Tästä aiheesta täällä varmaankin jo on... mutten jaksa arkistoa kahlata.
Olisiko siis selviä merkkejä mistä tunnistaa jos toinen on ihastunut? Miten itse vihjaatte tai käyttäydytte jos olette ihastuneet?
Olisiko siis selviä merkkejä mistä tunnistaa jos toinen on ihastunut? Miten itse vihjaatte tai käyttäydytte jos olette ihastuneet?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Pliis kertokaa! Miten teitä on liehitelty?
Katsekontakti aika selkeä, merkitsevät, pitkät viipyilevät katseet. Mutta toki ihastuneessa mielessä jokainen vilkaisu, hymy, katse saa elämää suuremman merkityksen. Mielikuvitus laukkaa, päiväunelmat ovat ihania.
Toki voi koskettaa kevyesti vartaloa, hipaista. Kun olen ihastunut en oikein osaa tehdä mitään asioiden suhteen. Ehkä jutellessa vaikutan jotenkin ujolta, kömpelöltä, saatan hehkua, mutta en oikein suoranaisia vihjailuja harrasta. En ole flirttailija, vaan ujohko.
ainakin jollain tavalla osoitan olevani kiinnostunut...ja ehkä voin hieman vilkuilla hmmm...rintoja ja yleensä teen sen niin, että toinen ei voi olla sitä huomaamatta.
Minä taidan tuossa asiassa olla aika impulsiivinen. Pari vuotta sitten kun tapasin erään naisen jonka jo tunsin hieman entisestään niin ihastuin hänen ruskeisiin silmiinsä ja koko olemukseensa. Kun silloin illalla sitten lähdin pois niin halasin häntä ja suutelin huulille :) Se jotenkin tuli luonnostaan eikä hän tyrmännyt minua. Myöhemmin kesällä tapasimme uudelleen ja tilanne johti sitten siihen että suutelimme taas. Tällä kertaa hän oli mukana täysillä. ;) Kun joskus tapaamme siten että on muita ihmisiä läsnä niin hän aina ohi mennessään hipaisee minua hellästi. Se kai on ihastumisen merkki :) Paljon on tapahtunut tuon jälkeen. Se olisi vallan toinen tarina :).
Täällä on yksi ihastunut :) Ihastukseni seurassa hymyilen koko ajan (en voi sille mitään:), enkä pysty katsomaan häntä silmiin melkein ollenkaan. Jos jäisin tätä naista katsomaan pitemmäksi aikaa, niin hukkuisin hänen silmiinsä ja unohtaisin hengittää. Jos hän puhuu minulle, niin hymyilen hänelle ja katseeni harhailee pitkin seiniä :) En myöskään kestäisi sitä jos hän tulisi lähelle, vaikka samaan hissiin, henkilökohtainen alueeni tämän naisen kohdalla on huomattavasti suurempi kuin toisten ihmisten kanssa :)
Kovasti keksin myös tikusta asiaa hänelle. Sitten samanlaisia pikkujuttuja teen kuin miestenkin kanssa: pyörittelen huomaamatta hiussuortuvia, haluan näyttää hänen edessään hyvältä ja kikattelen. Pääni on tästä naisesta ihan sekaisin ja hän vielä todennäköisesti luulee että olen hetero. Tietäisipä vaan miten gay olenkaan :)
Itse annan harvojen ihmisten katsoa suoraan silmiin, mutta ihastuksellani on siihen lähes yksinoikeus;)
Ujoudesta voin tehdä jotain päätelmiä...eihän naisen normaalisti tarvitse jännittää naisen seurassa, ellei sitten ole ihastusta ilmassa.
No minä en ihan allekirjoita tuota. Ujompana ihmisenä saatan vähän jännittää myös sellaisten kanssa joista aistii että he ovat naisiin päin, vaikka en olisikaan heistä kiinnostunut.
