Olen melkein 26-vuotias jamppa, jolla alkoi akne tosin vasta parikymppisenä. Lääkekuureja on takana lukuisia sisältäen muutaman roaccutan-kuurin. Viimesimmän roaccutan-kuurin lopetin noin vuosi sitten, jonka jälkeen aknea oli jonkun verran. Akne tosin väheni ja välillä jopa loppui kokonaan syksyllä eli puoli vuotta kuurin jälkeen aina näihin päiviin saakka. Nyt sitten on alkanut taas tulemaan joitakin näppylöitä kasvoihin ja olo on paska. Kerkesin jo ajattelemaan, että akne olisi jopa parantunut!
Paska olo johtuu aknesta. Viime kuukausina (aknettomana) olen saanut uusia hyviä kavereita ja naisiakin on ollut paljon eli todella hauskaa on ollut ja on jäänyt paljon hyviä muistoja viime ajoilta!
Suurin huoleni akneni kanssa on ulkonäköni. Jos tässä pitäisi nyt arvioida omaa ulkonäköäni, niin ulkonäköni ilman aknea olisi 1-10-asteikolla 8:n ja hyvinä päivinä 9:n kieppeillä (arpia ei ole jäänyt yhtään), aknen kanssa 4 ja lääkekuurien ja sivuvaikutusten aikana 1. Eli mielestäni ero on suuri. Ja tietysti se, että koen olevani kiinnostavan näköinen, niin lisää vielä rutkasti enemmän itsetuntoa, joka heijastuu varmasti kauas ja sitä kautta vientiä on. Aknen kera itsetunnon rippeitäkään ei ole, joten luuserin leima otsassa mennään.
Olen melko menevä tyyppi luonteeltani, mutta aknen aikoihin ei juuri huvita liikkua ihmisten ilmoilla, joten sosiaaliset suhteeni kärsii.
Nyt kun akne alkaa ehkä taas tulemaan esiin, niin on pieni stressi noussut pintaan. Suoraan sanoen vituttaisi erittäin paljon aloittaa taas joku puoli vuotta kestävä lääkekuuri ja istua kotona sen ajan, kun kesäkin on tulossa. Kaikki uudet tyypit ja tuttavuudet kenet olen tavannut tänä aknettomana aikana huomaisi minusta tämän luuseripuolen ja sekin huolettaa.
Ja kaiken kukkuraksi olen tavannut kauniin ja miellyttävän naisen aivan viime aikoina ja alku näyttää kivalta. Tosin, jos akne palaa kunnolla ja joudun ottamaan esimerkiksi roaccutan-kuurin, niin akka lähtee varmana samantien ihan vain siksikin, koska akneton-puoli minusta on aknellisen-puolen täysi vastakohta.
Kävi tässä mielessä, että jos vaikka lopettaisi stressaamisen tästä ja ajaisi autolla vaikka satasta metsään, niin ainakin minusta jäisi monille ihmisille positiivinen ja cool-mielikuva hamaan tulevaisuuteen saakka.
En oikeasti taida tehdä noin, mutta kuvaa kyllä hyvin tunnettani näinä aikoina.
Kaikkeni olen yrittänyt saadakseni akneni parannettua, mutta mikään ei onnistu, paitsi roaccutan-kuuri on aina parantanut aknen vuodeksi ja tässä on tosiaan vuosi mennyt viime kuurista. Tuota naamaan aamukusen hieromista en ole yrittänyt, mutta täytyy vakavasta harkita. Tosiaan akne ei ole vielä palannut täydellä teholla, mutta hiukan näyttää siltä, että sieltä se taas tulla tupsahtaa, perkele!
Kertokaa jotain ajatuksia ja mietteitä, mitä kirjoituksesta heräsi! Se olisi minulle tärkeää! Saa kyllä kertoa ihan mitä tahansa.
Paska olo johtuu aknesta. Viime kuukausina (aknettomana) olen saanut uusia hyviä kavereita ja naisiakin on ollut paljon eli todella hauskaa on ollut ja on jäänyt paljon hyviä muistoja viime ajoilta!
