Mikä mahtaa olla totuus monirukoisten purjeveneiden nopeudesta, saavuttaako niillä todellisuudessa pidempiä päivämatkoja kuin perinteisillä köliveneillä?
Kuulostaisi aika houkuttelevalta lisätä nopeutta vaikkapa 1/3:lla, ja samalla viikonloppuretken "reviiriä" samassa suhteessa. Jos esimerkiksi nykyisellä veneelläni saavutan vaikkapa 5 knot keskinopeuden päivämatkalle, on noin 30 NM säde se jolle voi hyvillä mielin viikonloppuretkeä suunnitella. Jos keskinopeuden pystyisi nostamaan tuosta vaikkapa tuon arvioidun 30 %, niin saataisiin viikonloppuretken reviiriä venytettyä 40 NM säteelle kotisatamasta. Ja tuo lisäetäisyys toisi jo melkoisen paljon lisää pinta-alaa ja uusia luonnonsatamia tutkittavaksi. Löytyykö palstan lukijoista sellaisia joilla on kokemusta retkipurjehdukseen soveltuvista monirunkoisista ja niiden todellisista nopeuksista?
Kuulostaisi aika houkuttelevalta lisätä nopeutta vaikkapa 1/3:lla, ja samalla viikonloppuretken "reviiriä" samassa suhteessa. Jos esimerkiksi nykyisellä veneelläni saavutan vaikkapa 5 knot keskinopeuden päivämatkalle, on noin 30 NM säde se jolle voi hyvillä mielin viikonloppuretkeä suunnitella. Jos keskinopeuden pystyisi nostamaan tuosta vaikkapa tuon arvioidun 30 %, niin saataisiin viikonloppuretken reviiriä venytettyä 40 NM säteelle kotisatamasta. Ja tuo lisäetäisyys toisi jo melkoisen paljon lisää pinta-alaa ja uusia luonnonsatamia tutkittavaksi. Löytyykö palstan lukijoista sellaisia joilla on kokemusta retkipurjehdukseen soveltuvista monirunkoisista ja niiden todellisista nopeuksista?
Vastaukset 50
Vanhimmat
Siirrä sen nykyisen veneesi kotisatama osaksi kautta 30-50NM suuntaan tai toiseen. Se voi olla vaikka vain yhden kuukauden kauempana, jolloin viikonloppureviirisi laajenee kummasti. Autollahan ei kauaa menee ku huristelee vaikka 100km. Syyspurjehduksille sitten takaisin "kotivesille".
Mulla on samantapaisia ajatuksia ja senpä vuoksi rakentelen parhaillaan 33
jalkaista trimaraania....vuosia tuli kuljettua 6-7 solmua.
Syväys on samalla niin pieni että löytyy lukemattomia uusia satamia....
Trimaraani on vesillämme erittäin harvinainen näky, ymmärtääkseni Saksassa, Tanskassa, Hollannissa ja Englannissa niitä on melko paljonkin. Käytännön kokemusta minulla ei ole trimaraanista, mutta mitä Youtuben pätkistä olen katsellut niin melko helposti niillä tuntuu saavuttavan n. 15 solmua. Tai enhän minä tiedä miten helposti se oikeasti on saavutettavissa, mutta keli jossa noilla videoilla purjehtivat tuollaisia nopeuksia ei tunnu olevan mitenkään erityisen tuulinen, eikä miehistö ammattimaista kisaporukkaa. Eli ilmeisesti trimaraanit kulkevat varsin kevyesti. Mutta mikä on sitten se oikea arvio siitä millaiseksi päivän keskinopeuden saavuttaa trimaraanilla, jää kyllä minulta vastaamatta.
Tuo nimimerkin 35 ehdottama tapa on kyllä tavallaan aika hyvä, mutta mielellään minäkin kuulisin jos jollain on kokemusperäistä tietoa trimaraaneista nopeuden ja muidenkin ominaisuuksien suhteen.
Jos ajatellaan matkapurjehdusta, niin olisiko katamaraani käytännöllisempi? Niissähän on yleensä makuuhytit rungoissa ja salonki siltakannella. Trimaraaneissa nuo sivurungot näyttävät olevan niin pieniä, että kaikki asumistilat ovat yhdessä kapeassa keskirungossa.
Omassa venesatamassani on yksi n. 42 -jalkainen katamaraani ja se kyllä liikkuu liukkaasti.
Onnea vaan vierassatamien ja muiden laituripaikkojen kanssa sillä monirunkoisella.
Onnen (=laituripaikan löytäminen sesonkiaikana) lisäksi tarvitaan paksua lompsaa, koska yhä useammassa ulkolaisessa satamassa on siirrytty laskuttamaaan veneen leveyden ( pituuden) mukaan!
Luonnonsatamissa, joissa on muita veneitä redillä ankkurissa, kannattaa muistaa monirunkoisen erilainen kääntyileminen yksirunkoisiin verrattuna. Tämä koskee erityisesti merivirtojen ja tuulen suunnan vaihteluita. Ankkuripaikalla tarvitaan tilaa! Ehkä ensin kannattaisi tehdä lomamatka Karibialle ja vuokrata sieltä monirunkovene, jos asia ei ole ennestään tuttu.
Katti tai trimaraani on kyllä nopea, mutta venekannan lisääntyminen alkaa olla riesa jo niinkin lähellä kuin Itämeren etelärannikoilla.
Kiitos kommenteista joita on tullut, osaa kommenteista pitää miettiä ennen kuin monirunkoista ihan tosissaan pistää hankintaan.
Näin äkkipäätään ajatellen nämä viimeisimmät kommentit laituripaikkojen ahtaudesta/paikan löytymisetä ja jopa monirunkoisten riesaksi asti lisääntymisestä painan ainakin omalta kohdaltani vähiten merkitsevien seikkojen joukkoon. Omat ajatukseni viikonloppuretkien pitenemismahdollisuuksista kohdistuu nimenomaan luonnonsatamiin joissa ahtautta ei pääse syntymään koska pyrimme nimenomaan sellaisiin saariin ja rantoihin joissa ei muita veneitä ole, ainakaan ruuhkaksi asti. Tilanne on toki toinen jos tapana on purjehtia palvelusatamasta palvelusatamaan, silloin kohteena olevaan laituriin sopiminen on varmasti varsin suuri osa päivämatkan stressitekijöistä. Lomareissullamme jos kerran pari viikossa on tavoitteena palvelusatamaan päästä, niin eiköhän se paikka jostain aina tarvittaessa löytyisi, eikös monirunkojen syväys ole pulettiveneiden tasolla ja joku reunapaikka aina vapaana. Ja eikös melko monella valmistajalla ole trimaraaneja jotka pystyvät kääntämään sivuponttoonit keskirunkoon kiinni jolloin leveys putoaa lähelle normivenettä.
