Myös Rovaniemellä tulvariskit ovat erityisen suuria.
Ensin tehdään miljoona vahingot ja sitten aletaan tekeen Vuotos allasta. Samoin Ounasjoen allasta ? ?
Kaikkiaan 21 alueella Suomessa on merkittävä tulvariski. Riskialueista 18 on sisämaan vesistöjen varrella, 3 rannikoilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely-keskukset) ovat arvioineet Suomen tulvariskit.
Suomen pahin tulvariski on Porissa. Siellä harvinaisen tulvan alueella asuu yli 20 000 ihmistä. Lisäksi Porissa sijaitsee paljon vaikeasti evakuoitavia kohteita. Porin läpi virtaa Kokemäenjoki.
Myös Rovaniemellä sekä Helsingin ja Espoon rannikkoalueilla tulvariskit ovat erityisen suuria.
Tulvariskien kartoitus tehtiin ensimmäisen kerran yhtenäisin perustein koko maassa. Tulvariskilaki tuli voimaan viime vuonna.
Ely-keskukset ovat tehneet oman ehdotuksensa merkittäviksi tulvariskialueiksi, ja nyt ehdotus on kuultavan kolme kuukautta. Saadun palautteen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö nimeää tulvariskialueet.
Ensin tehdään miljoona vahingot ja sitten aletaan tekeen Vuotos allasta. Samoin Ounasjoen allasta ? ?
Kaikkiaan 21 alueella Suomessa on merkittävä tulvariski. Riskialueista 18 on sisämaan vesistöjen varrella, 3 rannikoilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely-keskukset) ovat arvioineet Suomen tulvariskit.
Suomen pahin tulvariski on Porissa. Siellä harvinaisen tulvan alueella asuu yli 20 000 ihmistä. Lisäksi Porissa sijaitsee paljon vaikeasti evakuoitavia kohteita. Porin läpi virtaa Kokemäenjoki.
Myös Rovaniemellä sekä Helsingin ja Espoon rannikkoalueilla tulvariskit ovat erityisen suuria.
Tulvariskien kartoitus tehtiin ensimmäisen kerran yhtenäisin perustein koko maassa. Tulvariskilaki tuli voimaan viime vuonna.
Ely-keskukset ovat tehneet oman ehdotuksensa merkittäviksi tulvariskialueiksi, ja nyt ehdotus on kuultavan kolme kuukautta. Saadun palautteen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö nimeää tulvariskialueet.
Vastaukset 5
Vanhimmat
EI ole varaa torjua tulvaa, kun rahat kuluvat SOSIALISTI Kreikan velan maksuun.
Kiitä kaikkia sosialisti-kommunistejä, joiden ansiosta Suomessa tulvaa ei ole varaa torjua, koska Kreikan velkojen maksu vaarantuisi.
Jos äänestit Halosta, niin nyt kannattaa etsiä vankka oksa keinulle.
Vuotos allas yksin jopa 500 MW säätöön.
10 alapuolisella voimalalla.
TÄSSÄ PARI VOIMALAA >>
Isohaaran voimalaitos on Kemijoessa Kemin ja Keminmaan rajalla sijaitseva vesivoimalaitos. Voimalaitos on Kemijoen voimalaitoksista ensimmäinen. Voimalaitoksen on suunnitellut arkkitehti Sigurd Frosterus ja se on valmistunut 1948. Voimalaitoksen teho on 106 megawattia.
Petäjäskosken vesivoimalaitos Kemijoessa Rovaniemellä, noin 85 kilometriä jokisuusta ylävirtaan. 153 MW
Energian varastointi ja kulutushuippujen tasaaminen on helppoa tekojärvien ansiosta, joihin varastoidun veden potentiaalienergia hyödynnetään sähkön kulutushuippujen aikana vesivoimalassa. Hyötysuhde on erittäin hyvä ja voimalan huolto- ja hoitokustannukset ovat alhaiset. Vesivoiman tuotantoa voidaan säätää helposti ja nopeasti, ja siksi niitä käytetään erityisesti säätelyvoiman tuotannossa. Vesivoiman tuotantoa siis lisätään kulutushuippujen ajaksi ja vähennetään alhaisen kulutuksen aikana, mikä poikkeaa merkittävästi esimerkiksi ydinvoimaloista
Suomessa ensimmäinen vesivoimalla toimiva sähkölaitos otettiin käyttöön 1891 Tampereella. Vuonna 1928 otettiin käyttöön Imatrankosken voimala Vuoksessa, nykyisellä Imatralla. Voimala on 170 MW tehollaan edelleen Suomen suurin. Kemijoen ensimmäinen voimalaitos otettiin käyttöön 1948 Isohaarassa. Nyttemmin Kemijoen valuma-alueella on 18 vesivoimalaitosta ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvet.
Kemijoki on Suomen pisin joki, pituutta sillä on 550 km. Joki laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemin ja Keminmaan rajalla.
Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea ( 75 % ), ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.
Kemijoki Oy jätti 28.12.2005 Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle (vuoden 2010 alusta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto) hakemuksen Sierilän voimalaitoksen rakentamisesta Kemijokeen.
EU:n asettamien tavoitteiden mukaisesti myös Suomi on velvollinen parantamaan energiantehokkuuttaan.
Vuotos on Kemijoen haarajoki
- kaavaillusta tekoaltaasta vesivoiman tuottamista varten. Voimala olisi teholtaan 37 MW ja allas olisi pinta-alaltaan 237 km². Altaan rakentaminen nostaisi tuotantoa alapuolisten vesistöjen voimalaitoksissa siten, että vuotuinen energiantuotanto lisääntyisi noin 0,35 TWh.
Vuotoksen altaan rakentamisesta on keskusteltu 1950-luvulta lähtien.
Soini sanoi kannattavansa rakentamista..
Suomen eduskuntapuolueista Vuotoksen altaan rakentamista kannattavat Keskusta ja Kokoomus, ja vastustavat SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP. Myös ympäristöjärjestöt vastustavat rakentamista. Näkyvimpiä altaan rakentamisen kannattajia on ollut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, kun taas Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen (sanoi valokuvaansa siellä) on useaan otteeseen ilmaissut vastustavansa hanketta.
Vuotoksen altaan yhteydessä on myös usein puhuttu Kollajan altaasta.