Suurin huoleni akneni kanssa on ulkonäköni. Jos tässä pitäisi nyt arvioida omaa ulkonäköäni, niin ulkonäköni ilman aknea olisi 1-10-asteikolla 8:n ja hyvinä päivinä 9:n kieppeillä (arpia ei ole jäänyt yhtään), aknen kanssa 4 ja lääkekuurien ja sivuvaikutusten aikana 1. Eli mielestäni ero on suuri. Ja tietysti se, että koen olevani kiinnostavan näköinen, niin lisää vielä rutkasti enemmän itsetuntoa, joka heijastuu varmasti kauas ja sitä kautta vientiä on. Aknen kera itsetunnon rippeitäkään ei ole, joten luuserin leima otsassa mennään.
Olen melko menevä tyyppi luonteeltani, mutta aknen aikoihin ei juuri huvita liikkua ihmisten ilmoilla, joten sosiaaliset suhteeni kärsii.
Nyt kun akne alkaa ehkä taas tulemaan esiin, niin on pieni stressi noussut pintaan. Suoraan sanoen vituttaisi erittäin paljon aloittaa taas joku puoli vuotta kestävä lääkekuuri ja istua kotona sen ajan, kun kesäkin on tulossa. Kaikki uudet tyypit ja tuttavuudet kenet olen tavannut tänä aknettomana aikana huomaisi minusta tämän luuseripuolen ja sekin huolettaa.
Ja kaiken kukkuraksi olen tavannut kauniin ja miellyttävän naisen aivan viime aikoina ja alku näyttää kivalta. Tosin, jos akne palaa kunnolla ja joudun ottamaan esimerkiksi roaccutan-kuurin, niin akka lähtee varmana samantien ihan vain siksikin, koska akneton-puoli minusta on aknellisen-puolen täysi vastakohta.
Kävi tässä mielessä, että jos vaikka lopettaisi stressaamisen tästä ja ajaisi autolla vaikka satasta metsään, niin ainakin minusta jäisi monille ihmisille positiivinen ja cool-mielikuva hamaan tulevaisuuteen saakka.
En oikeasti taida tehdä noin, mutta kuvaa kyllä hyvin tunnettani näinä aikoina.
Kaikkeni olen yrittänyt saadakseni akneni parannettua, mutta mikään ei onnistu, paitsi roaccutan-kuuri on aina parantanut aknen vuodeksi ja tässä on tosiaan vuosi mennyt viime kuurista. Tuota naamaan aamukusen hieromista en ole yrittänyt, mutta täytyy vakavasta harkita. Tosiaan akne ei ole vielä palannut täydellä teholla, mutta hiukan näyttää siltä, että sieltä se taas tulla tupsahtaa, perkele!
Kertokaa jotain ajatuksia ja mietteitä, mitä kirjoituksesta heräsi! Se olisi minulle tärkeää! Saa kyllä kertoa ihan mitä tahansa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hei!
Ihan alkuun täytyy sanoa, etten osaa auttaa sinua yhtään mitenkään. Ainoastaan jotakuinkin ymmärrän miltä sinusta tuntuu.
Olen avautunut täällä ennenkin :), eli olen siis itse 22 ja aknea on ollut enemmän tai vähemmän varmaan yläasteen lopulta asti eli ehkä kuutisen vuotta. Yhtenäkään päivänä tuon kuuden vuoden aikana ihoni ei ole ollut hyvässä kunnossa, kukaan nykyisistä ystävistäni ei tiedä miltä näyttäisin ilman sitä. Aika masentavaa näin kun sitä ajattelee.
Minun oljenkorteni ovat nyt ehkäisypillerit, mutta niiden vaikutus saattaa alkaa vasta puolen vuoden käytön jälkeen. En siis vielä tiedä saanko tästäkään apua.
Ymmärrän tosi hyvin, jos sinulla on sellainen olo että sais jo akne riittää. Minä en edes tiedä, miten pahalle voi tuntua jos uskoo jo kerran voittaneensa aknen ja se alkaakin tulla takaisin. Se on varmasti pahempaa kuin tämä jatkuva akne, ja tämäkinhän siis on täyttä helvettiä...
Koitahan kuitenkin jaksaa, oot varmasti ihan mahtava tyyppi ja jos ihmiset ovat jo tutustuneet sinuun he eivät aknestasi piittaa. Vaikeinta on tietysti sitten hyväksyä itse itsensä, sen ymmärrän liiankin hyvin.