Mutta joo, toistaiseksi juuri kukaan ei ole antanut kannustavia kommentteja, nopeutta kerrotaan löytyvän mutta onko se oleellisesti suurempi kuin kölivenee? Päätös on tietysti osattava tehdä itse, mutta sen tekemistä helpottaisi jos löytyisi joku kommentoimaan kokemuksella siirtymisestään köliveneestä monirunkoon ja sen tuomista eduista ja mahdollisista haitoista.
Rohkaisevia kommentteja on vaikea antaa, jos lähtökohta on se että monirunkoisia veneitä ei juuri ole kenelläkään. Vaikka en aiheen asiantuntija ole, niin ihan perus maalaisjärjellä voi päätellä, että jos joku malli ei ole suosittu siihen on syynsä. Omassa muutaman sadan veneen kerhossani ei ole ensimmäistäkään monirunkoista esim.
"jos löytyisi joku kommentoimaan kokemuksella siirtymisestään köliveneestä monirunkoon ja sen tuomista eduista ja mahdollisista haitoista. "
No luonnon satamissa kiinteäpalkkisella trimaraanilla haittana on lähinnä se, että jos keskirungon keulan vie sopivalle etäisyydelle rannasta liikkumista varten, niin jo pienikin kääntyminen vie toisen sivurungon rantaan kiinni niin että kolahtaa. Rantautuessa pitää siis olla tarkkana että vene on ja pysyy kohtisuoraan rantaa vasten, ja huomioida asia siinä mihin ja miten veneen kiinnittää, tai sitten laittaa päärungon keula niemen nokkaan.
Catin voi laittaa tarkoituksella vinoon, jolloin toinen keula on järkevällä etäisyydellä ja toinen pysyy irti rannasta vaihtelevalla etäisyydellä. Eli peräankkurin köysi ja rantaan menevät köydet kiinni eri runkoon.
Taittuva palkkisilla dragoneilla tai seaon96 veneillä taittuminen siirtää sivurungot niin taakse, että rantautumisessa ei tässä kysymyksessä ole eroa köliveneisiin.
Kaikki multit sortaa sivutuulessa evät ylhäällä reilusti, mikä tulee huomioida jos aikoo matalaan veteen rantautua tuulisena päivänä. Kääntyvä perämoottori on näissä tilanteissa erittäin hyödyllinen, kiinteään potkurivetoon verrattuna. Kannattaa ajatella asiaa venevalinnassa, jos näitä tilanteita aikoo harrastaa.
Etuina suorituskyvyn lisäksi (niillä multeilla joita asia koskee) on se, että pärjää nopeasti jalustettavalla fokalla, eikä genoasta olisi edes hyötyä kun apparentti tulee kevyessä kelissä luoviessa niin edestä muutenkin. Seurauksena tulee vastaiseenkin luovittua, kun käännökset eivät ole työläitä tiheämminkään tehtynä.
Ainakin rantakatilla vauhti on minimissään kaksinketainen, välillä kolminkertainen köliveneeseen nähden. Toisaalta aivan ylä- tai alamäkeen ei viitsi rantakatilla purjehtia, parhaan vauhdin ja fiiliksen saa sivutuulella.
Muistelen, että jossakin kotimaisessa alan lehdessä oli juttua Lagoonin katamaraanista. Jutun yhteydessä kehuttiin veneen noputta. Mutta samalla muistettiin mainita, että kryssimiseen tarvitaan kohtuulliseen kovaa tuulta (muitaakseni yli 8 m/s). Muuten on lähes toivotonta... siis kryssiminen. Pitää kuitenkin muistaa, että Lagoon on mastolla varustetun "asuntovaunun" kaksirunkoinen versio, joten asumistilat ovat tuossakin varmaan ollut suunnittelun lähtökohta. Kisaisemmat katamaraanit ja trimikset on sitten erikseen. Mutta sama juttuhan on yksirunkoisillakin ;)
Monirunkojen suuri nopeus perustuu keveyteen, purjepinta-alaan ja oikaisevaan momenttiin. Matkaveneiksi tehdyt monirungot eivät yleensä ole kevyitä ja purjepinta-alat eivät ole suuria. Lisäksi niissä on usein hyvin matala syväys, jolloin kölit eivät ole tehokkaita ja iso "ruffi", josta tulee hurja tuulenvastus. Tästä seuraa se, että matkamonirungot eivät yleensä ole kovinkaan nopeita, erityisesti kevyissä tuulissa ja vielä erityisemmin luovilla.
Pitää siis hyvin tarkasti erotella kevyet ja syväköliset oikeasti nopeat veneet matkaveneistä. Ero on paljon suurempi kuin yksirunkoisilla.
Tässä on esimerkkinä Lagoon 440:n polaarit: http://www.boatdesign.net/forums/attachments/boat-design/10780d1166432116-cruising-costs-maintenance-price-boat-sailboats-versus-motorboats-p440.gif
Vertailuksi voi ottaa vaikkapa Swan 45:n, joka on samaa hinta- ja kokoluokkaa: http://www.avomeripurjehtijat.fi/mittakirjat2010/L45012.pdf tai http://www.blur.se/polar/swan45_polar.txt
Lagoonin polaarit alkavat vasta 8 solmun tuulesta ja 50 asteen TWA:sta, jossa vauhti on onnettomat 3,5 solmua eli kryssi VMG huimat 2,25 solmua. Swan 45 menee tuossa kelissä lähes 7 kn ja 10 astetta ylemmäs eli VMG lähes 5 kn. Jopa Avance 24 pystyy tuossa kelissä yli 3 kn VMG:hen (kryssivauhti 4,4 kn)!
8 kn tuulessa optimisuuntaankin (120 TWA) Lagoon 440 kulkee vain reilut 6 kn, Swan 45:n päästessä yli 8 kn (Avance 24: 5,1 kn).
