Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on tutkittu Suomessa harjoitettua sosiaalipolitiikkaa. "Sosiaalipolitiikka - hukassa vai uuden jäljillä?" Toim. Elina Palola ja Vappu Karjalainen.
Eriarvoisuuden kasvu nousee voimalla esiin kirjan 16 artikkelissa.
Tutkimuksen perusteella ovat seuraavat seikat selvinneet (Anna-Riitta Sippola, HS 29.3.2011)
- tuloerojen kasvaminen ja huono-osaisimpien suhteellinen ja absoluuttinenkin kurjistuminen on ollut tiedossa jo vuosia
- perus- ja vähimmäisturvan varassa elävien, työttömien ja lapsiperheiden asema on heikentynyt ja köyhyys lisääntynyt.
Samasta asiasta kirjoitti Espoon piispa, diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja. Vuosittain kirkon diakoniatyön puolueen kääntyy noin 150.000 suomalaista terveys- ja toimeentulo-ongelmineen, jotka ovat tunteneet jäävänsä yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle.
Piispa Heikkan mukaan sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Samasta aiheesta on kirjoitanut myös Kelan tutkija Markku Laatu: "Sosiaaliturvan kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaiden - erityisesti heikompiosaisten - kokemuksilla ja mielipiteillä olisi suuri painoarvo.
- Toimeentuloturvaa ei pitäisi päästää rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi
- Yksilön vastuuta, markkinaratkaisuja ja muita nykyajan taikasanoja arvioitaisiin kriittisesti vähäväkisimien oikeuksien toteutumisen kannalta
- Ketään ei jätettäisi, eikä julkinen valta väistäisi omaa vastuutaan.
THL:n ylijohtaja, professori Marja Vaarama kysyy: "Miten on mahdollista, että demokraattisessa maassa voidaan harjoittaa politiikkaa, joka on kansan tahdon vastaista?"
"Miten poliitikot suostuvat alistumaan kamreeripolitiikalle", kysyy Vaarama.
Kysymyksen takana on näkemys, että harjoitettu sosiaalipolitiikka on lähtöisin valtiovarainministeriöstä. Vaaraman mukaan "on menty talous edellä, eikä ennakoitu päätösten sosiaalisia seurauksia". (HS)
- toimeentulotason perusosa on jäänyt ansiokehityksen tasosta 20 vuoden aikana 40 % jälkeen
- suomalaisista yli 13 % tilastoituu suhteellisesti köyhiksi. Heidän tulonsa on alle 60 % väestön keskitulosta. Suhteellinen köyhyysaste on nyt korkeimmillaan sitten 1970-luvun tason
- yhä useampi köyhä jää kauemmaksi tuosta 60 prosentista
- on syntynyt alaluokka, jonka elämää keskiluokka ei enää ymmärrä
----
Näin on Suomeen syntymässä luokkayhteiskunta: ökyrikas yläluokka ja uuskurjalisto oikeistolaisen kamreeripolitiikan tuloksena.
Suomessa on harjoitettu "moraalisesti kyseenalaista politiikkaa".
Kuka sitä moraalisesti kyseenalaista ja eriarvoisuutta kasvattavaa politiikkaa on harjoittanut?
Suomessa eduskunta käyttää sekä budjetti- että lainsäädäntövaltaa hallituksen esityksestä. Suomessa hallitukset ovat olleet yleensä voimakkaita enemmistöhallituksia - kuten nykyinen porvarihallitus.
1990-luvulla eriarvoisuus on alun lamavuosista alkaen kasvanut - erityisesti harjoitetun veropolitiikan vuoksi. Verotus ei enää tasaa tuloeroja ja köyhiltä on leikattu. Omaisuustulot ja muut tulot eriytettiin toisistaan site, että omaisuustuloista ryhdyttiin perimään aluksi 27 %:n tasavero.
Eduskunnan kokoonpanot 1991 lähtien:
1991-1995 oikeistoenemmistö:
133 porvaripuolueiden ja 67 vasemmistopuolueiden kansanedustajaa
1995-1999 oikeistoenemmistö:
115 porvaripuolueiden ja 85 vasemmistopuolueiden kansanedustajaa
1999-2003 oikeistoenemmistö
129 porvaripuolueiden ja 71 vasemmistopuolueiden kansanedustajaa
2003-2007 oikeistoenemmistö
128 porvaripuolueiden ja 72 vasemmistopuolueiden kansanedustajaa
2007-2011 oikeistoenemmistö
138 porvaripuolueiden ja 62 vasemmistopuolueiden kansanedustajaa
Siinä syy, miksi lähestymme luokkayhteiskuntaa. Porvarillinen kamreeripolitiikka. Porvarillista kamreeripolitiikkaa toteutti tehokkaasti oikeistoenemmistöisen eduskunnan aikana Paavo Lipposen hallituksissa Sauli Niinistö, kok, jonka mukaan toimeentuloturvan liian korkea taso ei ollut "työhön kannustava". Niinpä kaikkein pienituloisimpien etuja leikattiin Sauli Niinistön toimesta.
