Itse olen niitä Jeesus-ihmisiä ;) ja mietin voisiko joku ei-uskova seurustella uskovan kanssa. No, tottakai sellaisia pareja on paljonkin, mutta jotain keskustelua herättelen kuitenkin...
Itselläni on kavereina sekä uskovia että ei-uskovia, ja tulen ei-uskovien kanssa toimeen vähintäänkin yhtä hyvin. Käyn seurakunnassa, mutta suoraan sanottuna jollain tapaa ahdistaa/pelottaa sieltä ketään alkaa iskemään, en jaksais ketään jonka jokatoinen juttu liittyisi jotenkin Jumalaan tms. Tietenkään läheskään kaikki siellä ei semmosia ole(harva niistäkään joita sieltä tunnen).
No, pahin este varmaan sille, että ei-uskova musta kiinnostuisi on se että kallistun sille puolelle, että seksi kuuluu avioliittoon. Ymmärrän kyllä, että toista pelottaisi myös se, että haluanko ikinä sitten seksiä(kun ei seurusteluvaiheessa sitä voisi todeta). Kyllä itteenikin pelottaisi sama asia. Ja suurin osa kuitenkin haluaa sitä seksiä harrastaa seurustellessa. No, moni, jotka ei mua tunne, pitäisi tolla perusteella mua täysin hihhulina. Ei vaan haluais rajata seuranhakuaan johkin uskovaispiireihin ton takia...Varmaan useat naiset hyväksyis sen että olen uskovainen, mutta tuo seksijuttu varmaan ajais suurimman osan ei-uskovista piiloon...
No, tosta periaatteesta voi vetää sit erilaisia kuvitelmia kuinka hihhuli sitä ollaan...olen mielestäni jalat maassa edelleen ja järkikin pysyy kasassa vielä ;) Mutta ymmärtäähän sen, että tuo periaate ruokkii myös sitä ajatusta, että olisi tiukat periaatteet sitten kaikesta...
No, aion vielä jonkun löytää, oli sitten uskova tai ei...joskus tonne ihannenainen palstalle kirjottelin ja juttu saikin hyvän vastaanoton:
Itselläni on kavereina sekä uskovia että ei-uskovia, ja tulen ei-uskovien kanssa toimeen vähintäänkin yhtä hyvin. Käyn seurakunnassa, mutta suoraan sanottuna jollain tapaa ahdistaa/pelottaa sieltä ketään alkaa iskemään, en jaksais ketään jonka jokatoinen juttu liittyisi jotenkin Jumalaan tms. Tietenkään läheskään kaikki siellä ei semmosia ole(harva niistäkään joita sieltä tunnen).
No, pahin este varmaan sille, että ei-uskova musta kiinnostuisi on se että kallistun sille puolelle, että seksi kuuluu avioliittoon. Ymmärrän kyllä, että toista pelottaisi myös se, että haluanko ikinä sitten seksiä(kun ei seurusteluvaiheessa sitä voisi todeta). Kyllä itteenikin pelottaisi sama asia. Ja suurin osa kuitenkin haluaa sitä seksiä harrastaa seurustellessa. No, moni, jotka ei mua tunne, pitäisi tolla perusteella mua täysin hihhulina. Ei vaan haluais rajata seuranhakuaan johkin uskovaispiireihin ton takia...Varmaan useat naiset hyväksyis sen että olen uskovainen, mutta tuo seksijuttu varmaan ajais suurimman osan ei-uskovista piiloon...
No, tosta periaatteesta voi vetää sit erilaisia kuvitelmia kuinka hihhuli sitä ollaan...olen mielestäni jalat maassa edelleen ja järkikin pysyy kasassa vielä ;) Mutta ymmärtäähän sen, että tuo periaate ruokkii myös sitä ajatusta, että olisi tiukat periaatteet sitten kaikesta...