Vastaavasti 14 solmun merituulessa Lagoon kryssii 5,2 kn 50 TWA:ta, Swanin kryssiessä 7,5 kn alle 40 asteen TWA:lla ja Avance 24:kin pääsee 5,2 kn 40 TWA eli sekin on edelleen nopeampi kuin Lagoon.
14 solmun sivutuulissa (TWA 70-140 astetta) Lagoon kulkee 8-10 kn eli käytännössä aivan samaa vauhtia kuin Swan 45, tosin suoraan myötätuuleen Swan on taas selkeästi nopeampi.
Vasta 20 solmun kryssillä Lagoon kulkee 7,5 kn, mutta edelleen surkeaan 50 asteen nousukulmaan Swanin mennessä samaa vauhtia toistakymmentä astetta korkeammalle eli on edeelleen PALJON nopeampi kryssillä. Lagoon kryssii vasta Inferno 31:n vauhtia!
20 solmun sivutuulissa Lagoon kulkeekin sitten jo 11-14 kn, Swanin päästessä "vain" 9,5-11 kn eli tässä on jo sitten nopeuseroa, mutta myötätuulessa vauhti on vielä sama.
Eli matkakatilla ei Suomen tuulissa reviiri laajene vaan pienenee! Saaristossa on aika usein suoraa vasta- tai myötätuulta, jossa 1-runkoinen on parempi.
Aivan eri asia on sitten, jos monirunkoisella tarkoitetaan jotain kevyttä kulkinetta kuten Dragonfly tai SeaCart. Niissä sitten hinta ja sisätilat ovat jotain aivan muuta. 30-jalkainen SeaCart pesee Swanin mennen tullen lähes kaikissa tuulissa ja suunnissa: http://www.blur.se/polar/seacart.pdf
35-jalkainen Dragonfly taas pääsee Swanin nopeuteen jo 10 solmun tuulesta alkaen: http://www.dragonfly.dk/pdf-archive/DF35/yachtingWorld_apr2007_en.pdf
Otit sitten hitaimman asuntolaivan (lagoon), mitä markkinoilta löytyy :)
Katso tuosta alhaalta polaarit vähän sporttisemmalle matakakatille:
http://www.multihull-maven.com/Boats/Outremer_45'
Eikös Lagoon ole varsin yleinen ja tyypillinen matkakatti? Oli myös ainoa matkakatti, josta löysin kunnon polaarit.
Tuon Outremerin polaarit eivät ole kuin kaksi aika epämääräisen näköistä käyrää. Niidenkin mukaan Swan on nopeampi kevyessä tuulessa.
Aika vähän on yhtä massiivisen isoja cruisingveneiden tapahtumia kuin ARC, joka vieläpä on vahvasti myötätuulivoittoinen. Reitin pituus Las Palmasista Karibian St.Luciaan on n. 2800 mpk. Luulisi monirunkoisten sopivan niihin olosuhteisiin aivan erityisen hyvin.
Viime vuoden ARC:n tuloslistaa katsellessa hämmästytti se, etteivät monirunkoiset olleetkaan erityisen nopeita. Vertasin maalintuloaikoja. Viestissä nopeaksi kehuttu Outremer 45 olikin aika nopea ja tuli maaliin vuorokautta ennen kuin Swan 55. Jeanneau 57 ylitti maalilinjan vajaa 4 tuntia Outremerin jälkeen.
Lagoon 440 oli monirunkoluokan seitsemäs. Se tuli maaliin runsas vrk Hallberg Rassy 42:n jälkeen ja yli 2 vrk Swan 48:n jälkeen. Lagoon 380 pärjäsi yksirunkoisille aika paljon heikommin...
Jotain viitteitä ARC.n tuloslistat antavat siitä, etteivät monirunkoiset cruising-veneet sittenkään ole ylivoimaisen nopeita edes myötätuulipurjehduksilla yksirunkoisiin verrattuna. Ei siis ihan näytä, että "Swanit olisivat jääneet seisomaan" . Toki venekohtaisia eroja on aina.
Nuo Outremerin käyrät taitavat olla tosielämässä mitattuja, eikä mitään tietokoneella laskettuja. Vai paljonko Swanin käyrissä on aallonkorkeus?
Ehkä niistä on Outremerin käyristä on pari pistettä mitattu, mutta taatusti ei ole tuon muotoinen oikea polaari. Tuon polaarin mukaan vehje kryssisi nopeammin kuin SeaCart 30, mikä ei taatusti pidä paikkansa.
Swanille löytyy niin laskettuja kuin käytännössä todettuja polaareja eikä noissa ole muutamaa prosenttia suurempia eroja toisiinsa. Kyllä noihin pääsee yli 0,5 m vasta-aallokossa ja myötäaallokosta mahdollisesti joskus saatavaa etua ei ole mukana.
Tässä vielä varsin erilaiset polaarit Outremer 45:lle. http://www.aeroyacht.com/sailing-catamarans/outremer-catamarans/outremer-45/specifications/
Huomaa aivan erilainen muoto käyrille ja se, että 14-15 solmun tuulessa vauhti on näiden mukaan PALJON hitaampi ja 23-25 solmun tuulessa lähes sama kuin aiempien mukaan 16-17 solmun tuulessa.
Meneekö tämä vehje nyt sitten 14-15 solmua jo 16-17 solmun vai vasta 23-25 solmun sivutuulessa? Näiden jälkimmäisten polaarien mukaan Swan 45 pysyisi vielä aika hyvin kyydissä tuossa 14-15 solmun tuulessa.
Polaareista en tiedä, mutta Joukkinin Swan jää kuin seisomaan, se on varma.
Tässä Outremer 50 standard: http://www.youtube.com/watch?v=lsTXGhN3rLU
Ei se Outreemeri 45:nkaan ihan hidas ole: http://www.youtube.com/watch?v=lrWEleWsWxE
Miten mahtaa 55 light kulkea :)
Taidan pysytellä omassa Helsmanissani
Vuonna 2008 My Way Runtissa ajeli Pet Cat niminen 38- jalkainen matkakatti. Tuuli oli aika kova, sanoisin 12 m/s. Purjehdittiin varmaan 100 mailin rata, jossa ensin kryssittiin ja sitten oli pitkä lenssi. GPS mokkulatkin oli veneissä mukana. Seurantajälki on jo poistettu. Katin nousukyky oli tosi huono, mutta spinnulla tuli kovaa takaa. Helposti uskon heillä olleen yli 15 solmun vauhdin.