Voimia
Moi,
mäkin joudun valitettavasti toteamaan, että en osaa tuota varsinaista ongelmaasi ratkaista, mutta sympatiaa kyllä irtoaa! Itse oon 24-vuotias nainen, ja mulla alkoi reilu vuosi sitten aknetyyppinen oireilu ihan tyhjästä. On kamalaa kun on selvinnyt teinivuosistakin ilman sen pahempia iho-ongelmia, ja sit yhtäkkiä naama vaan räjähtää... Muutaman kuukauden tetralysiinikuuri auttoi mutta vain hetkellisesti, enkä tiedä johtuuko oireilu hormoneista vai jostain muusta. Ja mikä pahinta, ei tiedä ihotautilääkäritkään :(
On todella järkyttävää huomata miten nopeasti ja voimakkaasti akne vaikuttaa persoonallisuuteen ja itsetuntoon. Itsekin olen ilman finnejä aika hyvännäköinen, mutta nyt kun naama on tässä kunnossa, en pysty suunnilleen ruokakaupassa käymään, niin pahalle tuntuu näyttäytyä ihmisille. Ja peilistä en enää tunnista omaa naamaani, tämä on niin epätodellista, ihan kuin painajaista katselisi.
On varmasti kamalaa, jos on kärsinyt finneistä koko nuoruutensa ja aikuisikänsä, mutta finnien yhtäkkinen ilmaantuminen on myös todella pelottava kokemus, ja se alkaa pikku hiljaa tuntua kuin rangaistukselta jostain pahasta teosta. Mutta se on sairaus siinä missä mikä tahansa muukin tauti. Muista, että akne ei ole osa sinua, ja jonakin päivänä se paranee.
Koita kestää siihen saakka!
Oli kyllä todella hyvä aloittajan viesti ja tunsin siitä täysin itseni..Olen myös koko nuoruus ikäni (nyt 28) kärsinyt aknesta ja monenmoista kuuria on syöty.Isotretinoin oli minun pelastus ja akne hävisi täysin 1,5 vuodeksi,kunnes palasi taas!! Mulla oli juuri samanlainen vaikutus,että en juuri kauppaankaan tohdi mennä kun itsellä on omatunto niin pohjamudissa aknesta.Hyvin yksinäinen olen kun söin kuuria,mutta tuolla aikana,kun iho oli tosi hyvä, sain uusia ystäviä ja olin kokoajan menossa ja naisetkin katsoivat perään.seurustelinkin kauniin naisen kanssa,mutta kun palas iho ongelma, masennuin täysin ja lukittauduin huoneeseen...Nyt olen syönyt tetralysalia mutta,sillä ei ole juurikaan ollut vaikutusta mulle.Isoja tulehtuneita punaisia näppyjä tulee tasaseen tahtiin,joskin vain muutamia,mutta kun vanhat ei ehdi parantua kun uutta jo tulee..
Aurinko on kyllä tosi hyvä ja odotan innolla kesää,kun se auttaa!
Voimia tasapuolisesti kaikiille
Heh, varsin tutulta kuulostaa. Itse olen 24 vuotias misukka ja akne kiusannu enenmmän tai vähemmän 6 vuotta. Yhden roan olen syönyt ja iho oli niin bueno sen jälkeen
Päivitystä näin viiden kuukauden tauon jäljiltä.
Mitäköhän sitä kirjoittaisi ja mistä aloittaisi.
Viimeisen viiden kuukauden aikana akne on pysynyt poissa. Tuntuu, että ajan kuluessa finnejä tulee entistä harvemmin ja vähemmän. Finnejä tulee ehkäpä noin parin kolmen viikon välein muutama ja nekin lähtevät pois suht nopeasti. Eli en puhuisi enää aknesta omalla kohdallani.
Tiedä sitten mistä tämä johtuu. Johtuuko tämä siitä, että akneni on luonnollisesti hiipumassa. Veikkaisin näin. Hoitokeinoina käytän oikeasti sitä, että syön aika paljon omega 3 -kapseleita ja pesen kasvoni ehkä kerran viikossa tai kahdessa, 2-3 krt kuukaudessa. Tietysti pesen aina, jos olen hikoillut kunnolla, mutta en ole tämän vuoden puolella montaa kertaa hikoillut.