Taikka jos joku ottaa sellaisen päällekäyvemmän pokaustyylin ja alkaa esimerkiksi tuijottaa. Silloin tulee vaivautunut olo ja se voi näkyä niin, että toinen voisi tulkita että olen otettu ja minuakin kiinnostaa, vaikka olen vaan vaivautunut. Tosin silloin en kyllä hymyile, ehkä sen huomaa sitten siitä joku viksumpi henkilö :)
Niin, nuohan ovat juurikin hyvin henkilöstä riippuvia asioita, miten kulloinkin reagoi.
Ja myöskin suuresti aiheuttaa väärinkäsityksiä se, tämä asia, mistä on tuossa toisessa ketjussa jo puhuttu. Siis tämä:
"Tämä tarkoittaa femiinisyyden ja maskuliinisuuden yhtymistä. Alhaisimmalla tasolla nämä energiat yhtyvät kuin eläimet vietin johdattamana intohimoisesti.
intialaisen Osho Rajaneeshin mukaan seksuaalisuus typistyy nykyään mielihyvän ympärille: seksuaalisia nautintoja etsivä ihminen rakentaa alituisesti perustaa, mutta ei koskaan pystytä taloa tälle perustalle."
Se, että ihmisten energia kentät saattavat hetkellisesti aiheuttaa intohimo kohtauksen, ei tarkoita ihastumista, rakastumista tai sitä, että olosuhteet olisivat suotuisat suhteelle.
Ihmiset tuntevat tuntemuksia energiakenttiensä ympärillä, kyllä, se ei vielä tarkoita ihastumista tai sitä, että voisi sanoa toisen olevan ihastunut. Ihastumine, rakastuminen tarkoittaa sitten myös toisenlaisia tuntemuksia.
Senpä vuoksi on aina kovin valitettavaa kuunnella, homoyhteisöjen valituksia siitä, kuinka jotkut ovat hetkellisesti tunteneet energiavärähtelyjä, mutta kun toinen ei sitten mene hetkellisten intohimojensa oli laimeita tai voimakkaita johdosta toimimaan, niin heitä on petetty ja toinen ei ns.antaannu homoseksuaaliselle toiminnalle.
Miksi pitäisi (siis pelkälle seksuaaliselle toiminnolle), sillä kyllähän suhteeseen ja siihen perustaan muutakin tarvitaan, mille sitä taloa rakennetaan, kokonaisvaltaisempaa yhteenkuuluvuutta, yhteisiä arvoja, periaatteita, vakautta jne. mikä ei tule suoraan eikä kuin osittain sivuten energiakenttien intohimo pohjia.
Kannattaa myös pohtia, mitä tuollainen oikeasti tarkoittaa, kun moni turhanpäiten pohtii seksuaalisia suuntautumisia, kuten näissä monissa ketjuissa, kun juuri nyt ei kukaan erityisemmin sytytä, että pitäisikö avartaa käsityksiä, ja uskotella olevansa jotakin muuta "seksuaalistalajia".
Siis, tuollaiset energiakenttä värähtelyt ovat ihan normaaleja (heterotkin kokevat sellaisia keskenään eri henkilöiden välillä, eivätkä niiden ole tarkoitus johtaa mihinkään, ellei muut tekijät ole myös kunnossa), eivätkä tarkoita sitä, että sitten kun kerran tai pari elämässään kokee sellaista esim. samaa sukupuolta olevien kanssa, että sitä pitäisi sitten väkipakolla mallintaa (kun voi jatkossakin odottaa sitä ns.oikeaa, jonka kanssa asiat ovat joka suhteessa balansissa) ja hakemalla hakea esim. lesboidentiteettiä (mitä ei ole olemassakaan), vaikkei jatkossa tuntisi naisiin yhtään mitään, muuta kuin omaksuu normitetun käsityksen siitä, miten lesbojen tulee toimia ja suhtautua toisia naisia kohtaan (nykyäänhän ne käsitykset ovat onneksi suuresti laajentuneet ja "lesbo(kin)" elävät omanlaisina persoonina, eivätkä ylhäältäpäin rooliensa vankeina).