Monirunkojen nopeus perustuu keveyteen, ja se ei tule halvalla,
Mä olen purjehtinut Corsair 28:lla, ja se on todella kiva päiväsuditteluun tai traileri-purreksi (kuten myös varmaan Dragonfly 28, jne). Mutta ne maksaa yli 100.000 Euroa, niissä on todella vähän sisätilaa ja tavaraa ei mahdu paljoa mukaan. Jos haluaa säilyttää venettä omassa pihassa, ja hinata sen viikonlopuksi eri paikkoihin niin hyvä valinta (mutta Suomessa tämä ei tunnu kiinnostavan paljon ketään).
Nopeat isot katamaraanit ovatkin sitten jo todella kalliita. Mutta eikös Suomessa ole yksi Gunship?
Cruiser katamaraani tarjoaa kesämökkimäistä tilaa purjehdusominaisuuksien kustannuksella. Jos sitä haluaa, niin se on hyvä vaihtoehto Suomessakin.
Joakimin viesti yllä vastaa omia kokemuksia ja havaintoja; monirunkoveneiden välillä on paljon suurempia nopeuseroja kuin yksirunkoisten välillä. Raskaat cruiserikatit ovat sivutuulessakin nopeudeltaan yksirunkoisten tasolla tai jopa alle, kun taas sporttisimmat ovatkin paljon nopeampia. Yhteistä kaikille monirunkoveneille on ainakin saaristo-olosuhteissa yksirunkoisia keskimäärin huonompi tuuleennousukyky. Multit kun tuppaavat pysähtymään vendoissa pienen massan, kankean kääntyvyyden ja suuren tuulipinta-alan vuoksi. Kun kölit on vielä mitoitettu kovaan vauhtiin, tuppaa vene helposyi sortamaan vendan jälkeen. Kapeilla väylillä ja puuskaisessa tuulessa luoviminen voi olla tuskaa.
Melkeinpä voisi myös sanoa, että mitä suuremmat sisätilat monirunkoveneessä on, sen huonommin se kulkee. Yksirunkoisissa tuo ei enää ihan pidä paikkaansa, sporttiset veneet kun tuppaavat olemaan leveäperäisiä. Kyllä katista saa varmaan melko tilavan ja samalla hieman samankokoista nopeaa yksirunkoista nopeamman, mutta itsestäänselvää se ei ole, ja vaatii huolellista tilojen ja painon optimointia.
Muuten puhut asiaa jgfififififkfkfk, mutta tämä kommentti on kyllä ihan puppua :
"Yhteistä kaikille monirunkoveneille on ainakin saaristo-olosuhteissa yksirunkoisia keskimäärin huonompi tuuleennousukyky."
8 metrisellä trimiksellä pääsee luovilla yli 12 solmun vauhdin, jolloin vmg vastatuuleen on jo yli 8:n solmun. Tämä vanhimmalla dragonflyn versiolla suomenlahden saaristossa aallokolta suojassa reilussa tuulessa tunnin keskiarvona gps:n mukaan.
Ja tuo ei todellakaan ole vielä mikään raaseri.
Samankokoisella yksirunkoisella köliveneellä ei pääse lähellekään tuollaista tuuleennousu kykyä.
Nousukulma jää kyllä hiukan heikommaksi multilla optimi vmg:tä ajettaessa useimmilla, mutta sehän ei tarkoita etteikö ylemmäksikin pääse, jos siihen on tarvetta vmg:n kustannuksella, kunhan evät on kunnolliset ja jaluskulma tarpeeksi pieni fokalla.
"Kapeilla väylillä ja puuskaisessa tuulessa luoviminen voi olla tuskaa."
No niin voi, mutta pienellä trimiksellä ja fokalla tuo on ihan hauskaa. Koko päivä ei ole samanlaista, sillä niin pitkään väylä ei kovin kapeana suomessa pysy. On tullut aikanaan luovittua vastaiseen Barösundista läpi, joten tiedän mistä puhun.
Lyhyesti, jos haluaa 30 % lisää vauhtia 5 solmusta järkihintaan, kannattaa hankkia käytetty yksirunkoinen, jonka lys on luokkaa 1.30.
Tuo Swan 45, jonka tuo Joukkin otti esille on ihan puhdas perhevene kuten kuvista näemme.
http://newimages.yachtworld.com/1/8/1/2/0/1812092_25.jpg?1292299200000
Swanin hinnalla saa paitsi nopeamman, niin myös tuplasti tilavamman katin.
*ittu mikä pelle
Vihjaatko että Swan 45 eroaisi jotenkin käyttötarkoituksensa mukaan Lagoonin charter katamaraanista.
Ei kyllä se Swan on ihan perusvuokravene. LYS on vain 1.49. Sopii aloittelevalle vuokraajalle....
Kommentistasi tulikin mieleen noiden tilavien katamaranien hinnat. Paljonko nuo Swan 45:ttä "tuplasti tilavammat katit" maksavat?
Itse en ole vaihtamassa yksirunkoisesta monirunkoiseen. Nykyinen venevauhti riittää. Yleensä ehdin alle viikossa Kieliin tai Köpikseen, josta jatkan päiväpurjehduksilla eteenpäin. Viikonloppureissuilla riittää lähisaaret tai vaikka Viron puolella käyminen. Siihenkään ei tarvita normaalia 5-6 kn vauhtiani enempää. Joskus olen jättänyt veneen Hankoon ja käynyt viikonloppuretkellä sieltä käsin. Yksi pointti on sekin, ettei kulkutuulta välttämättä riitä kotimatkalle. Kiva silloin, ettei tarvitse körötellä dieselillä! Toisinaan taas on tiukkaa kryssiä kotiin eikä monirunkoinen ole siinäkään parhaimmillaan.
Miten pitkiä retkiä sinä seilaisit monirunkoisella? Miksi pitäisi olla "tuplasti tilavampi katti", kun useimmat kuitenkin näyttävät viettävän lomansa ja viikonloppunsa perhemiehistön kanssa (=mamman kanssa kaksistaan).
