Keskustan pitkäaikainen tavoite on ollut saada itsenäiset maakunnat Suomeen. Ilman niitä demokratia ei toimi - ainakaan sillä tasolla mitä sillä länsimaissa ymmärretään. Ilman itsenäisiä maakuntia, valtio on aina eräänlainen valtiodiktatuuri. Miksi näin halutaan yhä olevan Suomessa?
Perusteos tästä Suomea koskevasta demokratiavajeesta on prof. Heikki Kirkisen ”Maakuntien Eurooppa ja Suomi”. Sen luettuaan ymmärtää sen, miksi missä tahansa Keski-Euroopan maassa maakuntien lopettamista vaativa poliitikko lopettaisi samalla oman poliittisen uransa. Sen luettuaan ymmärtää myös sen, miksi SDP ja Kokoomus eivät halua itsenäisiä maakuntia Suomeen.
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=458949
”… Muualla Euroopassa demokraattinen maakuntahallinto on itsestäänselvyys. Siellä on luontevaa ajatella, että myös maakuntien kokoisilla alueilla veroista ja päätöksistä vastaavat suorilla vaaleilla valitut edustajat. Paikallistasolla hoidetaan sinne kuuluvat asiat, maakunnissa maakuntien asiat, valtion kautta yhden maan kokoiset asiat ja EU:n avulla sitä laajemmat asiat…”
Perusteos tästä Suomea koskevasta demokratiavajeesta on prof. Heikki Kirkisen ”Maakuntien Eurooppa ja Suomi”. Sen luettuaan ymmärtää sen, miksi missä tahansa Keski-Euroopan maassa maakuntien lopettamista vaativa poliitikko lopettaisi samalla oman poliittisen uransa. Sen luettuaan ymmärtää myös sen, miksi SDP ja Kokoomus eivät halua itsenäisiä maakuntia Suomeen.
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=458949
”… Muualla Euroopassa demokraattinen maakuntahallinto on itsestäänselvyys. Siellä on luontevaa ajatella, että myös maakuntien kokoisilla alueilla veroista ja päätöksistä vastaavat suorilla vaaleilla valitut edustajat. Paikallistasolla hoidetaan sinne kuuluvat asiat, maakunnissa maakuntien asiat, valtion kautta yhden maan kokoiset asiat ja EU:n avulla sitä laajemmat asiat…”
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaikilla muilla pohjoismailla on itsenäiset maakunnat. Tanskassa tosin maan alueet jaettiin uudestaan v. 2005 5:n "regiooniin" mutta näillä on pääpiirteittäin yhtä itsenäinen asema kuin muiden pohjoismaiden (Suomea lukuunottamatta) historiallisilla maakunnilla:
RUOTSI
Ruotsissa on 21 lääniä (län) ja 290 kuntaa (kommun). Kunnilla on laaja itsehallinto ja niiden päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kuntien lisäksi maakunnilla on itsehallinto: maassa on 20 maakäräjäkuntaa (landsting). Näistä Länsi-Götanmaasta ja Skånesta käytetään myös nimitystä alue (region).Gotlanti on sekä kunta että lääni ja maakäräjäkunnalle kuuluvista tehtävistä vastaa kunta. Ruotsissa järjestetään joka neljäs vuosi yleiset vaalit, joissa valitaan valtiopäiväedustajat, maakäräjäkuntien valtuustot ja kunnanvaltuustot. Perinteisesti Ruotsi jaetaan myös kolmeen pääalueeseen (landsdel, aikaisemmin hufvuddel; näitä ovat Sveanmaa, Götanmaa ja Norlanti) sekä maakuntiin
(landskap). Näillä jaotteluilla ei kuitenkaan nykyään ole hallinnollista merkitystä.
NORJA
Norjassa on 431 kuntaa ja 19 maakuntaa. Pääkaupunki Oslo on sekä kunta että maakunta. Maakunnilla ja kunnilla on melko monipuolinen itsemääräämisoikeus. Suurkäräjät määräävät, mistä asioista kunnat ja maakunnat voivat itse päättää. Kunnat ja maakunnat saavat tuloja kunnallisverotuksesta sekä joistakin veronkaltaisista maksuista. Lisäksi ne saavat tiettyjä tukia valtiolta. Yleensä ne voivat käyttää valtiontukia vapaasti haluamiinsa kohteisiin, mutta joskus tuet ovat kohdemäärärahoja. Silloin on määrätty, että rahat on käytettävä johonkin tiettyyn tarkoitukseen, esimerkiksi päiväkoteihin.
TANSKA
Kunkin maakunnan hallintoon valittiin vuonna 2005 suorilla vaaleilla 41 henkilöä. Maakuntaneuvosto valitsi itse puheenjohtajansa.
Maakuntien päätehtävät
Maakunnan päätehtäväalueet jakautuvat kolmeen tehtäväalueeseen: 1.) terveydenhuolto sisältäen sairaaloiden ylläpidon, 2.)alueellinen kehittäminen sekä 3.)kuntien omistamien sosiaali- ja opetusalan laitosten ylläpito.
Aluekehitystehtävät ovat lakisääteisesti maakuntien tehtäviä. Aluekehitystyö sisältää ensisijassa maakunnan strategisen kehittämissuunnitelman laatimisen. Maakunnan kehittämissuunnitelma ilmaisee vision maakunnan kehittämisestä niin taajamien kuin maaseudunkin osalta. Siinä esitetään mm. tulevaisuuden aluerakenne ja sen edellyttämä alueellinen kehitys. Suunnitelmassa tullaan käsittelemään yleensä mm. luonto-, ympäristö- ja virkistys-, elinkeino- ja turismi-, työllisyys- sekä koulutus- ja kulttuuriasioita. Kehittämissuunnitelmaan liittyvät lisäksi työllisyysstrategian laadinta, paikallinen agenda 21 –strategiatyö sekä lain edellyttämä maa-ainestenoton suunnitelma. Näihin liittyen maakunnat laativat myös maakunnan kestävän kehityksen strategian.
Toinen tärkeä tehtävä maakunnilla on asettaa elinkeinojen kehittämiseen keskittyvä kasvufoorumi. Kasvufoorumi käsittää 20 henkilöä. Henkilöt edustavat laajasti eri tahoja, maakuntaa (maakuntaneuvosto), kuntia, elinkeinoelämää, koulutuslaitoksia ja työmarkkinajärjestöjä. Foorumin tehtävänä on arvioida alueellisia ja paikallisia kehitysmahdollisuuksia ja laatia elinkeinojen kehittämisstrategian alueelle sekä vaikuttaa sen toteuttamiseen. Strategia on myös maakuntaneuvoston kehittämissuunnitelman yksi peruselementti. Kasvufoorumi priorisoi myös EU:n rakennerahastovarojen, aluekehitysrahasto ja sosiaalirahasto, kohdentamista maakunnassa. Tanskassa toteutetaan EU:n kilpailukyky- ja työllisyys –tavoitetta. Tähän ohjelmaan on Tanskassa EU:n varoja vuosittain kohdennettavissa noin 400 milj.kr. eli vuosittain sen puitteissa kohdennetaan siten runsaat 800 milj. kr. maakuntien erilaisiin kehittämishankkeisiin.
Näiden tehtävien lisäksi maakuntien yhtenä aluekehitystehtävänä on selvittää mm. koulutus- ja kulttuuriasioissa oppilaitosten kapasiteettiin ja alueelliseen sijoittumiseen liittyvät kysymykset sekä kulttuuritarjonnan kehittäminen.
.
..