MTK = KEPU = ÖKYISÄNTÄ

Kuten Soinivaara - erittäin varovaisesti - toteaa. MTK-kepun:n maalouspolitiikassa ei ole järjen häivää. Tukiaisia jaellaan joka suuntaan ja maatalous siirretään napapiirin pohjoispuolelle, missä kasvukausi taitaa olla /- 70 päivää. Myös Etelä-Suomessa tukaiset ovat järjettömän suuret.

Tällaiset hullutukisen hullutukset ovat mahdollisia vain veronmaksajien rahojen holtittomalla talikoimisella suurmaanomistajille. Tämä puhallus tapahtuu pitkälti "maatalouden" verukkeella, vaikka jokainen ymmärtää, ettei kyse ole taloudesta eikä todellisesta maataloudesta. Kyse on poliittiseta tukaistaloudesta.

Tukiaistalous kirjoitti:

Kuten Soinivaara - erittäin varovaisesti - toteaa. MTK-kepun:n maalouspolitiikassa ei ole järjen häivää. Tukiaisia jaellaan joka suuntaan ja maatalous siirretään napapiirin pohjoispuolelle, missä kasvukausi taitaa olla /- 70 päivää. Myös Etelä-Suomessa tukaiset ovat järjettömän suuret.

Tällaiset hullutukisen hullutukset ovat mahdollisia vain veronmaksajien rahojen holtittomalla talikoimisella suurmaanomistajille. Tämä puhallus tapahtuu pitkälti "maatalouden" verukkeella, vaikka jokainen ymmärtää, ettei kyse ole taloudesta eikä todellisesta maataloudesta. Kyse on poliittiseta tukaistaloudesta.

Aluepolitiikasta?

Vaiko? kirjoitti:

Aluepolitiikasta?

Aluepolitiikka ja maatalaoustukaispolitiikka ovat valitettavan usein sama asia. Mtk-kepu on suhmuroinut aluepolitiikan maataloustukaispolitiikaksi siten, että maatalouden tappamille alueille jaetaan valtavat määrät rahaa näennäistoimintojen ylläpitämiseksi ja rahan pumppaamiseksi kuiviuneeseen kaivoon. Lisäksi aluepolitiikasta valuu merkittävä osa rahasta suoraan maanomistajien laariin.

Kolikon 2 puolta kirjoitti:

Aluepolitiikka ja maatalaoustukaispolitiikka ovat valitettavan usein sama asia. Mtk-kepu on suhmuroinut aluepolitiikan maataloustukaispolitiikaksi siten, että maatalouden tappamille alueille jaetaan valtavat määrät rahaa näennäistoimintojen ylläpitämiseksi ja rahan pumppaamiseksi kuiviuneeseen kaivoon. Lisäksi aluepolitiikasta valuu merkittävä osa rahasta suoraan maanomistajien laariin.

Että ne ovat sama asia??? Otetaan esimerkki. Maitotila, 100 hehtaaria ja 100 lehmää, sijainti Simossa c3-tukialueella. Peltotuet noin 60.000 vuosi ja maitotuet noin 120.000 vuosi, yhteensä tukia 180.000 euroa. Vuodessa. Joka vuosi. Tila työllistää 2-4 henkeä. Etelän ab-tukialueella tuollainen tila saa tukia noin 100.000 euroa eli 80.000 euroa vähemmän. Tällöin tilan on lähes pakko pärjätä omalla työvoimalla. Sen sijaan c3:lla kun tuloja tulee tuon verran enemmän niin siinä voi vaikka toimia luottamustehtävissä ja/tai tilan ulkopuolella akateemisessa ammatissa ja hoidattaa tilan palkkatyövoimalla.

Mutta jos tuo suhteutetaan muihin yrityksiin? Tuen periaatteellisena ehtona on että tila tuottaa tuotetta ja myy sen markkinahintaan markkinoille sekä sijaitsee Simossa. Mitäs jos joku metallialan yritys saisi samat tuet? Sijainti Simossa ja tuottaa jotakin tuotetta markkinahintaan markkinoille. Tuo 180.000 euron tuki tarjoittaisi että tila voisi työllistää sillä rahalla 3-5 henkeä. Siinä kummasti yrittäjän riski pienentyisi kun valtio maksaisi työntekijöiden palkat? Tietysti jos tuo tilanne olisi niin etelän vastaava yrityst jonka tuki jäisi 80.000 euroa pienemmäksi niin varmaan valittaisi asiasta? Kilpailutilanne vääristyisi pahasti?

Mutta miettikääs jos sijoitettaisiinkin se 1,1 miljardia kansallista rahaa joka nyt menee maatalouteen ja lähinnä ilmeisesti aluepoliittisesti niin tuottaviin pieniin yrityksiin investointi yms avustuksena? Sieltä voisi nousta se uusi Nokia jota todellakin tarvittaisiin...

Onko siinä järkeä? kirjoitti:

Että ne ovat sama asia??? Otetaan esimerkki. Maitotila, 100 hehtaaria ja 100 lehmää, sijainti Simossa c3-tukialueella. Peltotuet noin 60.000 vuosi ja maitotuet noin 120.000 vuosi, yhteensä tukia 180.000 euroa. Vuodessa. Joka vuosi. Tila työllistää 2-4 henkeä. Etelän ab-tukialueella tuollainen tila saa tukia noin 100.000 euroa eli 80.000 euroa vähemmän. Tällöin tilan on lähes pakko pärjätä omalla työvoimalla. Sen sijaan c3:lla kun tuloja tulee tuon verran enemmän niin siinä voi vaikka toimia luottamustehtävissä ja/tai tilan ulkopuolella akateemisessa ammatissa ja hoidattaa tilan palkkatyövoimalla.

Mutta jos tuo suhteutetaan muihin yrityksiin? Tuen periaatteellisena ehtona on että tila tuottaa tuotetta ja myy sen markkinahintaan markkinoille sekä sijaitsee Simossa. Mitäs jos joku metallialan yritys saisi samat tuet? Sijainti Simossa ja tuottaa jotakin tuotetta markkinahintaan markkinoille. Tuo 180.000 euron tuki tarjoittaisi että tila voisi työllistää sillä rahalla 3-5 henkeä. Siinä kummasti yrittäjän riski pienentyisi kun valtio maksaisi työntekijöiden palkat? Tietysti jos tuo tilanne olisi niin etelän vastaava yrityst jonka tuki jäisi 80.000 euroa pienemmäksi niin varmaan valittaisi asiasta? Kilpailutilanne vääristyisi pahasti?

Mutta miettikääs jos sijoitettaisiinkin se 1,1 miljardia kansallista rahaa joka nyt menee maatalouteen ja lähinnä ilmeisesti aluepoliittisesti niin tuottaviin pieniin yrityksiin investointi yms avustuksena? Sieltä voisi nousta se uusi Nokia jota todellakin tarvittaisiin...

Juuri niin.

Jos tukaismaatalouteen vuosittain hukattavat 4 -8 miljardia euroa sijoitettaisiin tuottaviin ja kehittyviin yrityksiin, niin aluepoliittiset ja työllisyysongelmat olisi ratkaistu.

Jos tarkoitat seteliselkärankaisella Kremlista pyydettyä ja saatua ruplakassaa, niin sen homman taitajia olivat Korsimo & Kekkonen.

Kommunistien ja maalaisliiton kansanrintamayhteistyön aikana perustettiin neuvostoliiton sivustatuella agraarisosialistinen maataloustukais-ikiliikkuja, joka jauhaa vastikkeettomia seteleitä suurmaanomistajille vielä vuonna 2011.