Kerrotko mikä katti on Suomen oloissa sekä nopeampi että tuplasti tilavampi (ja kunnolla sisustettu) samalla hinnalla (käytettynä ~400 000 €)? Suomen oloissa tuulet eivät kovin usein ole yli 14 kn ja sitäkin useammin alle 10 kn.
Jos ei Swan 45 kelpaa, voi verrokiksi ottaa vaikkapa First 50:n (hintaluokka 300 000 €, kutakuinkin yhtä nopea: http://puri.ee/web/data/files/EST599_Pegasus.PDF). Jos ei sekään kelpaa, miten olisi Bavaria 44 Vision, joita saa alle 200 000 € ja nopeusvertailu ei hirveästi muutu Lagoon 440:een nähden: http://puri.ee/web/data/files/EST469_Lotte.PDF
Joukkin ampui itseään jalkaan vertaamalla Swanin cruiser raceria (pääpaino racer) markkinoiden hitaimpaan charter kattiin. Nyt alkoi sitten nyyhkytys kun asia selvisi. Kannattaisiko nyt olla vaan ihan hiljaa? Swanissa on jostain syystä niin ahdas avotila että joka kuvassa on matkustajat laitettu istumaan veneen laidoille.
Suomessa on ainakin yksi lagooni myytävänä. http://www.apolloduck.com/advert.phtml?id=175602
Siellä voi käydä pällistelemässä veneen kokoa ja tiloja.
"Kerrotko mikä katti on Suomen oloissa sekä nopeampi että tuplasti tilavampi (ja kunnolla sisustettu) samalla hinnalla (käytettynä ~400 000 €)? "
No vaikka 53 jalkainen Catana.
300 000k€ saa 55 jalkaisen Outremer 55 light:n.
Saa sillä 400000€ näköjään 70-90 jalkaisijakin cruiser/racer katteja, mutta ei nyt pilata sun päivää, vaan pysytään asiassa.
Kai sää ny osaat itekkin nettiä selata?
Taitaa Suomessakin olla yksi Outremer 40 (nimi: Helinä): http://www.sctl.fi/
Joo saa sillä rahalla myös vaikkapa TP52:n tai VOR60:n....
Olin viime vuonna tuon Helinän vieressä yhden yön satamassa. Ihan mukavan näköinen vene ja lapset kävi sisälläkin. Näyttää olevan kolmanneksi hitain mitattu monirunkoinen Suomessa: http://www.sctl.fi/mittaluvut.html
Nuo kaikki Suomessa olevat nopeammat taitavat olla enemmän tai vähemmän kisaveneitä. Onhan toki vaikkapa Rebelissä sisätilaa aika paljon, mutta ei sitä nyt oikein voi C/R-yksirunkoiseen verrata.
Tässä joitain tuloksia samalla radalla LYS-yksirunkoisiin vertailuksi:
http://www.esbosegelforening.fi/images/stories/Kappseglingar/resultat/2009/pr-09-res-22nm.htm
http://www.htps.info/emasalo/2010/Emasalon_Lenkki_2010_tulokset.pdf
http://www.seemytrack.com/emasalon-lenkki-2008-lopputulokset
http://www.htps.info/kilpailut/tulokset.php?kisa=2007/Emasalon_Lenkki_26.-27.5.2007.kisa
http://www.htps.info/kilpailut/tulokset.php?kisa=2006/EMASALON_LENKKI_27.-28.5.2006.kisa
http://www.htps.info/kilpailut/tulokset.php?kisa=2005/Em%E4salon_lenkki_28.-29.5.2005.kisa
http://www.htps.info/kilpailut/tulokset.php?kisa=2004/Em%E4salon_lenkki_22.-23.5.2004.kisa
Jos noista voi päätellä käytännön vauhtia, ei monirukoisesta tasoituksella 0,93 ole oikein vastusta yksirunkoiselle 40-jalkaiselle C/R-veneelle (LYS 1,25-1,4).
"Jos noista voi päätellä käytännön vauhtia, ei monirukoisesta tasoituksella 0,93 ole oikein vastusta yksirunkoiselle 40-jalkaiselle C/R-veneelle (LYS 1,25-1,4). "
Tuloksissa on jotain Hobie tigereitä (kevytveneitä). Noilla linkeillä voi päätellä vain sen että suollat palstalle asiaankuulumattomia linkkejä.
No on siellä paljon muitakin, jos viitsit katsoa. Itse asiassa noita Tigereita on vain kahdessa tuoreimmassa Emäsalon Lenkissä ja niissäkin on "kunnon" monirunkoisia myös.
"Nuo kaikki Suomessa olevat nopeammat taitavat olla enemmän tai vähemmän kisaveneitä."
No ei, esim:
Kinie-Ger FIN 97 1.07
Ei todellakaan ole kisaveneeksi optimoitu, vaan sisätiloiltaan päivänselvä cruising matkakatti, vaikkakin kevyesti tehty. Ei siis todellakaan ole supernopea kovin kevyissä tuulissa johonkin swan45:een verrattuna, mutta jos nyt edes 10solmua tuulee, niin pärjää kyllä kokoiselleen cruisingköliveneelle, mikäli molempia ajetaan kisamiehistöillä. Ja kevyemmässäkin kelissä pärjää kunhan ei luovita tai tavoite ole suoraan myötäiseen.
Voihan sellaiseen hommata isomman rikin jos pitää pärjätä ihan kevyessäkin kelissä purhehtien, nostokölithän siinä onkin jo ennestään. Perhemiehistöllä purjehdittaessa vaan moisessa modauksessa ei ole järkeä, jos on kiire kevyellä kelillä niin perhemiehistöllä cruisaillessa voi laittaa koneet käymään ... ja isompia koneitakin saa kaupasta.
...vaikkakin kevyeksi tehty, mutta pärjää kokoiselleen cruiserille. Ja jos ei luovita, eikä ajeta lenssiä.
Eihän siinä mitään pahoja oletuksia tarvinnutkaan tehdä tai vertailukohtia ottaa.
Ei tarvinnut ei, sinun olisi vain tarvinnut ymmärtää lukemasi, mikä näyttää olevan vaikeaa.
Eli jos tuulta on vähintään sen 10 solmua, niin kyseisellä cruiser catilla pärjää saman kokoluokan cruiser köliveneellä sekä luovilla että myötäisellä, mikäli molempia osataan purjehtia.
