Ei-äidinkieli esteenä kotimaassa kansalaiselle?
Voiko kansalaisen peruskoulutuksen esteenä olla ei-äidinkieli, eli toinen kotimainen,
siis pakkoruotsi 94% suomalaisista ?
Voiko ammattiin valmistumisen esteenä olla ei-äidinkieli, eli toinen kotimainen ? Siis aivan kaikille, vaikkei toista kotimaista joutuisi ikinä käyttämään ammatissaan ??
Onko tämä kielipoliittista syrjintää, jossa lainsäädännöllä syrjitään enemmistöä ?
http://yle.fi/alueet/vaalipiirit/vaasa/2011/04/stefan_wallin_ruotsin_kielen_vastustus_on_pakkomielle_2482325.html
Eihän ole olemassa pakollista saamenkieltäkään kaikille. Tai romaani-kieltä.
Ei ole mitään järkeä, että on olemassa pakollinen kieli äidinkielen lisäksi.
Äidinkielen lisäksi riittäisi yhden valinnaisen vieraan kielen opiskelu aivan hyvin.
Euroopassa hyödyllisin kieli on englanti, koska sillä pärjää ylivoimaisest useimmassa paikassa. Suomen kokoiselle kansalle tärkeintä on saada mahdollisimman suuri kommunkaatiokanava auki maailmalle ja sitä varten englannin kielen opiskelu on ehdottomasti tärkein työkalu.
Edes mandariinkiinalla ei pärjää yhtä monessa paikassa maailmanlaajuisesti.
Lähes kaikki käyttävät englantia myöhemmin elämässään. Jopa ruotsalaisetkin puhuvat paremmin englantia kuin suomea tai suomenruotsia.
Kolmas kieli saisi olla aidosti valinnainen, joko ei mitään tai ruotsi, suomi tai jokin muu kieli.
Lisäksi Venäjän kielen opiskelu on taloudellisesti merkittävä kieli, koska Suomen Itärajalla alkaa Venäjä, jossa venäjänkielellä pystytään tekemään kauppaa.
Suomen valtion suurin hajottava voima on kielipolitiikka, jossa pyritään kaikin keinoin ylläpitämään kaksikielisyyttä, vaikka vain 6% puhuu toista kieltä.
Ei Ruotsissakaan ole suomi saanut mitään erityistä asemaa, vaikka suomalaiset olivat vielä hetki sitten ruotsin suurin vähemmistö.
Nyt ruotsin suurin vähemmistöryhmä on kotoisin irakista.
RKP on roikkunut hallituksissa mukana kielipoliittisista syistä jatkuvasti.
Kyse ei ole politiikasta vaan halusta pitää kaikin konstein selkeästi alle 6% kannatuksella kiinni 6% kielipolitiikasta.
Ehkä RKP tällä kertaa olisi syytä jäädä oppositioon.
Eihän kansanvaltaa edistetä sillä, että jollakin marginaaliryhmällä on jatkuvasti korvamerkitty paikka hallituksessa.
Eikä Suomen valtion asemaan maailmassa edistetä sillä, että koulutuksessa korvamerkitään pakolliset kieliopinnot, joista ei välttämättä ole universaalia hyötyä kuten esimerkiksi matematiikasta tai luonnontieteistä.
Ja mikä pahinta, hyvä matemaatikko tai luonnontieteilijä voi huonona kieliosaajana joutua kuluttamaan motivaatiostaan suurimman osan kieleen, jota ei vain osaa, vaikka kuinka hänelle perusteltaisiin historian kautta kyseessä olevan usean sadan vuoden mittaisen vasallivaltion aseman kautta syntyneen kielipoliittisen jäänteen, jonka vuoksi suurin osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä, mutta 94% suomensuomalaisista ei eläessään välttämättä tarvitse ruotsin kieltä lainkaan töissään tai asuinpaikkakunnallaan.
Silti 94% suomalaisista joutuu pakon edessä usean vuoden aikana opiskelemaan kieltä sellaisen tuntimäärän, jota vastaavaa määrää tunteja he eivät välttämättä tule edes käyttämään kieltä loppuelämänsä aikana.
Hyvin harva korkeasti koulutettu käyttää ruotsin kieltä yhtä monta tuntia kieliopintojen jälkeen kuin he ovat käyttäneet opiskeluaikana kielen oppimiseen.
