Hei!
Minulla on toisinaan jopa kaksiviikkoo kerralla aivan omituinen olo aamusta lähtien kun nousen sängystä ylös.ihan kuin olisin laivassa koko ajan hirveen keinuttava olo,hermostun pienemmästäkin,olen niinkuin jännittynyt koko ajan,itkeä tihuutan vaik ei olis mitään syytä,tuska hiki kohoo ja sellainen ihmeellinen kuumotus kohoo kaulasta ylöspäin kasvoille ja tulee tunne et pyörtyy ja on mentävä istuun.toisinaan ei mikään juurikaan kiinnosta muutakun pakosta.yöni nukun tosi hyvin,sit taas voi mennä päiviä, että on suht normaali olo,mutta ajatuksissani mulla on koko ajan et tuleekohan huono olo ja mitä enemmän ajattelen niin varmasti alkaa tuntuun,olen kokeillut Aurorixia joka ei sopinut alkuunkaan Rivatriliä olen ottanut jo monta kuukautta,mutta ei auta ja varalla minulla on Alprox jos tulee hirvee olo.kuoleman pelkoa,sydämmentykytystä,tärinää yms oireita ei ole joita norm.on paniikissa.yöni nukun loistavasti ja en ole töissä vaan hoidan lapsiani kotona.kotioloissa ei ole mitään harmia,mutta olotilani ei ole normaali ja en ole enään sama iloinen menevä ihminen vaan kohta ainoastaan kotona hiippaileva yksilö.Harmittaa niin vietävästi kun en saa itseäni kuntoon ja ihmettelen mistä nää oireet johtuu.Psykiatrini on määrännyt mulle noi lääkkeet ja ole menosa uudelleen jutteleen,kun en huomaa olossani muutosta.Ai niin silloin harvoin kun menen suuriin kauppoihin,niin alan jo kaupan ovella tuntemaan heikotusta ja maha menee sekaisin on päästävä veskiin,ja on sellainen irrallinen olo,mutta sit kun olen ollut siellä hetken niin olo palautuu normaaliksi ja ole tyytyväinen,kun en juossut kaupasta ulos vaan sinnittelin.Täst tais tulla aika sekava sepostus,mut olisi kiitollinen jos joku vastaisi ja kommentoisi.
Minulla on toisinaan jopa kaksiviikkoo kerralla aivan omituinen olo aamusta lähtien kun nousen sängystä ylös.ihan kuin olisin laivassa koko ajan hirveen keinuttava olo,hermostun pienemmästäkin,olen niinkuin jännittynyt koko ajan,itkeä tihuutan vaik ei olis mitään syytä,tuska hiki kohoo ja sellainen ihmeellinen kuumotus kohoo kaulasta ylöspäin kasvoille ja tulee tunne et pyörtyy ja on mentävä istuun.toisinaan ei mikään juurikaan kiinnosta muutakun pakosta.yöni nukun tosi hyvin,sit taas voi mennä päiviä, että on suht normaali olo,mutta ajatuksissani mulla on koko ajan et tuleekohan huono olo ja mitä enemmän ajattelen niin varmasti alkaa tuntuun,olen kokeillut Aurorixia joka ei sopinut alkuunkaan Rivatriliä olen ottanut jo monta kuukautta,mutta ei auta ja varalla minulla on Alprox jos tulee hirvee olo.kuoleman pelkoa,sydämmentykytystä,tärinää yms oireita ei ole joita norm.on paniikissa.yöni nukun loistavasti ja en ole töissä vaan hoidan lapsiani kotona.kotioloissa ei ole mitään harmia,mutta olotilani ei ole normaali ja en ole enään sama iloinen menevä ihminen vaan kohta ainoastaan kotona hiippaileva yksilö.Harmittaa niin vietävästi kun en saa itseäni kuntoon ja ihmettelen mistä nää oireet johtuu.Psykiatrini on määrännyt mulle noi lääkkeet ja ole menosa uudelleen jutteleen,kun en huomaa olossani muutosta.Ai niin silloin harvoin kun menen suuriin kauppoihin,niin alan jo kaupan ovella tuntemaan heikotusta ja maha menee sekaisin on päästävä veskiin,ja on sellainen irrallinen olo,mutta sit kun olen ollut siellä hetken niin olo palautuu normaaliksi ja ole tyytyväinen,kun en juossut kaupasta ulos vaan sinnittelin.Täst tais tulla aika sekava sepostus,mut olisi kiitollinen jos joku vastaisi ja kommentoisi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eiköhän toi oo ihan vaan paniikkihäiriöö tai jotain muuta ahdistuneisuutta :) niin ainakin mulle on väitetty.
