Olen kommunisti, melko vanha sellainen ja perusarvoiltani ihan kommunisti. Perusarvojani ovat koti, uskonto ja isänmaa.
Koti tarkoittaa minulle paikkaa,jossa ukko ja akka lykkäävät yhteiskunnalle veronmaksajia, eläkkeenmaksajia ja postissakävijöitä. Koti on paikka, jossa lapset leikkivät. Kaikilla lapsilla pitää olla koti ja jokaisella lapsella pitää olla oikeus leikkiin. Kataisen yhteiskunta antoi 50 sentin korotuksen lapsilisiin, se tarkoittaa kahden vaipan hintaa. Eikö meistä kaikista olekin mukavaa, että pentu saa olla kuuden tunnin ajan kuukaudessa enempi kuivillaan, kun valtionvarainministeriö on näin päättänyt.
Alin eläke on 567 euroa. Eikö olekin mukavaa,että meidän ikääntyneet ihmiset ovat siellä missä ovat, lottoavat eivätkä niinkään haaveile omakotitalosta järven rannalla.
Vanhalle kommunistille koti on koti. Ei niinkään sijoituskohde.
Sodat ovat hirvittäviä. Sodissa tapetaan ihmisiä. Tämän palstan pikkuporvareiden mukaan markkinavoimat hoitavat asiansa ja kapitalismi toipuu aina. Mihin ne markkinavoimat sotaa tarvitsevat jos ne pystyvät hoitamaan asiansa itse - ilman sotaa.
Olen perusarvoiltani hyvin lähellä kristillisten Päivi Räsästä, Neuvostoliitossa abortti oli ehkäisykeino ja sitähän se on lännessäkin. En hyväksy sotaa enkä tappamista.
Isänmaani nimi on Suomi. Tokihan se joskus on ollut Ruotsi. Minun isänmaani antoi minulle oikeuden lähteä lähteä, minä oikeutin asiani palaamalla. Meitä oli 450 000, Suomen vaaleissa äänioikeutettuja ulkosuomalaisia on Ruotsissa 100 000. Äänestysprosentti on 7. Seitsemäntuhatta äänestäjää ei kiinnosta edes populisteja tai Toivo-talkoolaisia.
Minun isänmaani voi kunnostautua rauhanturvaajana, kannatan sitä ehdottomasti. Minun isänmaani rauhanturvaajat menevät osapuolten väliin, eivät suorita vartiopalvelusta portilla tai pese valloittajien paitoja.
Miten helvetissä tähän on tultu? Koti, uskonto ja isänmaa olivat oikeiston troikka silloin kun minusta kommunisti tuli. Vasemmiston ja etenkin meidän kommunistien vaalilause oli, yrityksen ainoa tarkoitus onj tuottaa voittoa omistajalleen. Me esitimme sen negatiivisessa mielessä.Porvarit sanoivat että eipäs paskat ole. Nyt jokainen pikkuporvarikin toistaa samaa mantraa ja se on muka hyvä.
Olen kommunisti. Koti, Uskonto ja Isänmaa ovat minulle tärkeitä..Kyse nyt on vaan siitä, että tarkoittaako se meidän lastemme ja vanhustemme huolenpitoa, oikeutta valintoihin kuten arkkipiispamme Mäkinen sanoi tänä aamuna televisiossa. Minun isänmaani ei sodi, se puolustaa rauhaa ja siinä sen on osoitettava linjansa.
Kun meillä haluttiin läpi uudistus puolustusvoimissa, meille valittiin heikko puolustusministeri. Englantilainen sotilasaikakauslenti arvioi puolustusministeriämme silloin, Hänen kaltaisensa naiset pääsevät yleensä hyviin naimisiin, mutta ainoastaan pohjoismaissa he johtavat armeijoita. Elkää nyt porvarit kehatko! Rehn oli melko mitätön mutta tämä lampaan äänellä määkivä on vielä mitättömämpi. Suomessa ei ole koskaan sodan jälkeen istunut kahta yhtä mitätöntä ministeriä samaan aikaan hallituksessa, kuin sisäministerimme ja puolustusministerimme. Rytikölle pitää tietysti antaa kultainen kädenpuristus lähtiäisiksi. Herra Poria ja Aino Luukkaista varjelkoon.
Koti, Uskonto ja Isänmaa on mottoni. Varjelen vartija sitä.
Koti tarkoittaa minulle paikkaa,jossa ukko ja akka lykkäävät yhteiskunnalle veronmaksajia, eläkkeenmaksajia ja postissakävijöitä. Koti on paikka, jossa lapset leikkivät. Kaikilla lapsilla pitää olla koti ja jokaisella lapsella pitää olla oikeus leikkiin. Kataisen yhteiskunta antoi 50 sentin korotuksen lapsilisiin, se tarkoittaa kahden vaipan hintaa. Eikö meistä kaikista olekin mukavaa, että pentu saa olla kuuden tunnin ajan kuukaudessa enempi kuivillaan, kun valtionvarainministeriö on näin päättänyt.
Alin eläke on 567 euroa. Eikö olekin mukavaa,että meidän ikääntyneet ihmiset ovat siellä missä ovat, lottoavat eivätkä niinkään haaveile omakotitalosta järven rannalla.
Vanhalle kommunistille koti on koti. Ei niinkään sijoituskohde.
Sodat ovat hirvittäviä. Sodissa tapetaan ihmisiä. Tämän palstan pikkuporvareiden mukaan markkinavoimat hoitavat asiansa ja kapitalismi toipuu aina. Mihin ne markkinavoimat sotaa tarvitsevat jos ne pystyvät hoitamaan asiansa itse - ilman sotaa.