Tälläinen pakkokielen painolasti eli kielen opintoihin kuluneet tunnit verrattuna kielen hyödyntämiseen kertyineisiin tunteihin jää erittäin pahasti tappiolliseksi ruotsin kielen osalta Suomessa.
Jos suomenkielinen käyttää saman tuntimäärän englannin kielen opiskeluun, on aivan varmaa, että englannin kieltä hyötysuhden tulee aivan muutamassa vuodessa ylittämään kielen opiskeluun käytetyt tunnit.
On myös ihmeellistä siinä suhteessa, että toisen kotimaisen kielen pakko-opiskelu on kytketty hyvin monien opintojen hyväksymisen ehdoksi.
Jos et ole läpäissyt toisen kotimaisen kielen osuutta, et valmistu.
Se ei tee sinusta valitsemalla alallasi epäpätevää, mutta koska et läpäise toista kotimaista kieltä, et myöskään ole pätevä alallasi.
Kun tätä vertaa esimerkiksi ulkomaisten lääkärien suomen tai ruotsin kielenosaamiseen julkisen terveydenhuollon vastaanotoilla suhteessa siihen miten innokkaita esimerkiksi ulkomaiset lääkärit ovat ottamaan valokuvia hyvätissisistä naispotilaistaan tai esittämään arveluttavia loukkaavia kommentteja kahden kesken vastaanotoilla, niin herää erittäin arveluttava kysymys.
Kun esimerkiksi joidenkin ulkomaalaislääkärien osalta ei sen paremmin ole kieli, ammattitaito kuin sopimattoman käytöksen osalta vaatimuksia,
miksi ruotsin kieli saisi olla laissa määritelty este suomalaisille Suomessa hoitaa tehtäviä tai valmistua äidinkielellä saadussa koulutuksessa ?
Ei ole perusteita vaatia aivan kaikilta kaksikielisyyttä. Virkapätevyyden osana kaksikielisyys vaatimus voi olla perusteltua, mutta Suomen kansalaiselle suomen, ruotsin, saamen tai romanikielen osaamisen pitää riittää vähimmäisvaatimuksena.
Voiko kansalaisen peruskoulutuksen esteenä olla ei-äidinkieli, eli toinen kotimainen,
siis pakkoruotsi 94% suomalaisista ?
Voiko ammattiin valmistumisen esteenä olla ei-äidinkieli, eli toinen kotimainen ? Siis aivan kaikille, vaikkei toista kotimaista joutuisi ikinä käyttämään ammatissaan ??
Onko tämä kielipoliittista syrjintää, jossa lainsäädännöllä syrjitään enemmistöä ?
http://yle.fi/alueet/vaalipiirit/vaasa/2011/04/stefan_wallin_ruotsin_kielen_vastustus_on_pakkomielle_2482325.html
Eihän ole olemassa pakollista saamenkieltäkään kaikille. Tai romaani-kieltä.
Ei ole mitään järkeä, että on olemassa pakollinen kieli äidinkielen lisäksi.
Äidinkielen lisäksi riittäisi yhden valinnaisen vieraan kielen opiskelu aivan hyvin.
Euroopassa hyödyllisin kieli on englanti, koska sillä pärjää ylivoimaisest useimmassa paikassa. Suomen kokoiselle kansalle tärkeintä on saada mahdollisimman suuri kommunkaatiokanava auki maailmalle ja sitä varten englannin kielen opiskelu on ehdottomasti tärkein työkalu.
Edes mandariinkiinalla ei pärjää yhtä monessa paikassa maailmanlaajuisesti.
Lähes kaikki käyttävät englantia myöhemmin elämässään. Jopa ruotsalaisetkin puhuvat paremmin englantia kuin suomea tai suomenruotsia.
Kolmas kieli saisi olla aidosti valinnainen, joko ei mitään tai ruotsi, suomi tai jokin muu kieli.
Lisäksi Venäjän kielen opiskelu on taloudellisesti merkittävä kieli, koska Suomen Itärajalla alkaa Venäjä, jossa venäjänkielellä pystytään tekemään kauppaa.
Suomen valtion suurin hajottava voima on kielipolitiikka, jossa pyritään kaikin keinoin ylläpitämään kaksikielisyyttä, vaikka vain 6% puhuu toista kieltä.
