Otin yhteyttä omaan terveyskeskukseen että tarvitsen ehdottomasti lähetteen myllyhoitoon. Nyt en jaksa enää yksin. En jaksa vaan tarvitsen ja ennen kaikkea HALUAN apua. Oli tiistai-iltapäivä ja päihdetyöntekijän piti soittaa minulle heti kun voi. Eipä soittanut. Odotin, odotin... Lopulta taas perjantaina yritin tavoittaa mutta ei saa kiinni. Tuut...tuut...tuut... Lopulta keskus vastasi ja sanoin sinne että on se kumma jos minulla on HÄTÄ enkä saa soittoa henkilöltä jonka piti soittaa eikä häntä saa edes kiinni. No, lopulta hän soitti. Tapaaminen sovittiin maanantaiksi! Maanantaiksi!!! No, Viikonlopun ryyppäsin raskaasti pettyneenä kaikkeen. En saa apua. Miksi? Onko elämäni niin tarpeeton? Tarvitsen apua juuri nyt!
Maanantaina menin sovittuun tapaamiseen. Päihdetyöntekijä oli mukava ja uskaltauduin puhumaan aika rohkeasti ongelmastani ja sanoin tarvitsevani pikaista apua juomiseeni. MInun pitäisi päästä pois kotiympyröistä vähintään kuukaudeksi, mielellään kahdeksi, että pääsisin ulos näistä omista rutiinikuvioista ja juomisesta. Kerroin juovani 12-16 pll / ilta ja olen 35-vuotias nainen jolla on pitkä negatiivinen mielenterveystausta. Suostuin verikokeisiin. Olen niin varma avuntarpeestani ja erittäin motivoitunut kuin koskaan aiemmin, silti on tunne että minua ei oteta tosissaan. Minä haluan lopettaa juomisen, haluan!!! Auttakaa minua hyvät ihmiset kun minä olen kyennyt vielä apua tulla pyytämään... No, siinä nyt sit juteltiin mun elämästäni pari tuntia. Sovittiin toinen tapaaminen seuraavalle viikolle. Siis viikon päähän. Oo-kei... ei siis apua jota tarvitsin... Siis ryyppäämään ryyppäämään....
Toinen tapaaminen sujui verikokeiden tulosten parissa ja keskustellessa. Maksa-arvot on korkeat ja kaikki muutkin otetut verikoe-arvot. Tais sitten vasta uskoa tarinani. Masensi tosi paljon kun päihdetyöntekijä sanoi ettei minun kasvoistani näkynyt minun juomistani. MItä? No näkyyhän se! Itse koen itseni niin rumaksi, turvonneeksi plösöksi ettei voi kukaan tajuta, silti sanotaan et kasvoitasi ei näe että olet juoppo. Siis päättelen tästä että juopon tulee näyttää juopolta tai apua ei tule??? Aivan kuin masentuneen tulee näyttää masentuneelta tai hän ei muuten ole masentunut eikä saa apua??? Näin minä olen nyt kokenut ihan henkilökohtaisesti ja se järkyttää minua!
No, tapaaminen meni hyvin ja toistin useasti sitä että tarvitsen ehdottomasti apua. En pysty muutokseen yksin. Minun pitää päästää pois kotoa... hoin sitä kuin mantraa. Kaksi tuntia taas juteltiin ja sit lopussa päihdetyöntekijä sanoi olevansa lomalla seuraavan viikon. Romahdus. Ei. Ei taas. Minä olen taas yksin. Hylätty. Yksin. Niin helvetin yksin! Missä se apu on jota tarvitsen? En selviä... Mulle riittää... Tapan itseni... Voi perkele! Mitä helevettii???!!!
En ymmärrä. En tiedä mitä minulta odotetaan. Olen siis 100 % alkoholisti joka ei saa apua vaikka sitä pyytämällä pyytää, oikein rukoilee, ennen kuin se apu on myöhäistä. Olen ihan loppu. Olut maistuu... ei tästä pääse eroon ... Pelottaa. Olen jo sielultani kuollut. Kuollut.
Maanantaina menin sovittuun tapaamiseen. Päihdetyöntekijä oli mukava ja uskaltauduin puhumaan aika rohkeasti ongelmastani ja sanoin tarvitsevani pikaista apua juomiseeni. MInun pitäisi päästä pois kotiympyröistä vähintään kuukaudeksi, mielellään kahdeksi, että pääsisin ulos näistä omista rutiinikuvioista ja juomisesta. Kerroin juovani 12-16 pll / ilta ja olen 35-vuotias nainen jolla on pitkä negatiivinen mielenterveystausta. Suostuin verikokeisiin. Olen niin varma avuntarpeestani ja erittäin motivoitunut kuin koskaan aiemmin, silti on tunne että minua ei oteta tosissaan. Minä haluan lopettaa juomisen, haluan!!! Auttakaa minua hyvät ihmiset kun minä olen kyennyt vielä apua tulla pyytämään... No, siinä nyt sit juteltiin mun elämästäni pari tuntia. Sovittiin toinen tapaaminen seuraavalle viikolle. Siis viikon päähän. Oo-kei... ei siis apua jota tarvitsin... Siis ryyppäämään ryyppäämään....
