Jyrki Katainen vihaa köyhiä niin paljon, että on valmis toimimaan jotta mahdollisimman moni suomalainen köyhä saisi työtä ja lakkaisi olemasta: köyhä.
Suomesta katoaa työpaikkoja osa ulkomaille osa vain häviää kokonaan.
Sadat uudet yritykset, jotka kehittyvät uusien innovaatioiden pohjalta joutuvat siirtymään ulkomaille, koska yrityksen tulorahoituksen turvaaminen on hankalaa Suomessa. Samalla tuhansien suomalaisten innovaatioden kehitys ja osaaminen karkaa ulkomaille.
Yritysten verojen ja maksujen helpottaminen tuo uusia työpaikkoja Suomeen ja mahdollistaa yhä useamman yrityksen jäämisen Suomeen.
Myös energian turvaminen on kotimaisen työn turvaamisen kannalta ratkaiseva kysymys. Jos Suomessa saksan vihreiden mallin mukaan luovuttaisiin ydinvoimasta nousisi sähkön hinta noin 30%.
Jo nyt on meneillään kampanja jolla kaupan ja elintarvikealan yrityksiä pakotetaan luopumaan Fenno-voiman sähköstä. Siis joku haluaa vielä entisestään nostaa ruuan hintaa Suomessa.
Jyrki Katainen kaikessa ilkeydessään ei moista lisä hintaa halua. Sillä hän haluaa, että köyhät eivät saisi elää pelkällä perunalla ja eines pitsalla; joihin rajujen lisähinnan korotusten jäkeen köyhillä olisi varaa. Ilkeää puuttumista köyhien ruokatottumuksiin.
Työpaikkojen turvaaminen ja jopa niiden lisääminen on vakava uhka Suomen köyhille. Jos Jurki Katainen saa päättää niin Suomen köyhät eivät enää saisi olla köyhiä.
Ilkeää, ilkeää, ilkeää....
NINEL
Suomesta katoaa työpaikkoja osa ulkomaille osa vain häviää kokonaan.
Sadat uudet yritykset, jotka kehittyvät uusien innovaatioiden pohjalta joutuvat siirtymään ulkomaille, koska yrityksen tulorahoituksen turvaaminen on hankalaa Suomessa. Samalla tuhansien suomalaisten innovaatioden kehitys ja osaaminen karkaa ulkomaille.
Yritysten verojen ja maksujen helpottaminen tuo uusia työpaikkoja Suomeen ja mahdollistaa yhä useamman yrityksen jäämisen Suomeen.
Myös energian turvaminen on kotimaisen työn turvaamisen kannalta ratkaiseva kysymys. Jos Suomessa saksan vihreiden mallin mukaan luovuttaisiin ydinvoimasta nousisi sähkön hinta noin 30%.
Jo nyt on meneillään kampanja jolla kaupan ja elintarvikealan yrityksiä pakotetaan luopumaan Fenno-voiman sähköstä. Siis joku haluaa vielä entisestään nostaa ruuan hintaa Suomessa.
Jyrki Katainen kaikessa ilkeydessään ei moista lisä hintaa halua. Sillä hän haluaa, että köyhät eivät saisi elää pelkällä perunalla ja eines pitsalla; joihin rajujen lisähinnan korotusten jäkeen köyhillä olisi varaa. Ilkeää puuttumista köyhien ruokatottumuksiin.
Työpaikkojen turvaaminen ja jopa niiden lisääminen on vakava uhka Suomen köyhille. Jos Jurki Katainen saa päättää niin Suomen köyhät eivät enää saisi olla köyhiä.
Ilkeää, ilkeää, ilkeää....
NINEL
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaalien alla samaa mantraa toistava Jyrki.
Kuka uskoo enää poliitikkojen lukauksiin?
Ei kai ninel vain usko Kataisen puheisiin.... hah hih hih .. hah
Katainen hokee mantaraansa...pitää pelastaa suomalaiset työapaikat, ja
tyhmät uskoo !!!!!!!!!!!!! .. ja jopa äänestää !!
Jenkki -Jyrki ei välitä työttömistä yhtään, ei yhtään nauttii vaan kun tuloerot kasvaa.
Kokoomus ei ole koskaan välittänyt kuin vain rikkaiden ruotsalisten sukujen omaisuuden kartuttamisesta, suuryrittäjien menestyksestä, metsienomistajien oikeuskista , kartanonherrojen osakesalkun tuorpoamisesta, ja ennekaikkea perinnöt täytyy saada ilman veroja.
NINEL täytyy olla joku aivopesty kakara, jota on helppo jymäyttää, aivan niinkuin monia muitakin persaukisia suomalaisa.
Kokoomusherrat nauraa itsekin tyhmille köyhille suomalsille,jotka äänestää heitä.
NINELIN kaltaisten ihmisten vuoksi tämä maa on tässä tilassa kuin se on.
J
En löydä Kataisesta miehisyyden rippeitäkään. Toisten ideoita toisteleva pojan nappula.
Kataisen uusliberaalissa maailmassa työläinenkin voi olla köyhä.