Jos tuulta on 20 solmua, on ero vähintään sen 30% kaikilla tuulensuunnilla kyseisen catin eduksi.
Ymmärsitkö nyt ?
Eikä ole suinkaan edes ainoa cruiser catti suomessa, josta voi sanoa samaa. Ompahan vaan sellainen joka on mitattu. Hangonkylää kotisatamanaan pitää myös eräs shuttleworthin suunnittelema catti, mikä kulkee vielä selvästi paremmin.
Siinä vain ei ole kajuuttaa runkojen välissä, joiten tilat eivät ole yhtä valtavat.
Ompahan siltikin sen verran mitä vastaavassa köliveneessä, vain eri muotoisena ja kahdelle rungolle jaettuna. Makuasia kumpaa pitää parempana sisätiloiltaan.
Tietenkin monirunkovene on paljon nopeampi, mutta jos nopeuden käyttää reviirin laajentamiseen, pahenee matkapurjehduksen perusongelma entisestäänkin. Nimittäin, ensin mädännytään määränpäässä viikko kajuutassa säilykkeitä syöden ja akuankkoja lukien sopivia kelejä odottaen ja lopuksi tullaan kiireellä ja kelillä kuin kelillä, jotta ehdittäisiin väsyneenä ja täysin veneilyyn kyllästyneenä takaisin töihin. Suosittelen päiväpurjehduksia ja jos matkailla haluaa, niin kannattaa hyödyntää halpoja lentomatkoja.
Itämerellä on viime vuodet ollut heinäkuun puolesta välistä syyskuuhuun loistavat purjehdus, auringonotto- ja uintikelit.
Esimerkki hiekkasaaresta:
http://teemukoppa.blogspot.com/2010/05/saaristomeren-sandon.html
Esimerkki nopeasta retkitrimaraanista:
http://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/118433/
Monirunkovene ei ole "tietenkin paljon nopeampi", vaan raskas matkakatti tyyliin Lagoon saattaa olla saman pituista yksirunkoista hitaampikin, ja on selvästi hitaampi, jos pitää kryssiä. Sporttikatit ovat sitten asia erikseen, mutta harva sellaisia perheen kesälomareissuille hakee. Matkaveneiden osalta katit eivät siis ole välttämättä lainkaan nopeampia. Jos haluaa lisää nopeutta, kannattaa ennemmin hankkia vain pidempi yksirunkoinen. Ahtaiden satamien alueella olen kuullut kovin monen kattipurjehtijan kiroavan, kun ei tahdo mahtua satamiin ja jos onnistuu mahtumaan, niin hinta on suolainen. Sama ongelma myös nostamisen kanssa, ihan millä tahansa nosturilla ei onnistu. Mutta asumistilat ovat tietty mukavat. En hankkisi kuitenkaan Itämerelle, mutta jos aikoisin viihtyä vuosia esim. Karibialla, niin katti olisi ihan omiaan.
Herätys: Aloituksessa ei sanottu sanakaan perheestä tai sen koosta.
Jonkun Dragonflyn parkeeraamisessa ei luulisi olevan ongelmia (taittuvat ponttoonit) ja jos enimmäkseen vetelee avotuulia vaikkapa saaristossa, Dragonfly on varmasti ihan jees purjevene.
Juu, on kokemusta, ja voin kertoa, että nopeus riippuu paljon sekä tuulista että osaamisesta. Ei pienellä perhemiehistöllä ajeta samaa vauhtia kuin kisamiehistöllä silloin kun tuuleekin, kevyessä kelissä (eli alirikattuna) eroa ei sitten välttämättä olekaan. Tai sitten niinpäin, että perhemiehistöllä ajetaan koneella kovempaa kuin kisatessa purjehdittaisiin, mutta silloin menovettä myös kuluu ja kone on oltava riittävän iso jos halutaan ajaa 30% kölivenettä kovempaa ...
Kerro nyt edes millä miehistöllä olisi aikomus liikkua eli miten monta mukana, ja minkä tasoista. Lapsiperheenä vai kaveriporukassa kisamiehistöllä ?
Ja minkä koko- / hinta luokan vehkeestä olisi kysymys ? Riittääkö telttamajoitukseen verrattava mukavuustaso, vai vaaditaanko asuntovaunutasoa erillisellä wc:llä ja kunnon pentterillä ?
Ps. lähes kaikki makuupaikoilla varustetut multit ovat selvästi alirikattuja 10 solmun tuulessa ja vieläpä aika reilusti, eikä useimpia tarvitse kisatessa reivata alle 20 solmun tuulessa, vaan vielä mennään täysillä räteillä.
Matkakateilla tuo reivaamattomuusraja kisakäytössä on yli 30 solmun todellinen tuuli, mikäli riki sen kestää eli on kunnossa.
Alkuperäiseen kysymykseen, ei onnistu.
Ainoa joka tässä ketjussa on esittänyt jotakin konkreetista on Joakkim.
Loput heitelleet hei haloota ja ossatte ittekin selata nettiä tyhmät?
Sitten itse trimaraaniin.
Isontilan väittämä trimaraaneista on kummallinen, ulkoapäin katsoen siinä on kolme kanoottia rinnakkain. Ehkä niiden kuutiotilavuus on isompi mutta ei nillä kyllä oikeesti ole mitään käyttöä kun ei niihin mahdu ja jos nyt sitten mahtuu niin vastakkaista liikenettä ei anakaan kaverin vaimon kanssa sovi olla, kääpiöthän siellä hyppää narua keskisalongissa mutta äijä siinä seisoo pää vinossa ja ihmettelee reikiä sivuissa et kuinka niistä avutuu tilat viihtyisiin oleskelu soppiin?
Kuka tiestä tosiuskovista muuten kuvittelee selittävänsä minulle että viikataan noi rungot yhteen niin madutaan satamaan. Pergel kun on päivä seilattu niin sulle jää siinä hotellilasku näppehin.
Missäs se sun tilas muuten on kun olet rypistellyt sen trimaraanisi yksirunkoiseksi.
Siten viellä toi että heitetään et kuinka halvalla lähtee 70 jalkainen trimaraani.
Sen kun pakin kautta vendaat kustaanmiekassa ja hyriset vaimolleettä nyt sopisi sitä kahveeta keitellä et tää loppu me jo pikku Teron kanssa klaarataan ihan miehissä. Noh isä poika suhde on tietenkin tärkee juttu, kiva että hoksasitte senkin.
Jokuhan se kyllä heittikin tossa aijjemin et nopempia ollaan kunhan ei kryssata ja ei ajeta plattista eikös siitä jää jäljelle pelkkä sivari?
Tulee mieleen et tää on yhtä älytöntä kun väittämä ei tuulivoimala sopii kivasti ranikolle kun se vaan suunitelaan hyvin.
Mun rantasanaa sinne ei rakenneta vaikka kuinka suunittelis mut se ei olekaan satametriäkorkea tolppa jossa on ropelli nokassa.
Meni vähän jo ohi, anteeksi siitä.
Terve!
Kiitos kommenteista ja tiedoista, taitsi olla aika yhteinen käsistys että esittämäni nopeuden nostohaave ei täyty monirunkoisella. Taitaa jäädä monirunkoista puoltamaan vain matala syväys, ja sen mukanaan tuoma helppo telakointi melko yksinkertaisellakin kärryllä.
Hiukan karkasi monien kommentit kauas omista tarpeistani, itse kun en tavoittele 40 ft venettä, minulle/meidän perheelle (4henkeä) riittää hyvin kokoluolla alle 30 ft. Siinä sopii hyvin yöpymään ja muutoin päivä täyttyy suurelta osin purjehtiessa tai sitten jossain luonnon satamassa nuotiolla kokkaillessa, saunoessa (telttasauna) jne. luonnon ihmeitä seuratessa. Tuohon tyyliin jos onnistuu päivän viettämään niin se on sitä täydellistä purjehduksen parissa vietettyä vapaa-aikaa meille. Ruuhkaiset palvelusatamat on välttämättömiä pahoja joissa käydään pidemmällä lomareissulla lataamassa akkuja ja täydentämässä ruokavarastoja.
Puolassa tehdään aika näppärän tuntuisia kääntököliveneitä jotka täyttäisivät matalan syväyksen kriteerin, mutta olen ymmärtänyt että ne ovat aina enemmän tai vähemmän hitaanpia kuin perinteinen kölivene, joten sellaiseen vaihtaminen vie mennessään reviirin laajentamisen haaveet.
Jos alkaa vetää n. 30 ft purrella jollaa perässä, niin se se vaista hidastaakin vauhtia, eikä ole perin näppärääkään jos kaiken veneen ja rannan välisen "liikenteen" joutuu hoitamaan jollalla.
Ehkä on tutustuttava vielä tarkemmin omaan tahtotilaan ja tarjolla oleviin vaihtomahdollisuuksiin, onneksi purjehduskausi on varsin lähellä edessäpäin ja on mahdollista miettiä asiaa rauhassa ihan oikeassa elementissä, ehkä se viisain valinta sieltä vielä löytyy.
Miksi ihmeessä suunnittelet vetäväsi jollaa veneen perässä? Kunnollinen kumijolla ei olisi kallis investointi (katsele hintoja esim. svb:n verkkokaupasta). Sen säilytät kannella ja pumppaat aika nopeasti käyttökuntoon, lasket spinnufallilla veteen ja sitten soutelet maihin.
Jos veneesi syväys on alle 2 metriä, pääset rantautumaan useimmissa lunnonsatamissa ilman jollaa. Ainakin minä olen yli 40 purjehdusvuoteni aikana päässyt enkä ole kokenut sitä miksikään ongelmaksi. Nyt eläkeläisenä jään yhä useammin ankkuriin kauas rannasta, koska veneiden määrä on lisääntynyt hurjasti ja haluan omaa rauhaa. Toisaalta keula-ankkurin lasku ja nosto on paljon helpompi homma (varsinkin yksin) kuin peräankkuri keula maihin.
Miksi muuten viikonloppuina pitäisi päästä vauhdilla jonnekin mahdollisimman kauas, jos ei ole pakko? Minusta leppoisa purjehdus 4-7 kn vauhdilla on sen verran rentouttavaa, ettei 8-10 tunnin purjehdusrupeamakaan väsytä mitenkään. Autopilotti helpottaa. Halutessaan ehtii kauas, jos on sopiva tuuli ja starttaa aikaisin aamulla!
Pitkät päivämatkat : "Kiitos kommenteista ja tiedoista, taitsi olla aika yhteinen käsitys että esittämäni nopeuden nostohaave ei täyty monirunkoisella."
Ja pitää paikkansa ainoastaan, mikäli vaadit veneeseesi asunnon tai kesämökin sisätilat eli kyse olisi 40 ft condomaraaneista.
Jos tyydytkin retkeilytasoon, niin nopeudennostohaaveesi toteutuu helpostikin keveillä monirunkoisilla, joissa ei ole runkojen välissä kajuuttaa ollenkaan. Ja tämä myös kevyen tuulen luovilla sekä myötäisellä, eikä suinkaan ainoastaan sivutuulessa. Runkojen välissä oleva kajuutta seisomakorkeudella lisää sekä painoa että ilmanvastusta olennaisesti, ja seuraus on väistämättä suuri pudotus suorituskyvyssä, erityisesti kevyen tuulen luovilla. Tutustu tarjontaan ilman kyseistä sisätiloja tuovaa jarrua, niin voit löytää etsimäsi parannuksen veneen suorituskykyyn.
Näitä suorituskyky tavoitteesi täyttäviä löytyy kokoluokasta riippuen sekä catteina että trimaraaneina, jälkimmäisiä löytyy myös taittuvilla palkeilla.
Makuupaikat neljälle saadaan aikaiseksi helposti sisätiloihin jo 8 metrin veneistä alkaen. Erillinen suljettu wc tekee hommasta vaikean tuossa kokoluokassa, mutta lisäpituus mahdollistaa tämänkin.
Suorituskykyistä cattia hyvillä sisätiloilla etsivälle vihjeeksi :
http://www.john-shuttleworth.com/Designs.html
Tuosta kun selaa sopivan kokoluokan veneen ja etsii sitten käytettyjä myynnistä netistä, niin löytänee haluamansa.