Toinen tapaaminen sujui verikokeiden tulosten parissa ja keskustellessa. Maksa-arvot on korkeat ja kaikki muutkin otetut verikoe-arvot. Tais sitten vasta uskoa tarinani. Masensi tosi paljon kun päihdetyöntekijä sanoi ettei minun kasvoistani näkynyt minun juomistani. MItä? No näkyyhän se! Itse koen itseni niin rumaksi, turvonneeksi plösöksi ettei voi kukaan tajuta, silti sanotaan et kasvoitasi ei näe että olet juoppo. Siis päättelen tästä että juopon tulee näyttää juopolta tai apua ei tule??? Aivan kuin masentuneen tulee näyttää masentuneelta tai hän ei muuten ole masentunut eikä saa apua??? Näin minä olen nyt kokenut ihan henkilökohtaisesti ja se järkyttää minua!
No, tapaaminen meni hyvin ja toistin useasti sitä että tarvitsen ehdottomasti apua. En pysty muutokseen yksin. Minun pitää päästää pois kotoa... hoin sitä kuin mantraa. Kaksi tuntia taas juteltiin ja sit lopussa päihdetyöntekijä sanoi olevansa lomalla seuraavan viikon. Romahdus. Ei. Ei taas. Minä olen taas yksin. Hylätty. Yksin. Niin helvetin yksin! Missä se apu on jota tarvitsen? En selviä... Mulle riittää... Tapan itseni... Voi perkele! Mitä helevettii???!!!
En ymmärrä. En tiedä mitä minulta odotetaan. Olen siis 100 % alkoholisti joka ei saa apua vaikka sitä pyytämällä pyytää, oikein rukoilee, ennen kuin se apu on myöhäistä. Olen ihan loppu. Olut maistuu... ei tästä pääse eroon ... Pelottaa. Olen jo sielultani kuollut. Kuollut.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Täällä rukoilee Herraa Jeesusta 33 äskettäin viinalta pelastunut mies.. Nyt
uskossa
Lisään itse vielä tähän viestiini että ihmettelin sitä ettei köyhä näytä apua saavan vaan että se myllyhoito on rikkaiden tai "julkisuudenhenkilöiden" etuoikeus. Hoitoonpääsy kun maksaa jotain 5000 euroa. Kait se kuolema on sit halvempaa... Tiedän ettei muuta tietä mulla ole koska olen kamppaillut alkoholismini kanssa jo teini-iästäni saakka ja NYT HALUAN SILLEN PISTEEN tavalla tahikka toisella.
AA? Olen käynyt siellä jo vuosia sitten enkä apua saanut. Mitä apua siellä sitten voi tänä päivänä saada???? Pitääkö olla rahaa että autetaan???
Mikä on kotipaikkakuntasi ? Pääkaupunkiseudulla ainakin pääset akuuttikatkaisuun A-klinikan kautta tai vain kävelemällä sisään. Kesto on 5 vrk- 2vko tarpeesta riippuen. Muualla asia on ilmeisesti hoidettava terveyskeskuksen kautta. Katkaisu tuskin raitistaa sinua, mutta saat kierteen poikki ja aikaa esim.
myllyhoidon järjestämiseen. Ota katkolta yhteys esim. AA:n vapaaehtoiseen ja
pyydä tukea. Katkaisuhoito on ymmärtääkseni lakisääteinen, joten kunnan on
järjestettävä se virkavastuulla. Katkaisun jälkeen olet myös paremmassa kunnossa myllyhoidon vastaanottamiseksi. Soita heti aamulla A-klinikalle tai
terveyskeskukseen. Tsemppiä.
Kun sinulla on selvä päivä, mene silloin AA:n kokoukseen. Sieltä voit löytää elämäntavan, jossa alkoholi on tarpeeton.
Kuuntelemalla raitistuneita alkoholisteja minulta häipyi pakonomainen alkoholin tarve.
Et tarvitse rahaa AA-palaverissa. Jos haluat, voit maksaa kahvisi, mutta ei ole pakko.
Kyllä sä selviät, ole rauhassa.
sen kautta pääset katkolle, ja takuulla juominen loppuu, jos sitä haluat.
Jos olet rahaton, auttavat saamaan maksusitoumuksen kunnalta.
Maksavalle asiakkaalle omavastuuosuus on muistaakseni vain /- 30 euroa/vrk, ja siihen sisältyy aivan kaikki majoituksesta, hyvästä ruoasta lääkkeisiin.
http://www.a-klinikka.fi/yhteystiedot/suomen-kaikki-a-klinikkatoimet-paikkakunnittain
se juominen pitää lopettaa IHAN ITSE, kun ei sitä juomattomuutta mistään ulkopuolelta valmiina pakettina sinulle anneta ja lahjoiteta.
Tukea on saatavilla juomattomana pysymiseen.