Totuushan on se, että homoyhteisöt ovat oikeasti mallintaneet normitetun käytöksensä heteromaailmasta (matkittu käytösmallinnus, jota ovat laajentaneet pakonomaisen seksintarpeeseen vedoten ja josta se on sitten vastavuoroisesti levinnyt "heteromaailmaan") ja sivuuttanet sen kohdan, jota kuitenkin virallisissa puheissa korostavat, vain rakastuminen ja rakkaus liittää heitä yhteen (sukupuolesta riippumatta, se seksuaalisuuden ja ihmisyyden henkinen yhteys). Näin ei kaiketi kuitenkaan taida olla.
Ihme, ettei kukaan ole näissä viimepäivien tapahtumien yhteydessä todennut, että itseasiassa Seta pitäisi lakkauttaa ja saada lopettamaan toimintansa (puoskarimaista toimintaa, johdattelevaa ja ihmisarvoa alentavaa, tulette sen viimeistään muutaman vuoden tai kymmenen vuoden päästä tajuamaan lopullisesti) ja kristittyjen puhua vain siitä, että vain rakkausliitot ovat hyväksyttyviä ja kirkossa siunattavia. Millä tuon sitten kukaan todistaa (rakkauden), sepä se.
"Rakastuminen on myös uskomista, luottamista ja toiselle luottavaisesti antautumista. Kokemuksena rakastuminen on aito, selkeä ja tosi. Rakastuneet saattavat viettää jopa tuntikausia kertomalla yksityiskohtaisesti elämästään, nykyisyydestään ja menneisyydestään, johon he haluavat myös toisen osallistuvan. Toinen kuuntelee lumoutuneena toisen menneisyyttä ja saattaa jopa kadehtia niitä ihmisiä, jotka ovat saaneet olla rakastetun menneisyydessä mukana, hänen itsensä ollessa ulkopuolella. Rakastunut kokee menettäneensä arvokasta onnen aikaa etsiessään vasta omaansa.
Rakastuminen pyrkii yhteensulautumiseen, kahden erilaisen ihmisen yhteensulautuneeseen fuusioon.
Toisaalta rakastumisen edellytys on vastakohtaisuus, rakastuminen on tahtoa ja voimaa voittaa tämä vastakohtaisuus, joka kuitenkin on olemassa. Rakastettu kiinnostaa siksi että hän on erilainen kuin kukaan muu. Tämä ominaislaatu, tämä ainutlaatuisuus, vain korostuu rakastumisen aikana. Myös me itse haluamme tulla rakastetuksi siksi että olemme ainutlaatuisia, epätavanomaisia, korvaamattomia; ehdottomasti oman itsemme tähden. Rakastumiseen meitä ohjaa halu tuntea itsemme päämääriksi sellaisen henkilön kautta jolla myös on aivan erityinen arvonsa ja joka myöskään ei ole vaihdettavissa kehenkään muuhun. Haluamme olla ainutlaatuisia, epätavanomaisia, välttämättömiä sille joka on ainutlaatuinen, epätavanomainen ja välttämätön.
Rakastuminen on siis monogaamista. Se vaatii yksinoikeutta: se joka on epätavanomainen tahtoo tulla valituksi ja hyväksytyksi ja haluaa antautua kokonaan sille ainoalle joka voi suoda nautinnon, ilon ja elämän. Jokainen yksityiskohta, kaikki pikku piirteet hänen äänessään, eleissään ja olemuksessaan symbolisoivat tätä ainutlaatuisuutta. Rakkauden ihme onkin, että saa osakseen vastarakkautta tuolta olennolta, joka on niin ihmeellinen. Arvostus jonka tunnemme saavamme rakastetulta saa meidät arvostamaan itseämme ja omaa minäämme. Tämä on yksilöllistymistä. Rakastuminen siis johtaa samanaikaisesti sekä yksilöllistymiseen että yhteensulautumiseen. "
Niin ymmärrätte sen eron, mikä on se ero, kun on jotain värähtelyä ihmisten välillä, mutta joka ei johda mihinkään johtuen persoona tekijöistä ja sitten sillä, mikä johtaa rakastumiseen, johtuen persoona tekijöistä, jos ymmärrätte.
