Läheiseni on käyttänyt teininä ainakin extacya, muusta en ole varma. Toki alkoholiakin. Noista päivistä nyt joku viisi vuotta ja oletettavasti huumeet tavalla tai toisella olleet alituiseen mukana.
Nyt ollaan tilanteessa, että hän vetää Subutexia suoneen päivittäin. Hän ei tavoittele mielihyvän tunnetta, vaan hänen on käytettävä sitä, jotta ylipäätään kykenee lähtemään liikkeelle aamulla.
Jotain hän on myöntänyt, väläytellyt myös, että haluaa irti. Piikitys nyt hänelle vain pakollinen juttu, että voi elää, vieroitusoireet iskee muutoin lujina.
Kertokaa omaiset ja käyttäjät kokemuksianne subutexista (tabletti tai piikki käyttäjät), kuinka irti pääsy onnistunut jne jne...
Ja Te, jotka ette ole tuohon sortuneet: Älkää ikinä kuvitelko voivanne hallita kaman vetoa!
Nyt ollaan tilanteessa, että hän vetää Subutexia suoneen päivittäin. Hän ei tavoittele mielihyvän tunnetta, vaan hänen on käytettävä sitä, jotta ylipäätään kykenee lähtemään liikkeelle aamulla.
Jotain hän on myöntänyt, väläytellyt myös, että haluaa irti. Piikitys nyt hänelle vain pakollinen juttu, että voi elää, vieroitusoireet iskee muutoin lujina.
Kertokaa omaiset ja käyttäjät kokemuksianne subutexista (tabletti tai piikki käyttäjät), kuinka irti pääsy onnistunut jne jne...
Ja Te, jotka ette ole tuohon sortuneet: Älkää ikinä kuvitelko voivanne hallita kaman vetoa!
Vastaukset 15
Vanhimmat
se saattaa olla vaarallista mielenterveydellesi!
En ole tälle palstalle ennen kirjoittanut, mutta jotenkin tuntuu päällimmäisenä olevan ajatus, että jos kertoo asiat kuten ne on, niin heti ollaan lievittelemässä huumeiden vaikutusta, syytetään jopa valehtelusta.
Tuo kaikki, mitä kirjoitin, on kuule vähän liiankin totta. En kaipaa tässä tilanteessa enää lainkaan viisasteluasi!
Kaipaan apua ja ohjeita, kokemuksia... vai onko niin, että ne jotka asian kokeneet, eivät näitä lue? Vain joukko vähättelijöitä?
Täällä ei suurimmaksi osaksi jutella kovista huumeista. Mutta kyllä täällä monet asiallisesti vastaa kysymyksiin, lähinnä kiihko-nakrofoobikoilta voi odottaa edellisen oloisia asiattomia viestejä.
Joo ja ei ole kokemuksia subuteksista, tai heroiinista tai muistakaan kovemmista aineista. Ainoa mitä keksisin olisi mennä juttelemaan jonnekin päihdeneuvolaan tms. ja sopia hoidon aloittamisesta.
Valitettavassti tilanne on Suomessa juuri tämä. Subutex on helposti saatavaa katukauppatavaraa. Ja kun kyseessä on lääkeaine niin suomen "melko" yleisen kaavan mukaan viinaa ja lääkkeitä on ihan jees käyttää. Tämä tuntuu olevan aika yleistä ja "hyväksyttävää", onhan kyseessä lääke eikä huume?
Olen tavannut muutaman tyypin jotka ovat aloittaneet 15v:na subutexin käytön kun ei ole ollut tietoa mitä aine on ja yllätyksenä saakin huomata olevansa pahemmassa koukussa kun opiaatit aiheuttaa. Päihdelinkistä aihetta tutkineena Subutex reflat voivat kestää jopa kk:den, tosin 2vk:n jälkeen varsinaiset vierotusoireet alkavat hälventyä.