Taittuvapalkkisia trimaraaneja haluaville mallin valintaa voi tehdä tästä linkistä :
http://www.corsairmarine.com/
Ainakin kaikki nuo veneet täyttävät 30% paremman suorituskyky vaatimuksen samankokoiseen normi köliveneeseen verrattuna.
"Ainakin kaikki nuo veneet täyttävät 30% paremman suorituskyky vaatimuksen samankokoiseen normi köliveneeseen verrattuna. "
Onko tässäkin ainoana ehtona ettei ajeta suoraa myötätuulta eikä luovita?
Ei ole tuollaista ehtoa, vaan on keskimäärin sen 30% nopeampi myös luovilla tai lenssillä. Suoramyötätuuli voi olla se suunta mihin nopeutta mitataan, mutta sinne ei oleteta ajettavan suoraan vaan leikkaamalla mikäli siten saavutetaan parempi vmg.
Pätee täysin jos nopeudet mitataan kaikissa suomessa lomakautena esiintyvissä tuulissa ja tuloksista lasketaan painotettu keskiarvo tuulien esiintymistodennäköisyyksien suhteessa.
"Oikean asiantuntijan" kuunteluoppilaana väitän että puhutte ihan hömppää.
Lauttasaaren Blue Peterissä vaikutti aikanaan eräs partasuu skönäri, vaikuttaneeko vieläkin, sitä en tiedä sillä en ole käynyt vuosiin ko.paikassa.
Hänellä oli kolmirunkoinen vene. Se oli kaikkia muita veneitä ainakin kolme kertaa nopeampi. Siinä oli ihan hirmuiset asuintilatkin. Kun kävin katsomassa venettä niin totesin puheet asuintiloista todeksi. Keulakajuuttaan mahtui 3-4 ihmistä nukkumaan siten että kukin oli jalat harallaan ja aina alempi nukkuja oli pää edellisen haaroissa. Takakajuuttaan mahtui ehkä yhtä monta nukkujaa. Takana oli myös keittiö eli pentry. Mikäli siinä oli joku kokkailemassa piti kajuutasta poistuvien kiivetä ensin istuvan kokin harteille seisomaan jotta pääsi kiemurtelemaan luukusta ulkoilmaan.
Aluksessa oli S-vetolaitteella oleva pikkidieseli. Mikäli sitä piti huoltaa tai tehdä päivittäistarkastuksia niin oli parempi että joku apumies veti tarkastushenkilön pois jaloista tarkastuksen/huollon jälkeen sillä kone oli kapeassa takapiikissä. Näin ollen tilankäyttö oli viisaasti maksimoitu sillä kone oli ns. hukkatilassa.
Koskaan en nähnyt kyseistä venettä vedessä sillä silloinhan pohja limettyisi ja nopeus kärsisi. Pakollisen vedessäolokauden aikana oli aina tehtävä jotain virityksiä nopeuden nostamiseksi. Mikäli kaikki viritykset olisivat nostaneet nopeutta vaikka puoli solmua niin loppukesästa ei olisi sadan solmun paalu ollut kaukanakaan. En tiedä kuinka kovaa tämä vanhan Fouga Magister-harjoitushävittäjän näköinen vene oikeasti kulki sillä koskaan en nähnyt sen liikkuvan. Uskon kuitenkin että vene oli oikeasti ihan hirmunopea silä omistaja oli ihan tosissaan asiasta kertoessaan ja tarjosipa hän kerran minulle oikein rommitotinkin kertomuksensa vahvistukseksi.
Ainakin se vene piti kipparinsa aina pois kotoa tonttia haravoimasta ja se lienee jo sinällään hyvä saavutus. Vielä kun ottaa huomioon kaiken sen asiantuntemuksen jolla hän näitä kilpailevia kavereitaan ja pallonkiertäjiä opasti ja neuvoi oli jo sinänsä suomalaiselle purjehdukselle mahdoton etu kilpaileviin kansakuntiin verrattuna. Vielä kun nämä opastettavat olisivat älyneet olla kuuntelemassa annettuja neuvoja eikä olleet aina vesillä niin suomalainen purjehdus olisi maailman eliittiä muidenkin kuin tämän taitavan opastajan suhteen.
Kuten lienee tullutkin jo ilmi, monirinkoveneitä löytyy moneen lähtöön. Muistaakseni Chris White esitti kirjassaan "The Cruising Multihull" samaisen väitteen, että monirunkoveneen keskinopeus ja sen mukana päivämatkat olisivat n. 30 % suuremmat kuin vastaavan pituisen yksirunkoisen. Isoila vesillä ja pitkillä matkoilla suositaan kuitenkin sellaisia reitinvalintoja, joissa avotuulet ovat vallitsevia. Tarvetta saaristokrysseihin ahtailla väylillä ei ole siinä määrin kuin meillä.
Heinz-Jürgen Sass kirjoitti jo 70-luvun alussa kirjan "Catamaraner och andra flerskrovsbåtar : principer, konstruktion, bygge, utrustning och seglingsteknik", jossa hän arvioi lisäksi, että saaristoveneilyssä monirunkoveneillä (ja tietysti myös muilla nostoköliveneillä) "hyödynnettävissä" oleva vesialue kasvaa merkittävästi.
Whiten Atlantic Cat -sarja on esimerkki monirunkoveneistä, joilla päästään tuohon 30 %:n lisäykseen. Kyse ei ole kuitenkaan enää mistään retekipursista, sillä jotta mittasuhteet olisivat oikeat nopeuteen suhteutettuina, tarvitaan kokoa, jotta sisätilat ja kantavuus ja niiden mukana asuttavuus olisivat riittävät.. Lisäksi haettaessa suorituskykyä kasvaa riski veneen flippaamiseen turtleksi ja niin on käynytkin.
http://www.cruisersforum.com/forums/f48/capsized-pitchpoled-atlantic-5486.html
http://forums.sailinganarchy.com/index.php?showtopic=111450
http://www.chriswhitedesigns.com/
Privilege on taas esimerkki katamaraanista, jota pidetään riittävän vakaana esimerkiksi maapallon kiertämiseen. Tällä ei ahdistella nopeusennätyksiä, vaan valinnan perusteena ovat muut ominaisuudet. Tämän ja Atlantic cattien speksejä vertailemalla voi saada aavistuksen, mistä erot johtuvat.
http://www.privilege-catamaran.com/home/home.html