Oma ihonhoito ohje.

Itelläni ei ole aknea mutta finnejä jä mustäpäitä löytyy...
-Aamuin illoin kasvorasvaa
-iltaisin(ja joskus aamulla) kasvovettä
-aamulla ja illalla kasvojen pesu haalealla vedellä ja kuivaus töpöttelemällä
-pesen aina kasvoni kun käyn vessassa

ei kannata pestä liian usein ja muista d-vitamiini

Rasva tukkii ihohuokoset ja tulee finnei ja mustapäitä.

D-vitamiini on hyväksi myös iholle.

Maapallon väestöstä enemmistö potee D-vitamiinivajausta.

C-vitamiinin puutteesta johtuva keripukki saatiin häviämään maapallolta. Mikä mättää D-vitamiinin puutteen hoidossa? Ja mikä olisi sopiva D-vitamiiniannos meille suomalaisille, jotka saamme D-vitamiinia auringosta vain kesäkuukausina?

Robert Heaney jos kenen luulisi tietävän vastaukset. Hän aloitti 1950-luvulla osteoporoosin ja kalsiumin tutkijana mutta keskittyi D-vitamiiniin 1990-luvulla. Nyt hän toimii endokrinologian professorina Greightonin yliopistossa Yhdysvaltojen Omahassa.

Suomalaisille äideille, joille nyt suositellaan 10 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää, Heaney suosittelee 100 mikrogrammaa päivässä. Tämä on myös Euroopan elintarviketurvallisuusviraston turvallinen yläraja.

D-vitamiini vähentää raskausdiabeteksen ja raskausmyrkytyksen vaaraa, mutta sen tärkein merkitys on sikiön luuston, aivojen ja hermoston kehitykselle. D-vitamiinin riittävä saanti ei välttämättä saa aikaan ihmeparanemisia, joista media mielellään kertoisi.

Enemmänkin D-vitamiinia ja yleensäkin ravitsemustieteen oppeja voisi verrata auton öljynvaihtoon, Heaney sanoo. Autokin kulkee tuhansia kilometrejä vanhoilla öljyillä, kunnes matka yllättäen katkeaa. Ennaltaehkäisevien ravitsemushoitojen tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua.

Suomalaislääkärit ja ravitsemustutkijat kinastelevat oikeasta D-annoksesta. Heaneyn mukaan optimaalisen ravitsemuksen voi päätellä vain siitä, tarvitseeko elimistömme kompensoida ravinnonpuutteita. Evoluution mukana ihmiselle kehittyi normaali ravinnonsaanti, johon elimistömme sopeutui ja keho toimii normaalisti.

Itä-Afrikassa ja Masai-heimolla D25-vitamiinin (kalsidioli) taso on noin 115 nmol/l luonnollisissa olosuhteissa auringon ansiosta, Heaney sanoo. Tällöin elimistö ei joudu kompensoimaan ja kalsium imeytyy suolistosta hyvin. Tämä tarkoittaa noin 125 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinin saantia joko auringosta tai D-pilleristä.

Suomalaiselle aikuiselle Heaney suosittelee 100 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Kesäaikaan saamme D-vitamiinia runsaasti auringosta.

Huutavin pula D-vitamiinista Euroopassa on maahanmuuttajaäideillä ja heidän lapsillaan. Tästä syystä Heaneyn mukaan Ruotsissa somaliäitien lapsilla tavataan normaalia useammin autismia. Osalla äideistä D-vitamiinitaso on niin alhainen, ettei sitä voitu mitata.

Vitamin D and Human Health -kongressissa Lontoossa D-vitamiinin asiantuntijat ihmettelivät ravitsemustutkijoiden virheellistä käsitystä U-muotoisesta kuolleisuuskäyrästä, jonka perusteella korkeaan D-vitamiinitasoon liittyisi kohonnut kuolemanvaara. Pitäisikö afrikkalaisten siis muuttaa Britanniaan, jotta he saisivat vähemmän aurinkoa, D-asiantuntijat virnistelivät.

Suomessa todettiin jo yli 10 vuotta sitten, että 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä varhaislapsuudessa vähentää 1-tyypin diabetesriskiä 80 prosenttia. Yhdysvalloissa asti ihmetellään, miksi suomalaiset eivät osaa hyödyntää edes omia tutkimuksiaan.

Kirjoittaja Hannu Vierola on naistentautien erikoislääkäri, joka osallistui huhtikuussa Lontoossa Queen Maryn yliopistossa pidettyyn Vitamin D and Human Health -kongressiin. Professori Robert Heaney oli yksi kongressin pääpuhujista.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/vitamiinitutkimuksen-pioneeri-suomalaiset-tarvitsevat-suosituksia-enemman-d-vitamiinia/?shared=42653-e373a8ad-999