Kyseessä on todellakin vakavasti otettava tilanne. Olen katsonut vieressä kun eräs tuttavani kärsii muutaman vuorokauden heroiinin vierotusoireita. Paras huumevalistus mitä olen koskaan saanut, eipä ole ollut kiinnostusta moisiin aineisiin.
Asialle et voi mitään muuta kuin ilmaista ystävällesi oman huolestuneisuutesi ja ehkä tärkeintä, pysyä tukena. Jos jätät ystäväsi ilman tukea ja toveruutta niin siitä suosta tuskin nousee ennenkuin tapahtuu jotain pahempaa.
Sais nyt ne lääkefirmat laittaa sen Subuxonen markkinoille, subutexin uusi versio jota ei voi piikittää.
www.paihdelinkki.fi
Saunan puolella on subutex käyttäjiä ja ex-käyttäjiä. Kysy heiltä neuvoa.
Juuri tämän tyyppistä kaipaankin! Eli ihmisten omia kokemuksia, tuntemuksia... mitä odotettavissa jne!
Ajatuksia
Miksi kiistellään koko ajan siitä, millä pään sekottaa? Onko se sitten pakko saada sekaisin? Tiedän, jeesustelu on turhaa, mutta se, että vapautettaisiin enemmän huumeita (huumaavia aineita), enemmän vaihtoehtoja, suorastaan kerrotaan, että kannabis on hyvä juttu... Siinä hieno viesti lapsille, että pään sekottaminen on jees, oikeen pikku pakko.
kait täällä nämä asiat osataan vääntää ja kääntää.. kumma kun huume-keskustelupalstan perusidea on se, että mikä huume on ok, miten huumeita tulee käyttää jne???? Herätys!
Menneet ja nykyiset sukupolvet on jo mennyttä, katsotaan huomista!
Quote: "kumma kun huume-keskustelupalstan perusidea on se, että mikä huume on ok, miten huumeita tulee käyttää jne???? Herätys!"
Niin, eihän niistä asioista kannata julkisesti keskustella ilman kiihkoilua. Mitä enemmän tietää mitä täällä maailmassa liikkuu auttaa luultavasti välttämään "porttiteoriamaisen" siirtymisen aineesta toiseen. Järkevä keskustelu ja faktoihin perustuva tiedotus. Esim. lääkkeisiin ei varmaan kuvitella jäävänsä koukkuun niin helposti mitä siinä todellisuudessa käy.
Se että kerrotaan miten huumeita käytetään on nimeltään haittojen minimointia. Vältetään tauteja ja esim yliannostuksia kertomalla mikä on sopiva annos tai tapa käyttää ko. substanssia.
Kommenttisi loppuosasta saa jotenkin sellaisen kuvan ettet ehkä ole perehtynyt aiheeseen paljoa. Faktoihin perustuva tieto auttaa ymmärtämään asiaa sen oikeilta kanteilta.
Avointa keskustelua ilman kiihkoilua.
Toivon, että saatte tilanteen haltuun. Subutexin kaltaisista "lääkkeistä" (huumeista) on vaikea omillaan päästä eroon ja veikkaan, ettei se tässäkään tapaukessa onnistu. Mikäli ystäväsi haluaa eroon päivittäispiikityksestä, se on se suurin edellytys putken loppumiseen. Jos käyttäjä ei halua enää käyttää, niin huumevieroitusasiantuntijoiden avulla irti pääsy on aivan mahdollista. Suosittelisin nyt siis ammattilaisten apua.
Ja mikäli jälleen kannabiksesta puhutaan.. niin:
Se, että ihmiset haluaisivat kasvattaa itselleen hamppua päihteeksi tai lääkekäyttöön, ei ole mielestäni sama asia, kuin että kaikki huumeet pitäisi heti laillistaa, että pään saa sekaisin. Ei. Mutta tästä on puhuttu jo niin paljon ja useimmat eivät vieläkään tajua eroa, joten en jaksa edes aloittaa. Ja Henrik kertoi oikein hyvin, miksi myös muista huumeista keskustellaan ilman saarnausta. Ja jos ihminen on jo huumeet hankkinut ja aikoo vakaasti niitä kokeilla, ei saarnaaminen auta mitään. Mutta järkevien neuvojen antaminen auttaa.
