Rakentajat yrittävät syyttää kuntia asuntojen hintojen kipuamisesta pilviin, koska kunnat eivät muka ole tuottaneet tarpeeksi uusia tontteja.
Väärin. Oikea syytösosoite onkin rakentajat itse. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat - Helsinki mukaanlukien - ovat tuottaneet satojatuhansia asuinneliöitä rakennusoikeutta, jotka rakentajat ovat kiljuen varanneet itselleen odottamaan maan hinnannousua tai muutoin vain varastoon, etteivät tontit ole markkinoilla sotkemassa hyvää pisnistä!
Ihmetellessäni syrjäisen alueen halvalle tontille rakettujen uusien asuntojen hintojen korkeutta, rakennusliikkeen edustaja kertoi, että hinta on määrätty sellaiseksi mikä vielä menee kaupaksi. Tänään hinta kuulemma seuraa jopa likellä keskustaa olevista asunnoista saatavia käypiä hintoja! Kas näin!
Väärin. Oikea syytösosoite onkin rakentajat itse. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat - Helsinki mukaanlukien - ovat tuottaneet satojatuhansia asuinneliöitä rakennusoikeutta, jotka rakentajat ovat kiljuen varanneet itselleen odottamaan maan hinnannousua tai muutoin vain varastoon, etteivät tontit ole markkinoilla sotkemassa hyvää pisnistä!
Ihmetellessäni syrjäisen alueen halvalle tontille rakettujen uusien asuntojen hintojen korkeutta, rakennusliikkeen edustaja kertoi, että hinta on määrätty sellaiseksi mikä vielä menee kaupaksi. Tänään hinta kuulemma seuraa jopa likellä keskustaa olevista asunnoista saatavia käypiä hintoja! Kas näin!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vihreät ja kokoomus panttaa Helsingissä. Keinot olisi pakottaa mymään tontit!
Kun tarjonta ei vastaa kysyntää asuntomarkkinoille muodostuu "myyjän markkinat". Hinnat nousevat ja suomalaisten ostovoima heikkenee, kun asumiskulut nielaisevat jopa puolet ja enemmänkin käteen jäävistä tuloista.
Suomessa harjoitetaan asunto-keinottelu-politiikkaa. Toisin sanoen asuntopolitiikka on annettu yksityisten "kasinokeinottelijoiden" temmellyskentäksi, vaikka jokainen tarvitsee Suomessa asunnon.
Kun jokainen tarvitsee asunnon, asuntopula on mainio keinottelun väline ja asunnot tuottava sijoituskohde.
"Asuntojen neliövuokrat ovat nousseet roimasti varsinkin vapaarahoitteisissa vuokrataloissa (HS 4.4.)".
Vuokra-asuntoihin sijoittaneet saavat vuokratulojen lisäksi suurimman tulon asuntojen arvonnousun kasvusta. Varmin sijoitustuotto tulee asunnoista, joiden arvot eivät pörssissä laske, sen sijaan asuntojen arvonnousu on varmaa.
Kymmenessä vuodessa sijoitusasunnon arvo voi nousta jopa satoja prosentteja.
Köyhillä suomalaisilla ei olisi mitään mahdollisuutta maksaa pienistä tuloistaan suunnattomasti kasvaneita vuokria. Niinpä yhteiskunta rientää - köyhien - sittenkin niiden rikkaiden sijoittajein tueksi???
Yleistä asumistukea saa yli 160.000 ruokakuntaa, niihin kuului 312.000 ihmistä.
Riittämättömän asumistuen vuoksi 70.000 kotitaloutta joutuu hakemaan toimeentulotukea kunnalta maksaakseen vuokransa.
Kela maksoi yleistä asumistukea 530 miljoonaa euroa vuonna 2010.
Tukea maksettiin myös 177.000 eläkkeen saajalle 370 miljoonaa euroa.
Opintotuen asumislisää maksettiin 160.000 opiskelijalle 266 miljoonaa euroa.
Pitäisikö Suomeen säätää lailla vuokrakatto? Asumistuki ei riitä, kun tuen saajien tulorajoja on laskettu - vaikka tuen saajat ovat nyt pienituloisempia kuin 20 vuotta sitten.
Jos asumistukea nostetaan, vuokraajat nostavat vuokria, eikä tukien nostaminen hyödytä pienituloisia vuokralaisia - ellei ole vuokrakattoa.
Pitäisikö Suomeen saada yhteiskunnallista asuntotuotantoa? Toisin sanoen pienituloisten asumista tuettaisiin suoraan rakentamalla edullisia omistus- ja vuokra-asuntoja ja asuntokeinottelijoiden tukeminen lopetettaisiin.
Jos asuntoja olisi riittävästi tarjolla yhteiskunnan toimesta, niin asuntojen hinnat ja vuokrat laskisivat. Asuntopoliikka vakiintuisi ja suomalaisille jäisi enemmän ostovoimaa ostaa suomalaisia tuotteita. Joten työttömyys vähenisi ja yhteiskunnan tukea asumismenoihin tarvittaisiin vähemmän.
Tonttipolitiikka ei ole vaikuttanut eikä vaikuta juurikaan asuntojen hintoihin, kysyntä ja tarjonta sitäkin enemmän.