en kestä enää!!

rikkinäinennn kirjoitti:

heippa. kerrankin voin kertoa miltä musta tosiaan tuntuu. joten aloitetaan sieltä ihan lapsesta, tosiaan synnyin perheeseen jossa vanhemmat ovat uskovaisia, ja itse olin pienenä siinä lapsen uskossa, mutta sitten iän myötä huomasin pitäväni pojista ja tytöistä, ja pidin itseä aivan sairaana. silti kävin kirkossa ja ajattelin sen menevän iän myötä ohi, mutta niin ei ole käynyt. nyt kun aikaa on kulunut, olen sairastunut masennukseen( jota ei kyllä ole todettu, mutta tiedän itse), ja ei ole ketään kelle puhun murheistani. mitä nyt jumala. rukoillutkin olen, että vapauttaisi mut tästä synnistä mutta ei , alkaa pikku hiljaa tää usko hiipua, vanhempani pitävät mua iloisena ja sosiaallisena poikana joten ne ei edes tiedä miten rikki olen ja vanhemmilleni en tosiaankaan voi puhua tästä asiasta koska luulen ettei ne ymmärrä, ei ne homoja tuomitse vaan sen mitä ne tekee, mutta silti. olen nyt laittanut jumalalle pyynnön että tee mun elämässä jotain merkittävää tän viikon sisällä ja jos mitään ei tapahdu viikon sisään niin sitten tää elämä oli tässä

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä