Nyt nähdään mihin EU johtaa

Niin millä herra Katainen aikoo maksaa maamme velat, kun vaan on otettava lisää.

Onko mitään vastuuta ja sitä kuuluisaa toivoakaan näkyvissä.

Käteisellä Katainen maksaa, sen käsi on jo molemmissa taskuissasi ja tulevassa eläkkeessäsi.

Palkat on kohta Kiinan tasoa ja maksetaan pimmeesti.

Sammuta valot pikaisesti.

Miksi vanhemmat konkaripolitiikot eivät liputa vakuusrahatukien ja velkamaille lainaamisen puolesta?

Vain Eurooppa-politiikka on EU-kriittisen Väyrysen mielestä se asia, jossa hän on lähellä perussuomalaisia. Tässä on yhtäläisyys myös SDP:n kanssa.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) toivoo laajempaa osanottoa Euroopan rahoitusvakausjärjestelyihin. Niinistö sanoo YLE Puheen haastattelussa toivoneensa, että euro-maiden lisäksi myös muut EU-maat, ja ehkä myös muut velkojat, olisivat mukana pelastusjärjestelmissä.

Niinistö perustelee tätä sillä, että toimilla ollaan pelastamassa koko finanssijärjestelmää eikä vain euroa. Hän uskoo, ettei asian kokonaisuutta ole vielä nähty, vaan esimerkiksi Kreikassa joudutaan vielä palaamaan keskusteluun mahdollisesta velkajärjestelyyn ajautumisesta.

Näin sanoi Sauli Niinistö Yle Puheen haastattelussa:

Haastattelija: No Suomen osalle on esitetty väliaikaisen kriisirahaston takausten ehkä jopa kaksinkertaistamista ja maamme johto on antanut ymmärtää, että vaihtoehdot takausten nostolle ovat hyvin vähäiset. Sauli Niinistö, onko takaussummien nostolle mielestänne reaalisia vaihtoehtoja?

”Sauli Niinistö: Joo, kysymyshän on hiukan hassunkurista kyllä ollut tällainen laskennallinen, että alunperin kait ajateltiin että niillä takauksilla olisi saatu tietty volyymi ulos. No, se puolittui sitten johonkin varmuusajatteluun. Minä olen kyllä sitä mieltä, että tätä kokonaisuutta ei ole kyllä vielä nähty ja epäilen kyllä vahvasti, että kaikkein hankalimmissa asemissa olevissa maissa Kreikka ehkä etunenässä kyllä vielä joudutaan palaamaan siihenkin keskusteluun, että pitäisikö tehdä velkajärjestely.

Ja nyt minusta tähän kokonaisuuteen on tullut aika outoja viritteitä, niinkin on sanottu, että jollei Suomi ole mukana niin Suomen pitää lähteä Eurosta, se on minusta jotenkin käsittämätöntä. Me emme ole liittyneet koskaan sellaiseen euroon, jossa olisi jotain velvollisuuksia maksaa muiden velkoja, vaan me olemme liittyneet euroon, jossa kiellettiin ottamasta osaa muiden velkataakkaan, jotenka ei meille sieltä ensimmäisten joukossa lähtöä tulisi.”

Niinistöllä on kannatusta yli puoluerajojen. Hän on pitkän linjan poliitikko ja hänen suustaan ei juuri hölmöyksiä ole vuosien varrelta kuultu.

"Yhä useampi taloustieteilijä on sitä mieltä, ettei Kreikka voi välttyä velkasaneeraukselta. Monet veikkaavat, ettei tähän mene edes montaa kuukautta. Erimielisyyttä on Kreikalle povatusta elinajasta, josta Lontoon liikemaailman äänenkannattaja Financial Times kirjoitti (12.1.2011) otsikolla ”Euroopan koettelemukset”. Lehden mukaan talouden päätyminen siihen Kreikassa on yhtä varmaa kuin ”kuolema tai verot”. Niiltä ei voi välttyä.

Monien analyytikkojen mielestä velkasaneeraus on jopa ainoa ratkaisu Kreikalle. Kreikan horjuva talous selviytynee 60 prosentin todennäköisyydellä. Se todennäköisyys on korkeampi kuin Venezuelan tai Pakistanin.

Kaikki kriisin alussa viime keväänä tehdyt arviot ovat osoittautuneet vääriksi. Eurostatin korjatut luvut puhuvat bruttokansantuotteen supistumisesta 4,6 prosentilla. Vastaavat luvut ovat Romaniassa -2,2, Irlannissa -0,7, euroalueella +1,9 ja koko EU:ssa +2,2 prosenttia. Euroalueen maissa joka kymmenes (10,1 %) työtätekevä on ollut vailla töitä. Eurostatin mukaan Kreikassa työttömyys nousee 13,5 prosenttiin. Enemmän työttömiä oli vain Espanjassa, jossa vailla töitä on 20,6 prosenttia työväestöstä.

Kreikka on saanut EU:lta, EKP:lta ja IMF:lta 110 miljardin euron kohtuukorkoista lainaa. Sitä myönnetään asteittain vuoteen 2013 asti.

Vuoteen 2014 mennessä Kreikan valtio tulee maksaneeksi korkokuluja 84,2 miljardia euroa. Julkisen sektorin velka bruttokansanatuotteesta on silloin noussut 152 prosenttiin. Vuoden 2013 jälkeen maan on hoidettava velkaansa ilman ulkoista apua. Saksan Financial Timesin mukaan Kreikka on pian selkä seinää vasten. Ainoa järkevä kysymys ei ole, joutuuko maa velkasaneeraukseen, vaan milloin se saneeraus käynnistetään.

Kreikan (mutta myös Irlannin, Portugalin tai Espanjan) valtion konkurssi on osa rahaliiton maailmanlaajuista konkurssia. Kreikan bruttokansantuote on vain 2,7 prosenttia EU:n koko bruttokansantuotteesta. Näin pienen maan olisi mahdotonta kaataa EU:ta ja hajottaa euroaluetta, mikäli talous Euroopassa olisi ollut terveellä pohjalla. Pelkästään saksalaispankeille Kreikka, Espanja ja Portugali ovat velkaa 3000 miljardia euroa.

Ranskan ja Saksan pankit omistavat 80 prosenttia Kreikan ”arvottomista” velkakirjoista. Kreikkaa ei auteta solidaarisuussyistä, vaan koska EU:n kovan ytimen valtioilla on oma lehmä ojassa. Kreikassa käydään ryöstöretkellä samalla kun kansalle vaaditaan nälkäkuria.

"Mitä 80-luvulta alkaen on tapahtunut, on että valtion menot ovat kasvaneet ilman, että verotulot olisivat nousseet.
”Pieniä parannuksia ei rahoitettu kunnolla. Rikkaimpien, suuryhtiöiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten veronkierto oli sääntö.
”Ainoa alue, jolla voidaan puhua tuhlailusta, on armeija. Kreikan sotilasmenot ovat Euroopan suurimmat.”

Sauli puhuu asiaa. Kataisen näkemys vakausjärjestelmään osallistumisesta on sietämätön.