"Köyhyys ei väisty työtä tekemällä
Palkkatyö ei vapauta köyhyydestä, ei vaikka tekisi kahta työtä. Amerikkalainen filosofian tohtori Barbara Ehrenreich teki "elämysmatkan" köyhyyteen ja totesi, että palvelualan nälkäpalkoilla ei tule toimeen. Sadat tuhannet osa-aikatyöntekijät kuuluvat Suomessa työtä tekeviin köyhiin.
Suomessa köyhyys liitetään pääosin työttömyyteen, mutta tosiasiassa sadat tuhannet lähinnä palvelualoilla työskentelevät osa-aikaiset elävät toimeentulominimin rajamailla. Suurin osa heistä ei tulisi toimeen ilman puolison tuloa tai toimeentulotukea. Stakesin mukaan toimeentulotuen saajista kymmenesosa on työssä käyviä.Köyhyys ei väisty työtä tekemällä
http://www.palkkatyolainen.fi/pt2003/pt0305/p030604-a1.html
"Ehrenreichin missio oli yksinkertaisesti katsoa, riittäisivätkö matalapalkkaisten palveluammattien antamat tulot välttämättömiin menoihin. Mykistävin havainto hänelle oli, että työttömyys ei ole ainoa tie köyhyyskierteeseen, vaan köyhyyteen vajoaminen on mahdollista myös paiskimalla kahta työtä kuuden dollarin tuntipalkalla. Kahdestakaan matalapalkkaisesta työstä saatava palkka ei riitä kattamaan asumisesta, terveydenhuollosta ja elämisestä aiheutuvia kuluja vaikka kuinka sinnittelisi papusäilykkeillä ja halvimmilla eineksillä.
Absurdeinta on, ettei palkat nouse, vaikka alalla kuin alalla on työvoimavajetta. Matalapalkka-alat näyttävät onnistuneen kumoamaan kysynnän ja tarjonnan lain.
Amerikkalaisen unelman saavuttamattomuus
Amerikkalaisen unelman ydin on, että vauraus on jokaisen ulottuvilla, joka on valmis paiskimaan sen eteen töitä. Ehrenreichkin toteaa saaneensa kuulla varttuessaan kyllästymiseen asti "Menestyksen salaisuus on kova työnteko" -tyyppisiä fraaseja."
http://www.sumuvuori.net/nalkapalkalla.html
Ilkeää, ilkeää, ilkeää....
HV Ninel2010,
Katainen ei vihaa köyhiä, köyhiä, köyhiä... Katainen ei ymmärrä mitä köyhyys on. Suuri osa suomalaisista voi paremmin - mutta yhä suurempi on se joukko, jolle jokapäiväisestä elämästä selviytymisestä on tullut suoriutumistarina.
Rikkaiden rikastumisen on mahdollistanut epäoikeudenmukainen, rikkaita suosiva verotus. Suomessa on enemmän köyhiä ja - entistä köyhempiä köyhiä ja - ja todella rikkaat ovat entistä rikkaampia - ökyjä...
Verotus ei enää tasaa tuloeroja.
Suhteellinen köyhyysaste on nyt korkeimmillaan sitten 1970-luvun. Lisäksi köyhät ovat köyhtyneet entisestään.
Suomeen on muodostunut köyhien keskusteen uusi luokka: uuskurjalisto.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on juuri ilmestynyt tutkimus "Sosiaalipolitiikka - hukassa vai uuden jäljillä?". Jep. Jep.
Tuon tutkimuksen mukaan "Keskiluokka ei ymmärrä alaluokkaa".
Katainen kuuluu suomalaiseen keskiluokkaan vanhempiensa puolelta ja omalta koulutukseltaan ja työkokemukseltaan. Siilinjärveläiseen keskiluokkaan.
THL:n erikoistutkija Elina Palola kiteyttää luokkayhteiskunnan syntyä:
- "On syntynyt alaluokka, jonka elämää keskiluokka ei enää ymmärrä".
- "Vielä 1990-luvulla sanottiin, että eriarvoistuminen on vain hyväksi talouskasvulle, vaikka mitään näyttöä sellaisesta ei ole".
Jyrki Katainen on itse sanonut arvosteltaessa tuloerojen kasvua, että
- "Kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Ja niinpä Kataisen kavereilla meneekin erittäin hyvin.
Professori Marja Vaarama, THL:n ylijohtaja, kysyy:
- "Miten on mahdollista, että demokraattisessa maassa voidaan harjoittaa politiikkaa, joka on kansan tahdon vastaista?".
- "Miten poliitikot suostuvat alistumaan kamreeripolitiikalle?"
Kysymyksen takana on näkemys, että harjoitettu sosiaalipolitiikka on lähtöisin valtiovarainministeriöstä.
Kokoomuslainen kamreeripolitiikka yhdessä kepulaisen sosiaalipolitiikan kanssa on johtanut siihen, että perus- ja vähimmäisturvan varassa elävien, työttömien ja lapsiperheiden asema on heikentynyt ja köyhyys on lisääntynyt.