Vaikka pesen kasvoni harvoin ja silloinkin ihan vedellä, niin ihoni on paremmassa kunnossa kuin vuosiin. Joku riippumaton taho voisi sanoa ihoni olevan erittäin hyvässä kunnossa. Ihan tarkoituksella pesen kasvojeni ihon harvoin, sillä se tuntuu auttavan minua. Kasvorasvaa käytän ainoastaan kasvojeni pesun jälkeen.
Kerroin alotusviestissä, että olin tavannut naisen ja olin silloin huolissani siitä, että jos akneni alkaisi uudelleen kunnolla. Kyseisen naisen kanssa minulla oli juttua noin nelisen kuukautta, eli ei ole enää. Tietysti tämän asian suhteen on vielä hiukan haikea fiilis, mutta meni miten meni.
Nyt aikuisena olen käytännössä elänyt aknetonta elämää vuoden verran. Ja tästä vuodesta on tietysti mennyt paljon aikaa siihen, että olen päässyt aknen tuomasta huonosta itseluottamuksesta yli. En osaa sanoa, että olenko vieläkään päässyt siitä yli, mutta ainakin se on parantunut huomattavasti.
On kiva ajatella, että mitä kaikkea tämä vuosi on tuonut mukanaan ja kuinka iloinen olen ollut. Totean kyllä, että kuluva vuosi on ollut elämäni paras, koska olen todella alkanut olemaan onnellinen. Ajattelen jännittyneenä tulevaisuuttani. Se mitä aknen poistuminen on tuonut itselleni eteen tähän mennessä on ollut jotain mukavaa, niin mitä se vielä tuokaan eteeni ja mitä tulen kokemaan. Tietysti toivon, että akne pysyykin poissa! Muutama finni silloin tällöin ei ole katastrofi.
Vaikka viime aikoina välillä on ollut hieman hankalaa ihan naisasioidenkin takia, niin olen silti joka päivä kiitollinen ja toiveikas. Elämään kuuluu hetkellisiä alamäkiä. Vaikka olen ateisti, niin olen usein ristinyt käteni ja kiittänyt jumalaa siitä, että minulla ei ole enää aknea. Olen jotenkin ylpeä siitä, että tässä asiassa osaan olla kiitollinen myös vaikeina aikoina. Tiedän kuitenkin, että tässä "uudessa elämässäni" mikä tahansa on mahdollista.
Vuosi sitten, jos olisin saanut tietää ja nähdä esimerkiksi sen, että minkälaisia ja kuinka kauniita naisia minulla tulee olemaan seuraavan vuoden aikana, niin en tiedä mitä olisin aatellut. Ei nyt kuitenkaan mitään ultrakauniita naisia, vaan ihan tavallisen kauniita naisia ehkä kourallisen verran. Tämä riittää mainiosti.
Lapsenkengissähän tässä varmaankin vielä ollaan. Vuosi on lyhyt aika ja itseasiassa vielä ei ole edes kulunut vuotta, ehkä 9kk-10kk siitä, kun aloitin tämän uuden elämäni. Vuosia aknea sairastaneena, niin huomaan kyllä, että minulla on vielä jonkinlainen "henkinen akne" päällä. Ehkä vuosi tai kaksi tällaista nykymenoa, niin pääsen tuostakin eroon kokonaan!
Tuli tämä viestiä kirjoitettua aamuväsyneenä, niin en todellakaan saanut itsestäni kaikkea irti ja ilmaistua itseäni kunnolla. Ehkä tästä kuitenkin pääsee jyvälle.
Saatan vielä päivitellä tänne lisää joskus. Tiedä sitten minkälaiset seikkailut on vielä edessä tässä :) Jos tulee kommentoitavaa, niin voin vastata.
......................
Hetkinen, miten peset kasvosi kerran viikossa ainoastaan. Tarkoitan siis tuleehan sitä suihkussa käydessa pakosti "pestyä" naamataulu. Minun ainakin suihkussa käytävä päivittän.
Voihan sitä pestä itsensä kaulasta alaspäin ja hiukset sitten erikseen
Apua on
http://www.nujerraakne.fi/
http://www.raikasweb.com/vhh-vai-lkn
http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm
rööki pois
Ylläoleva janari ei tainnut paljoa lukea viestejä.