ähipäivinä opetusministeriö yhdessä oikeusministeriön kanssa asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on parantaa ruotsin kielen opetusta ja oppimista kaikilla kouluasteilla.
Ei voi muuta sanoa, että kyllä tämä poliitikkojen touhu on niin kaukana kansanvallasta kuin olla vain voi. Jo pitkän aikaa ylivoimainen enemmistö kansalaisista on halunnut, että pakkoruotsin opetuksesta luovutaan, niin sitä vastoin poliitikot vain väkisellä yrittävät vain työntää lisää ja lisää ruotsin kieltä opetukseen.
Koko asian ongelma on siinä, että se ruotsin kieli on tarpeeton suurimmalle osalle suomalaisista eikä se pakkoruotsi edes takaa mitään palveluja ruotsinkielisille suomalaisille, koska sitä ei kuitenkaan osata riittävästi koko maassa tai edes niissä tehtävissä, joissa sitä pitäisi kaksikielisyysleikkien mukaan osata vaikka sitä kuinka lisättäisiin. Käytännössä suurimmassa osassa maata ruotsin kieltä ei kohtaa koskaan.
Pahinta tässä on se, että tämä kansan halusta välittämätön pakkotuputus vain lisää vastustusta ruotsin kieltä kohtaan eikä se varmasti ole omiaan parantamaan kielen oppimishaluja saatikka ruotsinkielisiä palveluja.
Ruotsinkielisten suomalaisten palvelut tulee tietysti järjestää ruotsiksi, siitä ei saa tinkiä. Se ei kuitenkaan edellytä pakkoruotsia vaan se voidaan hoitaa edellyttämällä ruotsin kielen osaamista palveluissa niillä alueilla, joilla ruotsinkielisten määrä on merkittävä. Lisäksi esim. valtionhallinnossa ja muissa tärkeissä palveluissa tulee olla myös ruotsin kieltä osaavia asiakaspalvelijoita tai vähintäänkin käännös- ja tulkkipalveluja myös niillä alueilla, joilla ruotsia ei puhuta. Luultavasti noin järjestettynä noiden ruotsinkielisten palvelujen taso vain paranisi nykyiseen verrattuna.
Lisäksi aika mielenkiintoista on sekin, että tällainen ryhmä pitää vielä jostain syystä saada kiireellä asetettua ennen vaaleja...
Ei voi muuta sanoa, että kyllä tämä poliitikkojen touhu on niin kaukana kansanvallasta kuin olla vain voi. Jo pitkän aikaa ylivoimainen enemmistö kansalaisista on halunnut, että pakkoruotsin opetuksesta luovutaan, niin sitä vastoin poliitikot vain väkisellä yrittävät vain työntää lisää ja lisää ruotsin kieltä opetukseen.
Koko asian ongelma on siinä, että se ruotsin kieli on tarpeeton suurimmalle osalle suomalaisista eikä se pakkoruotsi edes takaa mitään palveluja ruotsinkielisille suomalaisille, koska sitä ei kuitenkaan osata riittävästi koko maassa tai edes niissä tehtävissä, joissa sitä pitäisi kaksikielisyysleikkien mukaan osata vaikka sitä kuinka lisättäisiin. Käytännössä suurimmassa osassa maata ruotsin kieltä ei kohtaa koskaan.
Pahinta tässä on se, että tämä kansan halusta välittämätön pakkotuputus vain lisää vastustusta ruotsin kieltä kohtaan eikä se varmasti ole omiaan parantamaan kielen oppimishaluja saatikka ruotsinkielisiä palveluja.
Ruotsinkielisten suomalaisten palvelut tulee tietysti järjestää ruotsiksi, siitä ei saa tinkiä. Se ei kuitenkaan edellytä pakkoruotsia vaan se voidaan hoitaa edellyttämällä ruotsin kielen osaamista palveluissa niillä alueilla, joilla ruotsinkielisten määrä on merkittävä. Lisäksi esim. valtionhallinnossa ja muissa tärkeissä palveluissa tulee olla myös ruotsin kieltä osaavia asiakaspalvelijoita tai vähintäänkin käännös- ja tulkkipalveluja myös niillä alueilla, joilla ruotsia ei puhuta. Luultavasti noin järjestettynä noiden ruotsinkielisten palvelujen taso vain paranisi nykyiseen verrattuna.
Lisäksi aika mielenkiintoista on sekin, että tällainen ryhmä pitää vielä jostain syystä saada kiireellä asetettua ennen vaaleja...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ainoa lääke on persujen voitto.
Kun Kiviniemi sitoutui Tampereella pakkoruotsiin, ei asiasta ole enää epäselvyyttä.
Ruotsinkielen opetuksen pitäisi vielä tapahtua käyttämällä laulua ja leikkiä apuna.
Näinhän tätä Ahtisaaren johdolla ajettavaa pakkoruotsitusta ajetaan, kuin kyytä luodikkoon. Karttua ja turnipsia tarjoillaan, jos oikei vanha vertaus sallitaan.
Se nyt ei vaan niin mene.
Esimurkkuikäiset ja murkut leikkivät ruotsalaisten kielen opiskelua oikein luvan perästä!
Lystikäs tunti, jolloinka ei tarvitse oikeasti tehdä mitään!!
Omasta kouluajasta on kohta puoli vuosisataa, silloin tämänkaltaiset tilanteet piti hyödyntää täysimääräisinä. Oppikoulun alaluokilla sijaisen ilmestyminen ruotsintunnille tiesi anarkiaa -sen aikaisen mittakaavan mukaan.
Miesopettajat olivat sodankäyneitä miehiä, kuten opetettavien isätkin. Kuri oli topakka.
Jälkeenpäin ajateltuna näin piti ollakin. Mutta että laulaen ja leikkien jotain kieltä ujutetaan nuorten päähän, ei takuulla tule onnistumaan!