Kuulostaa kovasti ahdistuneisuudelta sekä masennukselta. Paniikkihäiriössä on oireina sudämmentykytykset, hengenahdistukset ym...Toi kauppajuttu taas vaikuttaa sosiaalisten tilojen kammolta..itselläni ei tuollaista ole mutta negatiiviset tunteet kuten jännitys, hermostuminen, väsymys, itkuisuus ym. vetävät vatsani niin sekaisin että vessaan on juostava!!
Itselläni laukesi paniikkihäiriö samoihin aikoihin kun jäin vaille työpaikkaa ja opiskelupaikkaa. Päivät tuntuvat toisinaan niin pitkiltä ja kuivilta. En oikein saa enää itsestäni irti ja toisinaan masentaa sekä ahdistaa..Ehkäpä sinuakin ahdistaa koska elämässäsi ei ole niin paljon haasteita ja muutoksia..?? Vaikka aikaa on yllinkyllin mutta tuntuu että aikaa ei ole silti itselleen!
Jokin harrastus sinun tarvitsisi keksiä jossa käyt vaikka parikin kertaa viikossa jotta pirityisit! Nyt sinun tarvitsee antaa itselles aikaa ja hemmotella itseäsi kunnolla! Uskon että kun tekee vain pienenkin muutoksen elämässä niin masennus ja ahdistus alkaa väistyä..Tsemppiä! =)
HEI!
Oireesi ovat tuttuja myös minulle. Noin vuosi sitten sain keskushermosto peräistä lääkettä ihan toiseen vaivaan (lihaskipu) ja tästä se ala mäki sitten alkoi. Lopetin lääketyksen, mutta hirvee masennus oli jo iskeny. Yöt meni hyvin, mutta heti kun silmät sai auki niin tuli paha olo ja pulssi oli kova. Tuntui heti, että tästä ei selviä. Sen myötä tulivat myös paniikkihäiriöt. En voinut mennä edes kioskille.
Tätä kummaa oireilua kesti noin 8kk. Juoksin lääkäriltä toiselle, mutta mitään apua en saanu. No pikku hiljaa aloin tekemään kaiken näköisiä juttuja. Toisinsanoen en jäänyt enää himaan makamaan ja miettimään mitä tekis. Oireet alkoivat vähenemään ja onneksi nyt en enää edes muista niitä ja hyvä niin. Toivotan sulle kaikkea hyvää ja pikaista toipumista.
T: Padawan
Minkä ikäinen olet???
Joo, tiedän miltä tuntuu kun tulee paniikkikohtaus... Tossa pari kuukautta sitten mä en voinu mennä kauppaan, en kouluun, autoon...listaa riittää... Tuli aina sellanen olo että mitä jos tulee kohtaus ja yleensä se sillon just tuleekin... Oon käyny sit taas masennuksesta psykologilla muutaman vuoden ja tätä on ollu oikeestaan aina mut ei näin pahana. Sit päätettiin psykologin kanssa kokeilla lääkitystä, vaikka olen sitä kerran kokeillu, sillon ei onnistunu... Tällä kertaa se onnistu, mun elämänlaatu on parantunu ihan loistavasti, pystyn jo ajamaan ite autoo ja koulu sujuu hyvin ym.. Lääkkeen nimi on Optipar, halvin lääke mitä on kun ei noita varoja ole...
Oikeeta lääkettä on vaikee löytää, kaikki ei sovi kaikille, mut kyl varmasti joku auttaa suakin... Tiesin sillon et se johtu vaan siitä et sitä miettii, ja kaikki oli hyvin jos sai ajatukset muualle. Psykologilla käyminen auttaa, ja oikeen lääkkeen yhteydessä parantuu kuukaudessakin... Yleensä masennus ja paniikkihäiriö liitetään toisiinsa, et onkohan sulla ollu masennustakin taustalla...?
Toivotan sulle kuitenki onnee, että saat elämäs järjestykseen! =)
tuttua,paniikkihäiriötä ja tuo kahden viikon jakso voisi viitata myös hormoonihäiriöön.itselläni homeopatia on ollut suureksi avuksi,mutta jos et usko luonnonvoimaan varaa aika "tavalliselta"lääkäriltä.toivottavasti apu löytyy mukavaa kesän jatkoa!
se voi myös olla jumissa olevat niskalihakset tai tukkiutuneet korvakäytävät,minulle ainakin aiheuttaa keinumista.