Olen perusarvoiltani hyvin lähellä kristillisten Päivi Räsästä, Neuvostoliitossa abortti oli ehkäisykeino ja sitähän se on lännessäkin. En hyväksy sotaa enkä tappamista.
Isänmaani nimi on Suomi. Tokihan se joskus on ollut Ruotsi. Minun isänmaani antoi minulle oikeuden lähteä lähteä, minä oikeutin asiani palaamalla. Meitä oli 450 000, Suomen vaaleissa äänioikeutettuja ulkosuomalaisia on Ruotsissa 100 000. Äänestysprosentti on 7. Seitsemäntuhatta äänestäjää ei kiinnosta edes populisteja tai Toivo-talkoolaisia.
Minun isänmaani voi kunnostautua rauhanturvaajana, kannatan sitä ehdottomasti. Minun isänmaani rauhanturvaajat menevät osapuolten väliin, eivät suorita vartiopalvelusta portilla tai pese valloittajien paitoja.
Miten helvetissä tähän on tultu? Koti, uskonto ja isänmaa olivat oikeiston troikka silloin kun minusta kommunisti tuli. Vasemmiston ja etenkin meidän kommunistien vaalilause oli, yrityksen ainoa tarkoitus onj tuottaa voittoa omistajalleen. Me esitimme sen negatiivisessa mielessä.Porvarit sanoivat että eipäs paskat ole. Nyt jokainen pikkuporvarikin toistaa samaa mantraa ja se on muka hyvä.
Olen kommunisti. Koti, Uskonto ja Isänmaa ovat minulle tärkeitä..Kyse nyt on vaan siitä, että tarkoittaako se meidän lastemme ja vanhustemme huolenpitoa, oikeutta valintoihin kuten arkkipiispamme Mäkinen sanoi tänä aamuna televisiossa. Minun isänmaani ei sodi, se puolustaa rauhaa ja siinä sen on osoitettava linjansa.
Kun meillä haluttiin läpi uudistus puolustusvoimissa, meille valittiin heikko puolustusministeri. Englantilainen sotilasaikakauslenti arvioi puolustusministeriämme silloin, Hänen kaltaisensa naiset pääsevät yleensä hyviin naimisiin, mutta ainoastaan pohjoismaissa he johtavat armeijoita. Elkää nyt porvarit kehatko! Rehn oli melko mitätön mutta tämä lampaan äänellä määkivä on vielä mitättömämpi. Suomessa ei ole koskaan sodan jälkeen istunut kahta yhtä mitätöntä ministeriä samaan aikaan hallituksessa, kuin sisäministerimme ja puolustusministerimme. Rytikölle pitää tietysti antaa kultainen kädenpuristus lähtiäisiksi. Herra Poria ja Aino Luukkaista varjelkoon.
Koti, Uskonto ja Isänmaa on mottoni. Varjelen vartija sitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
moidå pitkästä aikaa, teräviä kirjoituksiasi on kaivattu. Mites Jerzy jakselee.
Wänä on kuollut. Mutta asiaan palatakseni,sovimme joskus niin,että hirtämme itsemme samaan puuhun. Meitä oli koohakanpää, maailmanmestari, oli kehonrakentaja, minullakin oli Suomenmestaruus kahdessa lajissa ja oli meitä muitakin. Ajatuksemme oli hirttäytyä samaan oksaan vapaaehtoisesti ja päästä Guinnesin ennätysten kirjaan. Meitä oli seitsemän mutta kahdeksan oli tavoite. Kahdeksan siksi, ettei ennätystä heti rikottaisi. Näet seitsemän hullua löytyy hevin, mutta kahdeksatta saa etsiä. Puu on koivu ja heti Ahlaisten Ahjolasta Saanteen suuntaan.
Meiltä puuttuu kahdeksas. Sinänsä oiva aie on rauennut harrastajapulaan, saatana, tässä odotellessahan menee henki. Työlikäinen on pätevöitynyt maailmaan, naapurikyttääjäksi ja opettelemalla miten pisteillä sanotaan hyvää päivää - meidei. Meiltä puuttuu kahdeksas, riviämme komistamaan tarvitsisimme juuri Työlikäisen tapaisen miehen. Miten nättiä olisikaan, jos Suomenmestareitten, Maailmanmestareitten ja muiden mulkkujen rivistöä oksassa komistaisi kaikentietävä Työlikäinen. Hänen egoaan ei tietysti hemputtaisi olla oksan päässä kahdeksas. Voin toki vaihtaa paikkaa ja antaa hänen hypätä ensimmäisenä.
Tää on nyt vähä kiikun kaakun. Kun teemme maailmanennätysyritystä, korppikallen ei pidä tulla istumaan siihen oksan nokkaan. Juuri siinä kohtaa me emme ole niinkään kiinnostuneita Talvisodasta. Tiedättehän ihmisen, joka laskee alas Ounasvaaraa, suksilla, juuri siinä kohtaa hän ei ole kiinnostunut Talvisodasta vaikka Kalle olisi. Tiedättehän jäihinpudonneen ihmisen, juuri siinä kohtaa hän ei ole kiinnostunut Talvisodasta. Tiedättehän minut, aamupaskalla istuessani olen erityisen kiinnostunut Talvisodasta ja mitä Kalle sanoo. Joskus aamupaskani on kiinnostuneempi Kallesta kuin minä olen.