Mulla ja mun ihastuksella on jo pitkää jatkunu silmäpeli, mut nyt tuntuu, että tää mun ihastus alkaa etääntyä musta..
Jos ollaan kahdestaan, niin ei oo oikein mitää puhuttavaa, vaikka tykätään monista samoista asioista ja muutenki paljon yhteisiä juttuja.
Alussa huomasin kun katoin muualle, niin se katteli mua ja katottii pitkään toisia aina silmiin, vaikka ei oltas puhuttu mitään..Nykyään mun ihastus on paljon tylympi, tosin voi johtua siitäkin, että mäki oon yrittäny olla etäisempi, koska turhauttaa tämmöne paikallaan jumitus ja koska tiedän, et vaikka ihastus ois molemmin puolinen siitä ei tulis kumminkaan mitään.
Yritän käyttäytä normaalisti.
Vilkuilen huomaamattomasti. Välillä jääden siitä kiinni. Jään "tapittamaan" ihastustani silmiin jos katse kohtaa. Joskus käännän katseen pikaisesti, nolostuneena alas tai sivuun. Välillä käyttäydyn oudosti, en osaa olla luonnollinen. Nauran hänen jutuille niin että silmät säteilevät. Jos joku kertoo jotain hauskaa vilkaisen aina häntä ensin. Olen kohtelias. Hakeudun lähelle. Katson syvemmälle silmiin kuin muita. Saatan hipaista "vahingossa".
Mitä ihastuneempi olen, sen huonompaa käytöstä. Mulla tulee ihastuksen läsnäollessa fyysisiä heikotuksen oireita, ainakin alussa jos näkeminen on satunnaista. Siis hermostun valtavasti, sydän jättää lyömättä joka toisen lyönnin ja sen jälkeen pulssi 200 ja hänen seuransa hengästyttää.
En todellakaan saa mitään luontevaa aikaiseksi, saati että vihjailisin tai liehittelisin.. Olen onnellinen jos voin olla hänen seurassaan pyörtymättä..:)
Näin mulle kävi tänään.
Joo sama täällä, saatan ruveta jopa ihan fyysisesti tärisemään ja puhe on katkonaista(jos puhumiseen asti pääsee), että tulee siinä kyllä varmaan jonkunlainen vaikutus aina tehtyä, mut en sit tiiä onko se positiivinen vai negatiivinen... :D
Just toi aiheuttaa sen, että kun käy oikeen kuumana niin toinen luulee ettei enää kiinnosta. Huokaus.
kohta 2 ja puoli vuotta suhteessa. Taman suhteen alkaessa koin etta tama on ainutlaatuista, rakastuin akkia ja lujaa. Olen ollut varma, etta mikaan ei voi muuttaa tata. Sitten yhtakkia tapaan toisen naisen, joka ei katoa mielestani - yritan selittaa mielessani kuinka tama on vain hetkellista ja yritan olla ajattelematta hanta. Mutta eihan se asioiden paattamalla lopettaminen auta. En todella tieda miten olla, ja asia on niin, etta en voi olla tapaamatta tata toista, koska tyon puitteissa jo tavataan melkeinpa viikoittain, jopa paivittain... En halua ajatella eroa, vaikka se tuleekin mieleeni, mutta tiedan myos, etta joskus on vain paatettava taistelevansa suhteen eteen. Minun mielessani painii kysymys siita, milloin se taistelu ei enaa vain auta. Tai kuinka karistaa ihastuminen mielesta pois? Onko tahan liittyen rintaistukea?
Tällä hetkellä siitä, etten pysty juurikaan edes puhumaan hänelle kun sydän hakkaa niin. Aivan järkyttävää jos pitää keskustella edes työhön liittyvistä asioista, kun en voi katsoa silmiin. Kaipaan aikoja jolloin tämä oli vielä hallinnassani :(.