Eriarvoisuuden kasvu nousee voimalla esiin kirjan 16 artikkelissa.
Tutkimuksen perusteella ovat seuraavat seikat selvinneet (Anna-Riitta Sippola, HS 29.3.2011)
- tuloerojen kasvaminen ja huono-osaisimpien suhteellinen ja absoluuttinenkin kurjistuminen on ollut tiedossa jo vuosia
- perus- ja vähimmäisturvan varassa elävien, työttömien ja lapsiperheiden asema on heikentynyt ja köyhyys lisääntynyt.
Samasta asiasta kirjoitti Espoon piispa, diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja. Vuosittain kirkon diakoniatyön puolueen kääntyy noin 150.000 suomalaista terveys- ja toimeentulo-ongelmineen, jotka ovat tunteneet jäävänsä yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle.
Piispa Heikkan mukaan sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Samasta aiheesta on kirjoitanut myös Kelan tutkija Markku Laatu: "Sosiaaliturvan kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaiden - erityisesti heikompiosaisten - kokemuksilla ja mielipiteillä olisi suuri painoarvo.
- Toimeentuloturvaa ei pitäisi päästää rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi
- Yksilön vastuuta, markkinaratkaisuja ja muita nykyajan taikasanoja arvioitaisiin kriittisesti vähäväkisimien oikeuksien toteutumisen kannalta
- Ketään ei jätettäisi, eikä julkinen valta väistäisi omaa vastuutaan.
THL:n ylijohtaja, professori Marja Vaarama kysyy: "Miten on mahdollista, että demokraattisessa maassa voidaan harjoittaa politiikkaa, joka on kansan tahdon vastaista?"
"Miten poliitikot suostuvat alistumaan kamreeripolitiikalle", kysyy Vaarama.
Kysymyksen takana on näkemys, että harjoitettu sosiaalipolitiikka on lähtöisin valtiovarainministeriöstä. Vaaraman mukaan "on menty talous edellä, eikä ennakoitu päätösten sosiaalisia seurauksia". (HS)
- toimeentulotason perusosa on jäänyt ansiokehityksen tasosta 20 vuoden aikana 40 % jälkeen
- suomalaisista yli 13 % tilastoituu suhteellisesti köyhiksi. Heidän tulonsa on alle 60 % väestön keskitulosta. Suhteellinen köyhyysaste on nyt korkeimmillaan sitten 1970-luvun tason
- yhä useampi köyhä jää kauemmaksi tuosta 60 prosentista
- on syntynyt alaluokka, jonka elämää keskiluokka ei enää ymmärrä
----
Näin on Suomeen syntymässä luokkayhteiskunta: ökyrikas yläluokka ja uuskurjalisto oikeistolaisen kamreeripolitiikan tuloksena.
Suomessa on harjoitettu "moraalisesti kyseenalaista politiikkaa".
Kuka sitä moraalisesti kyseenalaista ja eriarvoisuutta kasvattavaa politiikkaa on harjoittanut?
Suomessa eduskunta käyttää sekä budjetti- että lainsäädäntövaltaa hallituksen esityksestä. Suomessa hallitukset ovat olleet yleensä voimakkaita enemmistöhallituksia - kuten nykyinen porvarihallitus.
1990-luvulla eriarvoisuus on alun lamavuosista alkaen kasvanut - erityisesti harjoitetun veropolitiikan vuoksi. Verotus ei enää tasaa tuloeroja ja köyhiltä on leikattu. Omaisuustulot ja muut tulot eriytettiin toisistaan site, että omaisuustuloista ryhdyttiin perimään aluksi 27 %:n tasavero.
Eduskunnan kokoonpanot 1991 lähtien:
1991-1995 oikeistoenemmistö:
133 porvaripuolueiden ja 67 vasemmistopuolueiden kansanedustajaa
1995-1999 oikeistoenemmistö:
115 porvaripuolueiden ja 85 vasemmistopuolueiden kansanedustajaa
1999-2003 oikeistoenemmistö
129 porvaripuolueiden ja 71 vasemmistopuolueiden kansanedustajaa
2003-2007 oikeistoenemmistö
128 porvaripuolueiden ja 72 vasemmistopuolueiden kansanedustajaa
2007-2011 oikeistoenemmistö
138 porvaripuolueiden ja 62 vasemmistopuolueiden kansanedustajaa
Siinä syy, miksi lähestymme luokkayhteiskuntaa. Porvarillinen kamreeripolitiikka. Porvarillista kamreeripolitiikkaa toteutti tehokkaasti oikeistoenemmistöisen eduskunnan aikana Paavo Lipposen hallituksissa Sauli Niinistö, kok, jonka mukaan toimeentuloturvan liian korkea taso ei ollut "työhön kannustava". Niinpä kaikkein pienituloisimpien etuja leikattiin Sauli Niinistön toimesta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.