Yli-innokas mummu

Onko muilla kokemusta oman äidin liiallisesta sekaantumisesta lapsen kasvatukseen? Oma ensimmäinen lapseni (ja myös äitini ensimmäinen lapsenlapsi) syntyy muutaman kuukauden kuluttua ja olen jo nyt saanut kuulla vaikka minkälaista ohjetta ja neuvoa.

Tiedän että äiti-tytärsuhde on aina vähä hankala ja varmasti kuulen osan kommenteista kriittisempinä kuin mitä ne on tarkoitettu, mutta miten saada äiti ymmärtämään että kyseessä on minun lapseni ja minä viimekädessä teen mieheni kanssa päätökset. Haluan ehdottomasti apua, mutta en kontrollointia ja kommentteja joista kaikuu osaamattomuuteni.

Eikö kaikkein parasta lapselle ole että äiti saa kannustusta ja voi hyvin että jaksaa ja pystyy kasvattamaan lapsen niin hyvin kuin mahdollista?
5125
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

saat varmasti monestakin osoitteesta nyt ja vauvan synnyttyä. Kannattaa poimia niistä ne hyödylliset ja antaa turhien valua toisesta korvasta ulos :)

Äänestä

Joo... mun äiti alkoi hyppiä ja totesi tippa linssissä että "jee minä pääsen vaunuostoksille" kun kerroin, että vauva on tulossa. Vähän jäi monttu auki, että jaa, että sinä... jatkoa odotellessa ;)

Toivottavasti äitisi (ja äitini) rauhoittuu, ja toivottavasti meillä tuoreilla äideillä riittää itseluottamusta antaa hyväntahtoisille vinkeille ja ohjeille vain juuri sopivasti painoarvoa!

Äänestä

Täällä myös yli-innokas mummu! Tosin meidän tapauksessa on kyse isänäidistä, eli anopistani, joka ostelee ihan hulluna kaikkea vaatetta! Hän kiertelee kaupoissa ostelee vaatteita niin sisälle kuin uloskin. Ja useimmiten ne vaatteet ovat just naftin kokoisia, etteivät mene kuin pienen hetken.

Joka kerta kun käymme mummulla kylässä, saamme mukaamme pussillisen vaatteita. Joo, onhan se kiva, että mummu huolehtii meidän lasten vaatekaapista, mutta kun en ikinä tiedä mitä kaikkea hän on ostanut ja saatan tietämättömyydessäni ostaa esim jonkun välikausitakin ja seuraavalla kerralla olessamme kylässä mummu esittelee kuinka hienon välikausitakin hän on ostanut. Usein on käynyt näin! Ja meillä kun ei ole yhtään ylimääräistä säilytystilaa ja parhaimmillaan 3-4 saman kokoista takkia kummallakin lapsella! Eihän niitä ehditä kaikkia edes käyttää!! Ollaan monta kertaa sanottu, että olisi kiva jos mummu soittaisi vaikka etukäteen, että nyt löytyi tällainen ja tällainen vaate, onko käyttöä, ennenkuin turhaan kumpikaan meistä tuhlaisi rahojaan samoihin asioihin! Mutta tämä mummu vaan ei taida ottaa kuuleviin korviinsakaan, että jos haluaa ostaa lapsille vaatteita, niin kysyisi ainakin etukäteen, että tarvitaanko jotain, onko jäänyt pieneksi talven/kesän aikana! Ja vaikeammaksi tilanteen vielä tekee se, että hän loukkaantuu, jos niitä ei (ehditä) käytetä.

En haluaisi kuulostaa kiittämättömältä, enkä sitä olekaan, varsinkaan ulkoiluvaatteet eivät ole mitään halpoja ostaa. Harmittaa vaan kun tulee "turhaan" tuhlattua rahaa (sekä meiltä, että mummulta), kun mummu sanomisesta huolimatta ostelee omin päin paljon turhaakin! :(

Äänestä

Tiedän tunteen...mellekkin anoppi ostelee jatkuvalla syötöllä vaatteita meidän kolmelle muksulle, mutta kaikkee mitä EI ne tartte...mutta sellasta mitä oikeesti tarttis niin ei se sellasia ikinä osta.
Olen kans sanonut että vois kysyy mitä mukulat tarttis, mut ei ole mennyt perille viimesen 9v aikana niin turha kuvitella että ikinä meniskään!

Meilläkään ole ylimääräistä säilytystilaa, olen ratkaissut sen niin että laitan suoraan säkkeihin ja vien spr-kirpparin keräyslaatikoihin :)

Äänestä
  • Meillä ei mene anopin kanssa yhteen noin muutenkaan kulutustottumukset ja on aivan käsittämätöntä , että ihminen ei vain tajua, vaikka kuinka sanon, että minä en laita lapselleni päälle mitään kehitysmaiden lapsien selkänahasta revittyä.. Silti aina vain ostaa, kun halvalla sai ja minä yritän kertoa, että juuri se halpuus on se miksi niitä ei pitäisi ostaa

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kohta itsekkin äiti kirjoitti:

Onko muilla kokemusta oman äidin liiallisesta sekaantumisesta lapsen kasvatukseen? Oma ensimmäinen lapseni (ja myös äitini ensimmäinen lapsenlapsi) syntyy muutaman kuukauden kuluttua ja olen jo nyt saanut kuulla vaikka minkälaista ohjetta ja neuvoa.

Tiedän että äiti-tytärsuhde on aina vähä hankala ja varmasti kuulen osan kommenteista kriittisempinä kuin mitä ne on tarkoitettu, mutta miten saada äiti ymmärtämään että kyseessä on minun lapseni ja minä viimekädessä teen mieheni kanssa päätökset. Haluan ehdottomasti apua, mutta en kontrollointia ja kommentteja joista kaikuu osaamattomuuteni.

Eikö kaikkein parasta lapselle ole että äiti saa kannustusta ja voi hyvin että jaksaa ja pystyy kasvattamaan lapsen niin hyvin kuin mahdollista?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu