Hyviä veljiä ei jätetä!

Äänioikeutetuista viime kunnallisvaaleissa on yrittäjiä vain neljä prosenttia, maa- ja metsätalousyrittäjiä oli vielä vähemmän eli 2 %, eläkeläisiä oli 26 %, ylempiä ja alempia toimihenkilöitä 30 % ja työntekijöitä 19 %.

Vaan mikä oli vaalien tulos? Valtiollisissa vaaleissa äänestäjien sosioekonominen asema lienee suunnilleen sama. Joten miten on mahdollista että maa- ja metsätalousyrittäjien puolue kepu on päähallituspuolue yrittäjien puolueen kokoomuksen ohella?

Tilastokeskuksen tutkijan mukaan maatalousväestö puolittuu nykyisin noin kymmenen vuoden välein, ja ruotsinkielisten osuus on tasaisesti pienentynyt. Työelämän muuttuminen on johtanut yhteiskunnan toimihenkilöistymiseen. Tuotantotyö teollisuudessa on vähentynyt, eikä korvaavaa kasvua ole ollut myöskään rakennustoiminnassa tai liikenteessä.

18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia.

1970 / 2008

Maa- ja metsätalousyrittäjät 12 / 2
Yrittäjät 4 / 4
Ylemmät toimihenkilöt 6 / 11
Alemmat toimihenkilöt 18 / 19
Työntekijät 34 / 19
Opiskelijat 21 / 9
Eläkeläiset 5 / 26
Muut 0 / 10
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.

Maatalousyrittäjät ovat lähes kadonneet äänestäjäkunnasta, mutta eivät poliittisesta elämästä eivätkä päätöksenteosta.
Päähallituspuolue on kepu, entinen maalaisliitto.

Maalaisliitossa (nykyinen kepu) tiedettiin, että hullusti käy, elleivät palkansaajat ryhdy äänestämään maa- ja metsätalousyrittäjien puoluetta.. Niinpä maalaisliiton nimi muutettiin Keskustapuolueeksi ja puolue ryhtyi muuttamaan imagoaan keski-puolueeksi, poliittisella kartalla oikeiston ja vasemmiston keskelle. Profiloituminen onnistui erittäin hyvin kun maa- ja metsätalousyrittäjät, joita on vain 2 % äänestäjistä, ovat olleet hallitusvastuussa Vanhasen hallituksissa ja saivat eduskuntaan viime vaaleissa 51 kansanedustajaa ja pääministerin salkun.

Kokoomus toteuttaa eduskunnassa ja hallituksessa EK:n (Elinkeinoelämän keskusliitto) tavoitteita työnantajien rahoittamana (TT-säätiö) ja siis työnantajien vaatimusten mukaisesti.

Kokoomus profiloitui viime vaaleissa ei työnantajapuolueeksi vaan "työntekijäpuolueeksi" saadakseen palkansaajien ääniä. Näin yrittäjät, joita on vain 4 % äänestäjäkunnasta saivat viime vaaleissa eduskuntaan myös 51 kansanedustajaa ja valtiovarainministerin paikan.

Meno Suomessa on ollut kahden päähallituspuolueen kepun ja kokoomuksen intressiryhmien etujen mukaista. Maataloustukiaiset ovat laman aikana lähes 3 miljardia, verottomana. Tukiaiset eivät ole tarveharkintaisia. Maataloustukiaisia kepun intressiryhmälle, joita on vain 2 % äänestäjäkunnasta, jaetaan 200 eri tukimuodon perusteella.

Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti on tänä vuonna +57,5 % viime vuotista suurempi, eli 4,22 miljardia euroa. Pelkästään yritysten kansainvälistymiseen ja innovaatioihin on budjetoitu 787,28 miljoonaa euroa. Työllisyyteen ja yrittäjyyteen on budjetoitu 2,41 miljardia euroa eli yli 2000 miljoonaa euroa.

Yritystukiaisia saaneilla yrityksillä ei ole työllistämisvelvoitetta eikä tukiaisia tarvitse maksaa takaisin kun tuotanto siirretään halpatyövoiman maihin. Myöskään irtisanomispaketteja työntekijöille ei tarvitse antaa kuten esim. Saksassa.

Päähallituspuolueet, kepu ja kok, joilla on ollut 102 kansanedustajaa 200:sta (ennen Ylipaavalniemen loikkausta) ovat noudattaneet tarkkaa omia intressiryhmiään suosivaa veropolitiikkaa.

Kokoomuksen mukaan rikkaita ei kannata verottaa niiden vähäisen lukumäärän vuoksi (yrittäjiä on 4 % äänestäjäkunnasta).

Kepun maataloustukiaiset ovat verottomia. Sen lisäksi että rikkaiden varallisuusvero poistettiin kokonaan, hallitusohjelmaan otettiin myös perheyrittäjien perintöveron poistaminen.

Omaisuustulosta peritään 28 %:n tasavero, kun taas sosiaalietuudet, eläkkeet ja palkat ovat progressiivisesti verotettuja.

Kepun ja kokoomuksen sulle-mulle-ei muille politiikka on ollut yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien kannalta erittäin onnistunutta.
Muille se on merkinnyt
- tuloerojen kasvua
- huono-osaisten suhteellista ja absoluuttista kurjistumista
- perus- ja vähimmäisturvan jälkeenjääneisyyttä
- terveyserojen eriarvoistumista

On syntynyt alaluokka, jonka elämää keskiluokka - puhumattakaan yläluokasta - ei enää ymmärrä. Suomeen on nykyisen porvarihallituksen aikana muodostunut uuskurjalisto.

Kummallista, että Suomi tekee jatkuvasti vuodesta toiseen sellaisia päätöksiä, joita tiedetysti ylivoimaisesti suurin osa kansasta vastustaa henkeen ja vereen. Vielä kummallisempaa on se, että sama kansa kerta toisensa jälkeen äänestää saman, sen äänestä piittaamattoman päätäjän vallan kahvaan.

Esimerkki: Päättäjät sanovat, että köyhän ei kannata ostaa halpaa. Väärin. Pitäisi sanoa, että köyhän ei kannata ostaa.

Näin kauas kansanedustaja on luikunut edustettavastaan: hän ei ole huomannut, että Suomi on täynnään niin köyhiä kansalaisia, ettei heillä ole varaa ostaa edes halpaa!

Alkaa epäilyttämään onko äänten laskentatavassa jotain vikaa.