen sellaista, mitä hän ei ole tehnyt, eikä hän voi Jumalan edessä hyväksyä sitä, että häntä syytetään sellaisesta, mitä hän ei ole tehnyt. Ja hän kokee, että uhkaaminen avainten vallan käyttämisellä ei voi olla Jumalan tapa kutsua Valtakuntaansa. Hän selittää tunti tolkulla itkien näitä ajatuksiaan vl-ystävilleen siinä ympärillä.
Mutta he ovat hiljaa, ja vain yksi tai kaksi heistä puhuvat - kuten ovat koko ajan puhuneet vain he ja muut ovat olleet vakavina vaiti. "
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3049330#comment-15733024
Kun hän menee taas vl-ystäviensä kutsumana kotiin, jonne on kokoontunut useita vl:iä, kuten niin usein aiemminkin, kaikki on kuten aiemminkin: iloisia ja ystävällisiä. Ja, sitten yhtäkkiä kaikki muuttuu: joukossa on etukäteen määrätty henkilö (tai hänet on ystäväporukan ulkopuolelta kutsuttu mukaan), joka aloittaa "hoitamisen". Kun hän aloittaa, niin muut hiljentyvät vakavina,ja hän kehoittaa luterilaista ystäväänsä tekemään parannuksen synnistä. Kun luterilainen on hämillään, eikä tiedä mistä synnistä on kysymys, "hoitaja" jatkaa kehoituksen sanaansa. Voi mennä tuntikin, ennen kuin "hoitaja" on nimennyt synnin, mistä hän kehoittaa parannusta tekemään. Usein tuo synti on tekaistu (kuten minun kohdallani),
koska syvästi uskovaisen luterilaisen elämässä ei ole havaittu mitään, mitä voisi synnin teoksi kutsua, joten tämä synti tekaistaan, keksitään siinä omasta päästä.
Mutta, hän ei voi Jumalan edessä tunnustaa synnikseen sellaista, mitä hän ei ole tehnyt, eikä hän voi Jumalan edessä hyväksyä sitä, että häntä syytetään sellaisesta, mitä hän ei ole tehnyt. Ja hän kokee, että uhkaaminen avainten vallan käyttämisellä ei voi olla Jumalan tapa kutsua Valtakuntaansa. Hän selittää tunti tolkulla itkien näitä ajatuksiaan vl-ystävilleen siinä ympärillä.
Mutta he ovat hiljaa, ja vain yksi tai kaksi heistä puhuvat - kuten ovat koko ajan puhuneet vain he ja muut ovat olleet vakavina vaiti. "
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3049330#comment-15733024
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.