Ammattilaisen apu on tulossa, kaipailin vain "elämänkertoja" jo asiat kokeneilta, jotta näen ja ymmärrän tulevaa paremmin. Faktaa kun netti pursuaa, mutta tunteita, tuskaa, kipua, itkua, naurua, pieniä onnistumisia.. niitä vaikeampaa löytää..
Sattaa tulla teille yllätyksenä, mutta en ole aivan naivi...=) Siis.. toki ymmärrän eron ideologian ja ns vahinkojen minimoimisen välillä, jota lienee nämä "käyttöohjeet" edustavat. Ja saarnaamista nimenomaan koitan välttää, etenkin tässä tilanteessa. Vaan kun on hätä, ei ole maailman yksinkertaisin asia
a r t i k u l o i d a k o r r e k t i s t i ja toimia rationalistisesti.
Kysymyksiä, joita joskus kuitenkin viinilasin äärellä mietin..:
Miksi ainetta pitää ottaa?
Miksi miltei on niin, että aine, joka saa tuntemaan mielihyvää, on myös useinmiten haitallista (paitsi suklaa..;))?
Miksi urheilun varjolla pitää mainostaa olutta?
Miksi ihmistä, joka voisi viihtyä jopa päihteettömässä maailmassa, niin miksi hän on naivi houkka?
Tuntevatko tupakkatehtaassa esim johtajina olevat aidosti tekevänsä hyvää työtä?
Itse poltan, käytän alkoholia. Minusta tupakan saisi samantien kieltää koko maailmassa... ja alkoholi... hmm...viini on kieltämättä hyvää..=)
Muuten, jo tämä kirjoittaminen tuo mulle jotain... en tiedä, ei tämä ainakaan haittaa..! =)
"että aine, joka saa tuntemaan mielihyvää, on myös useinmiten haitallista (paitsi suklaa..;))?"
Niin no eihän tuo suklaa aivan haitaton ole. Siinähän on kuitenkin aika paljon rasvoja ja sokeria joten se lihottaa aika tehokkaasti.
Omituisinta on kuitenkin se että siihenkin pystyy hankkimaan addiktion(henkisen). Tälläkin hetkellä ajatukset pyörivät sen ympärillä että kävisin kaupasta ostamasta suklaata. Itse asiassa lasken minuutteja klo. 21.00 että kaupat sulkeutuisivat jotta en sitä saisi. Pahinta kuitenkin on että ruokaa pitäisi käydä ostamassa. Onneksi tiedän kokemuksesta että pahimmat himot ovat jo perjantaina ohi, jos vain jaksan vastustaa himoa.
Maanantaina söin paljon (yli kilon) ja olin oksentaa. Vatsa oli aivan sekaisin ja aivan hirveitä kramppeja. Olo oli aivan hirveä ja vielä seuraavan aamunakin oli hirveä olla. Ajattelin että en varmaan söisi yhtään suklaata vähään aikaan. Silti nytkin tekee mieli.
Tupakkaa en ole ikinä polttanut enkä aio koskaan kokeilla. Alkoholia olen joskus kokeillut ja totesin että se ei ole minulle. Muita päihteitä en edes uskalla kokeilla(psykedeelejä saattaisi tehdä mieli). Uhkapelejä en ole voinut pelata enää moneen vuoteen. Ilmeisesti minussa on jotain vikaa(henkisesti) kun tunnun vetävän addiktion melkein mihin tahansa mielihyvää tuottavaan. Nettipelejä pelattessa meni lukio aikoihin ihan kivasti illat ja yöt 'hukkaan'.