Ei Ruotsissakaan ole suomi saanut mitään erityistä asemaa, vaikka suomalaiset olivat vielä hetki sitten ruotsin suurin vähemmistö.
Nyt ruotsin suurin vähemmistöryhmä on kotoisin irakista.
RKP on roikkunut hallituksissa mukana kielipoliittisista syistä jatkuvasti.
Kyse ei ole politiikasta vaan halusta pitää kaikin konstein selkeästi alle 6% kannatuksella kiinni 6% kielipolitiikasta.
Ehkä RKP tällä kertaa olisi syytä jäädä oppositioon.
Eihän kansanvaltaa edistetä sillä, että jollakin marginaaliryhmällä on jatkuvasti korvamerkitty paikka hallituksessa.
Eikä Suomen valtion asemaan maailmassa edistetä sillä, että koulutuksessa korvamerkitään pakolliset kieliopinnot, joista ei välttämättä ole universaalia hyötyä kuten esimerkiksi matematiikasta tai luonnontieteistä.
Ja mikä pahinta, hyvä matemaatikko tai luonnontieteilijä voi huonona kieliosaajana joutua kuluttamaan motivaatiostaan suurimman osan kieleen, jota ei vain osaa, vaikka kuinka hänelle perusteltaisiin historian kautta kyseessä olevan usean sadan vuoden mittaisen vasallivaltion aseman kautta syntyneen kielipoliittisen jäänteen, jonka vuoksi suurin osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä, mutta 94% suomensuomalaisista ei eläessään välttämättä tarvitse ruotsin kieltä lainkaan töissään tai asuinpaikkakunnallaan.
Silti 94% suomalaisista joutuu pakon edessä usean vuoden aikana opiskelemaan kieltä sellaisen tuntimäärän, jota vastaavaa määrää tunteja he eivät välttämättä tule edes käyttämään kieltä loppuelämänsä aikana.
Hyvin harva korkeasti koulutettu käyttää ruotsin kieltä yhtä monta tuntia kieliopintojen jälkeen kuin he ovat käyttäneet opiskeluaikana kielen oppimiseen.
Tälläinen pakkokielen painolasti eli kielen opintoihin kuluneet tunnit verrattuna kielen hyödyntämiseen kertyineisiin tunteihin jää erittäin pahasti tappiolliseksi ruotsin kielen osalta Suomessa.
Jos suomenkielinen käyttää saman tuntimäärän englannin kielen opiskeluun, on aivan varmaa, että englannin kieltä hyötysuhden tulee aivan muutamassa vuodessa ylittämään kielen opiskeluun käytetyt tunnit.
On myös ihmeellistä siinä suhteessa, että toisen kotimaisen kielen pakko-opiskelu on kytketty hyvin monien opintojen hyväksymisen ehdoksi.
Jos et ole läpäissyt toisen kotimaisen kielen osuutta, et valmistu.
Se ei tee sinusta valitsemalla alallasi epäpätevää, mutta koska et läpäise toista kotimaista kieltä, et myöskään ole pätevä alallasi.
Kun tätä vertaa esimerkiksi ulkomaisten lääkärien suomen tai ruotsin kielenosaamiseen julkisen terveydenhuollon vastaanotoilla suhteessa siihen miten innokkaita esimerkiksi ulkomaiset lääkärit ovat ottamaan valokuvia hyvätissisistä naispotilaistaan tai esittämään arveluttavia loukkaavia kommentteja kahden kesken vastaanotoilla, niin herää erittäin arveluttava kysymys.
Kun esimerkiksi joidenkin ulkomaalaislääkärien osalta ei sen paremmin ole kieli, ammattitaito kuin sopimattoman käytöksen osalta vaatimuksia,
miksi ruotsin kieli saisi olla laissa määritelty este suomalaisille Suomessa hoitaa tehtäviä tai valmistua äidinkielellä saadussa koulutuksessa ?
Ei ole perusteita vaatia aivan kaikilta kaksikielisyyttä. Virkapätevyyden osana kaksikielisyys vaatimus voi olla perusteltua, mutta Suomen kansalaiselle suomen, ruotsin, saamen tai romanikielen osaamisen pitää riittää vähimmäisvaatimuksena.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä asialle täytyy tehdä jotain. Ensiaskel jättää RKP pois hallituksesta.
Näin kaiketi tapahtuu, kun persuista tulee suurin puole. Tärkeintä nyt on varmistaa se.