Ja tiedät kyllä, että juomisen saa poikki katkolla, joten miksi et mene sinne?
Mitä tänään?
Huonoa. Olen ollut niin maassa koko viikon ja lääkinnyt itseäni tutulla kaavalla joka on taas masentanut vielä lisää. Olen niin vihainen itselleni että ei järjellä käsitä. Tekis mieli rankaista itseään ja oikein kunnolla, että se kans tuntuis...
On näköjään tullut muutama niin viisaan neuvo että. Ei se elämä ole niin mustavalkoista. Kuten jo aiemmin lisäsin että olen käynyt viisi vuotta sitten AA:ssa enkä saanut apua. Kävin kokouksissakin lähes päivittäin! Kaipasin silloinkin sitä kuulua tukihenkilöä mutta minulle sanottiin ettei alussa sellaista kannata hankkia. Häh? Miks? No ei sitten... Kahlataan sitten yksin paskassa ja siellä sitten kahlattiin ja kunnolla. Tässä on mennyt viisi vuotta kahlatessa enkä voi sanoa muistavani paljoa tästä ajasta. Yritin silloinkin myllyhoitoon muttei kunnasta saanut maksusitoumusta kuten en saa nytkään. Köyhä olen mut kait se mun elämä on niin turha sitten täällä tai halutaan pois rasittamasta kunnan terveyspalveluja ettei katsota minun ansaitsevan apua. Ei sitten... Hyysätkää vaan niitä vammautuneita rapajuoppoja, sellainenhan minäkin kohta olen. Sitten kait apua suodaan minullekin?
Olen myös ollut nuorempana "uskossa" kuten sanotaan. Se elämä oli raitista mutta lopulta hyvin raskasta ja uuvuin. Siksi tämä AA hommaakin kait meni reisille kun se oli niin samanlaista touhua. Kaiken maailman askeleita ja suurempi voima ja kokoukset. En haluaisi enää sitä "hörhön" mainetta jonka silloin sain. Paasasin uskoani kaikille ja kuinka lopulta kävikään. Kait mä nyt saan just sitä mitä ansaitsen.
Olen kokenut tässä lyhyessä elämässäni paljon jota moni ihminen ei koe edes 100 -vuotiaan elämässään. Siksi uskallan sanoa että turhasta en valita enkä pidä siitä että viestiini vastaillaan naljailemalla. Totta kai mä tiedän sen että juominen loppuu vain itse se lopettamalla. Itse asiassa olin tammikuussa juomatta kolme viikkoa mutta sitten ratkesin. Nyt yritän toisella tapaa eli olen pyytänyt lopettamiseeni apua ja tukea jota en näytä saavan. En jaksa yksin. Ymmärrättekö mitä tarkoitan?
Kiitos kaikille kannustajille. Edes te välitätte...
Katkolle =a-klinikka, kyllä sinne pitäs päästä. Hyvä et oot ainakin hakenut apua. Tsemppiä..itsekin olisin avun tarpeessa.
Käy vaan niissä kokouksissa ja keskity aluksi vaan kuuntelemaan miten jotkut on selvinnyt.
Hiljaa hyvä tulee, ei oo kiirettä kunhan on raittiina tänään.
Itse tein näin. KOVAN PUTKEN JÄLKEEN KATKOLLE (pitää olla alle 0,5 pr).
Parin päivän kuluttua, kun olo oli jo hiukan parempi, otin selvää, tiedustelin ja kyselin kohtalotovereilta eri jatkopaikoista... Päätin koittaa Kankaanpään a-kotiin.
Sain katkolta ohjeet miten pitää toimia, eli otin yhteyden omaan sosiaalitoimistoon, jonka lain mukaan pitää antaa maksusitoomus hoitoon haluavalle (itsellä ei ollut ongelmia).
ELI,,,,1-VIIKKO KATKOLLA sieltä suoraan A-KOTIIN HOITOON 4-VIIKKOA siellä on aikaa suunnitella uudet kuviot "siviiliin" esim. AA, A-KLINIKKA, A-KILLANryhmät,......
Itelleni kyseinen järjestely toimi niin, että elämäni on kunnossa, ilman päihteitä
Nyt jo 2 vuotta
Apua saat. Jos et saa lähetettä, marssit vain hoitoon. Myllyhoitoon tai minnesotaan. Maksat sitten myöhemmin pienissä erissä niillä rahoilla, jotka säästyy kun ei juo!
viestin aloittajalle,mulla on täysin samanlainen tilanne,mistään ei saa apua,vaikka kuin on hakenut. pitäis voittaa lotossa jotta pääsis minnesota hoitoon.
Mä oon nyt jo niin väsynyt enää edes yrittämään... Viisi pitkää viikkoa avunpyynnöstä ja mä oisin nyt jo teräkunnossa jos olisin sitä heti saanut kun pyysin. Masentaa, masentaa niin prkl:sti ettei voi sanoin kuvailla... Kaikki ihan päin persettä!!!
mä käyn huomen a-klinikalla,saas nähä mitä siel taas sanotaan.
Mitäs ne ennen on sanonu?