Eipä silti jos nyt lähtisi sinne kauppaan ja yrittäisi pysyä vahvana...
Kun lukee pelkkiä sanoja, ilman äänenpainoja, eleitä jne, niin on joskus vaikeaa tietää, kirjoittaako toinen vakavissaan vai kieli poskessa..=)
Seuraava kirjoitettu ihan ajatellen.. tai no.. ei ainakaan kieli poskessa..=)
Addiktioita on loputtoman paljon. Sellaisen voi hankkia oikeastaan mihin tahansa. Joku katsoo telkkaria, vaikka ei oikeastaan haluaisikaan ja kaikki muu toiminta tulee toissijaisena, joku taas pelaa jne jne
Toiminnalliset addiktit on hiukan eri juttu ku aineet. Kropassa on adrenaliinia, endorfiinia ym jo valmiina eikä tarvitse ulkoapäin ottaa mitään ylimääräistä ainetta.
Jos ihminen on herkkä addiktioille, niin voisiko addiktion kohde olla myönteinen asia? En tiedä, mutta esim liikunta-addiktit oletettavasti voivat paremmin kuin esim uhkapeli-addiktit?
Tunnen miehen, joka juoksee päivittäin ja pitkiä matkoja, vaikka lääkäri on jo aikaa sitten sanonut hänen polviensa olevan kohta aivan loppu. vaan ei voi lopettaa... päivittäinen endorfiini paukku kun tulee juoksusta.
Eräs muuttuja ihmisissä yksilötasolla on addiktioalttius.
Siinä missä kaverisi Seppo voi ihan hyvin poltella askillisen tupakkaa viikonlopun kapakkareissulla, mutta muuten ei polta lainkaan, sinä taasen vedät sitä ketjussa eikä elämä suju muuten.
Siinä missä alkoholisoitunut setäsi lankeaa ryyppyputkiin muutaman kerran vuodessa, sinä pystyt ottamaan kännit parikin kertaa kuussa ilman viinapirun läsnäoloa.
Äidin on pakko leipoa pullaa joka Lauantai.
Addiktio ei kuulu vain johonkin substanssiin sidoksissa olevaan "himoon" tai tarpeeseen vaan se voi syntyä ihan mihin vain. Vaikka kattoon tuijotteluun tai puuceessä istumiseen.
Ihminen voi kehittää ajatusmekanismeja joilla ei-fyysisiä addiktioita voi hallita. Tämän algoritmin mukaan ajateltuna varsinainen Addiktio ei ole pahasta, vaan se pystyykö niitä hallitsemaan. Voitaneen siis nähdä että RIIPPUVUUS on hallitsematon addiktio.
Naapurin äijä
kannabismyönteinen
"Kun lukee pelkkiä sanoja, ilman äänenpainoja, eleitä jne, niin on joskus vaikeaa tietää, kirjoittaako toinen vakavissaan vai kieli poskessa..=)"
Niin tuon takia nämä keskustelupalstat ovat jotain mitä yritän vältellä. Tuntuu että joko tahallaan tai vahingossa ihmiset ymmärtävät toisensa väärin eikä oikeasta keskustelusta tule oikein mitään.
Toisaalta tämän palstan keskustelujen anonymiteetti on omiaan tuhoamaan kaiken mahdollisen asiallisen keskustelun lähes mistään aiheesta.
Toisaalta juuri tuo eleettömyys joka takaa sen että viestistä välittyy pelkkä asia keskustelun muille osapuolille aiheuttaa minulle sen että mielummin välttelen kaiken muotoista sähköistä kommunikointia(keskustelupalstat,irc,chat jne.), vaikka tekniikkaa opiskelenkin ja olen siitä erittäin kiinnostunut.