No, aion vielä jonkun löytää, oli sitten uskova tai ei...joskus tonne ihannenainen palstalle kirjottelin ja juttu saikin hyvän vastaanoton:
Vastaukset 7
Vanhimmat
Aiheestä löytyy,
1. Moos. 6
-jumalien pojat huomasivat, että ihmisten tyttäret olivat kauniita, ja he ottivat näistä vaimoikseen keitä halusivat.
-..kun jumalien pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia. Juuri näitä olivat muinaisajan kuuluisat sankarit.
Näin Jumala sanoi asiasta
"7 Ja Herra sanoi: "Minä pyyhin maan päältä ihmisen, jonka olen luonut, ja ihmisen mukana karjaeläimet, pikkueläimet ja taivaan linnut, sillä minä kadun, että olen ne tehnyt."
Jumala ilmoitti Nooalle, mitä Hän (Jumala) tekee tapahtumien johdosta, "Minä olen päättänyt tehdä lopun kaikesta elollisesta, sillä maa on ihmisten takia täynnä väkivaltaa. Minä hävitän heidät ja maan heidän kanssaan."
Vanhoillis-Lestadiolaisen kanssa ei koskaan saa alkaa seurustelemaan jos on muuhun uskontokuntaan kuuluva. Ja sellaisenkin, joka on eronnut, kanssa pitää olla todella varovainen ja mielellään etsiä joku muu. Ja kaveruussuhteitakin pitää tarkkaan harkita.
RAAKAA mutta valitettava käytännön kokemus.
Vaikka itse suhde menisikin niin hyvin kuin se voi kussakin tilanteessa mennä niin suku, tuttavat ym. voivat hyvin helposti ajaa suhteen piloille puuttumalla siihen. Näin kävi itsellekin. Toki nyt jälkikäteen ajatellen suhteella ei välttämättä olisi ollut pitkällä tähtäimellä kovin ruusuista tulevaisuutta mutta kuitenkin sen eron aiheutti yhtäkkinen suunnanmuutos Lestadiolaiseen sukuun kuuluvan perheen puolelta. Nyt ajatellen jotain merkkejä oli ilmassa jo aiemminkin mutta sitten se eron aiheuttanut tapahtumaketju tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Kiitos lestat oikein paljon!
Voisitko kertoa niistä merkeistä joita oli ennenkuin erositte? Kiinnostaisi tietää, kun itse olen seurustellut noin 6kk lestadioislaisenmiehen kanssa joka tosin on hylännyt uskon polkunsa ja ollut sieltä pois noin 1,5vuotta. Vanhemmat ottivat mielestäni minut hyvin mukaan ja olivat oikein mukavia. Tuleeko tämä muuttumaan? He ovat vanhoillislestadiolaisia.
suhteessa nainen ja mies sopivat aina toisilleen.
takai.
Itse ainakin voisin seurustella uskovan ihmisen kanssa, vaikka itse en uskovainen olekaan. Tämäkin riippuu tietysti ihmisestä, mutta ihan periaatteessa. Kunhan toinen ei yritä käännyttää minua :D
Neuvoa???:
Kovin tarkkaan en voi asiaa kertoa koska kyseeseen tulisi yksityiselämää koskevan tiedon levittäminen joka on tietyillä edellytyksillä rikos.
Mutta alussa tilanne oli pitkään kuvaamasi kaltainen, sitten ehkä kuukautta tai vajaata ennen äidin ja exän sisaren sananmuodoista, äänenpainoista ym. olisi muutamaan kertaan voinut arvata että kaikki ei ole ok, ehkä myös exän käytöksestäkin olisi jotain voinut aistia mutta ei siitä sen enempää. Lopputulos oli kuitenkin lopulta yhtäkkiä perheen puolelta suunnilleen "käänny tai suksi kuuseen.."
Ja exä oli jättänyt uskon ja vannoi ettei enää koskaan palaa ja oli vahvasti sitä vastaan mutta yhtäkkiä tulikin ilmoitus että palasin enkä enää päätöstäni muuta. Oli meinaan kivaa sen jälkeen..