Suomeen on syntynyt uuskurjalisto, joka jonottaa vanhentunutta ruokaa leipäjonoissa. Noin 150.000 suomalaista kääntyy vuosittain kirkon diakoniatyön puoleen toimeentulo- ja terveysongelmissaan, kun he jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle toimeentulo- ja terveysongelmissaan.
Kepun ja kokoomuksen sulle-mulle-ei muille kamreeripolitiikan seurauksena köyhyys ja eriarvoisuus on Suomessa lisääntynyt, lisääntynyt, lisääntynyt.
Suomalaisista yli 13 % tilastoituu suhteellisesti köyhiksi. Köyhien tulot ovat alle 60 % keskituloista. Suhteellinen köyhyys on nyt korkeimmillaan sitten 1970-luvun tason. Yhä useampi köyhistä on yhä kauempana tuosta 60 prosentista THL:n erikoistutkijan Elina Palolan mukaan.
Suomalaisten on pitänyt sopeutua kepu- ja kok-johtoiseen tiukkaan kamreeripolitiikkaan, jossa yritysten saamat suorat tuet 2 miljardia + verotuet 3,6 miljardia suunnataan suurille pörssiyhtiöille - pienyrityksiä verotetaan jopa palkansaajia enemmän - ilman tukiaisia. Myös maataloustukiaiset, noin 3 miljardia euroa/v (+ verotuet muutama miljardi) suunnataan suurille tiloille tilakokojen ja tuottavuuden mukaan: mitä enemmän tuotat sitä suuremmat tuet.
Suomalaisista yli 13 % tilastoituu suhteellisesti köyhiksi. Köyhien tulot ovat alle 60 % keskituloista. Suhteellinen köyhyys on nyt korkeimmillaan sitten 1970-luvun tason. Yhä useampi köyhistä on yhä kauempana tuosta 60 prosentista THL:n erikoistutkijan Elina Palolan mukaan.
Minne tukimiljardit menneet?
Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti tälle vuodelle on 3,32 miljardia euroa.
- työllisyys ja yrittäjyys 1,35 miljardia
- innovaatio ja yritysten kansainvälistyminen 823 miljoonaa
- alueiden kehittäminen ja rakennerahasto 615,2 miljoonaa
- uusiutuvan energian tuki 55 miljoonaa
- energiatuki 63,8 miljoonaa
- yritykset, markkinatja työelämä 20,8 miljoonaa
Siinä sitä on Mikesiä, Tekesiä, Tukesia, Mek:iä, innovaatiokeskittymätukea, yrityshankkeiden valmistelutukea, avustuksia yrityksille ja järjestöille jne.
Ministeriön hallintomenot ovat myös mahtavat 341,7 miljoonaa.
Pitäisikö vanhojen pörssiyhtiöiden, jotka jakavat noin 7-8 miljardin euron vuotuiset osingot, huolehtia omista voittovaroistaan innovaatioistaan?
Pitäisikö tukiaisia ja verohelpotuksia suunnata enemmän uusien innovaatioiden yrityksille ja pienyrityksille, jotka työllistävät Suomessa?
Elinkeinoelämän keskusliiton valvoo suurteollisuuden ja pörssiyhtiöiden etuja tehokkaasti ja MTK valvoo suurtilojen (eläintehtaiden) etuja tehokkaasti ja hallituksen harjoittama politiikka on ollut sen mukaista. EK:n ja kokoomuksen tavoitteet ovat yhteneväiset ja MTK:n ja kepun tavoitteet ovat olleet yhteneväiset.
Kohtuullisesta perusturvasta puuttuu 200 euroa (STT)
Tutkijan mukaan puuttuva 200 euroa pitäisi saada ensisijaiseen perusturvaan eikä toimeentulotukeen, josta aiheutuu vain turhia byrokratialoukkuja.
Yhä suurempi osa väestöstä pitää nykyistä perusturvaa liian matalana.
Turun yliopiston tutkimuksen mukaan yli 73 prosenttia suomalaisista pitää vähimmäisturvaa liian pienenä, kun 15 vuotta sitten tätä mieltä oli 64 prosenttia. Liian korkeaksi sen arvioi enää vain puolitoista prosenttia suomalaisista, sanoo professori Veli-Matti Ritakallio.
Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että kohtuullisesta vähimmäisturvasta uupuu nyt noin 200 euroa. Nykyminimi asumismenojen jälkeen on reilu 400 euroa, mutta kansalaisten mielestä ihminen tarvitsee kohtuulliseen elämään vähintään 600 euroa.
Summa on sama riippumatta kotitaloustyypistä tai siitä asuuko ihminen suurkaupungissa tai maaseudulla.
Pitkään suomalaista köyhyyttä tutkinut Ritakallio katsoo, että puuttuva summa pitäisi saada ensisijaiseen perusturvaan eikä toimeentulotukeen, josta aiheutuu vain turhia byrokratialoukkuja.
Ritakallio ei pidä kokonaismenoa edes tavattoman suurena, kun tiedetään, että suuri osa siitä saadaan takaisin verotuloina ja toimeentulotuen säästöinä.
"Nykyisin kunta ensin verottaa työmarkkinatukea ja maksaa summan hakemuksesta takaisin pieninä harkinnanvaraisina erinä", sanoo Ritakallio.