Oon vetäny nyt yli vuoden subua. En ole edes varma kuinka kauan koska ajan taju jotenkin menee vaikka ei periaatteessa ole edes sekaisin. Yrittäny lopettaa n. 10 kertaa. Kolmanteen päivään viimeistään retkahtanut ostamaan lisää. Luulin kuvittelevani pysyä hallitsemaan tilanteen. Vitut. Nytkin istun tässä subupäissään kirjotellen tänne ja aina lupaan itselleni etten osta lisää.Paskat. Olen koukussa. Duuni meni. Ei tule edes hyvän olon tunnetta enää. Pitää vetää siksi että tulisi edes suht koht normaali olotila. Masentaa valmiiksi kun ajattelen että edessä on kuitenkin lopettaminen. Koska en kestä enää tätä vetämistäkään ja kytätkin ovat jo jäljillä. Tunnen itseni niin ahdistuneeksi ettei siihen riitä mitkään sanat. No ehkä raamatullisen verran kirosanoja ja itsevihaa riittäisi kertomaan miltä minusta nyt tuntuu. Itsemurhakin on käynyt mielessä mutta läheisteni takia en sitä tee. Sen verran on inhimillisyyttä jäljellä etten halua heitä satuttaa liiaksi. Älkää hyvät ihmiset ikinä tehkö samaa virhettä!!! Jättäkää se ensimmäinen kokeilukerta kokeilematta. Minua on pidetty aina helvetin vahvana luonteena mutta tässä sitä ollaan. Kuvittelin että kerran vielä. Nyt tätä " Kerran vielä " - meininkiä on kestänyt yli vuoden ja joka päivä. Mä vihaan subua ja itseäni. Miten pääsen tästä paskasta??????????????????????????
Läheiseni otti yhteyttä A-klinikalle ja nyt on katkaisu menossa. Juuri nyt kaikki näyttää hyvinkin toiveikkaalta. Hänen tilanteensa on lähentänyt meitä kaikkia.
Hän käytti subua myös päivittäin, tosin oli itse kyennyt annostaan hiljalleen pienentämään, mutta ei lopettamaan. Hänellä oli kuten sinullakin, eli subua ei ottanut enää fiilisten takia vaan jotta kykeni aamulla liikkeelle.
Minusta voisit ensi töiksesi ottaa yhteyden klinikkaan ja samassa yhteydessä kertoa asiasta läheisillesi. Yksin on todella vaikeaa tuota läpi käydä. Et uskokaan, kuinka paljon tukea voit saada ihmisiltä, jotka eivä aiemmin ole juuri edes yhteyttä pitäneet.
Eli... päätös lopettaa klinikka omaiset, läheiset.. siitä se lähtee!! Unohda kulissit, häpeät ja muut tuntemukset, niillä ei merkitystä! Vain se, että irti pääset, vain sillä merkitystä. Katkaisussa sinun ei tarvitse vieroitusoireista kärsiä, kerrot vain todellisen käyttömäärän niin saat lääkitystä.
Psyykkisestä riippuvuudesta sitten irrottaudutaan, kun fyysinen puoli hoidettu. Sanovat, että saman verran menee aikaa psyykkisestä riippuvuudesta irti pääsyyn kuin mitä on käyttöaika ollut, sinun kohdallasi siis noin vuoden.
Koko tuon ajan saat tukea klinikalta, niin tiheästi kuin on tarpeen. jos asiat luistaa hyvin, harvenee myös käyntitiheyskin.
Ei muuta kerrot läheisillesi! Tämän jälkeen yhteyttä A-klinikkaan tai vast. ja sinne sitten yhdessä jonkun kanssa, sillä silloin se helpompaa. Jutella voit kahden kesken hoitajan kanssa, mutta on hyvä, jos mukanasi joku tukena.
On tullut aika.. toimi!! Sillä kaikki järjestyy, usko pois! Se ensimmäinen askel on vaikein.. sen jälkeen alkaa asiat rullata!