Arvonlisävero
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arvonlisävero (ALV) on tuotteen tai palveluksen arvonlisää verottava vero, joka lisätään tuotteen myyntihintaan. Arvonlisäveron suuruus perustuu tuotteen ostomaan verokantaan ja se tilitetään ostomaahan. Arvonlisävero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1994 EU-jäsenyyden vuoksi. Suomen yleinen arvonlisäveroprosentti on 23, mutta joillakin hyödykkeillä on alennettu verokanta kuten 13 % tai 9 %.
Arvonlisävero on Euroopassa yleinen, mutta Yhdysvalloissa ei makseta arvonlisäveroa vaan sen tilalla on pienehkö osavaltiokohtainen myyntivero.
Sisällysluettelo
[piilota]
* 1 Periaate
* 2 Arvonlisävero Suomessa
o 2.1 Arvonlisävero Ahvenanmaan ja Suomen välisessä kaupassa
* 3 Elintarvikkeet
* 4 Aiheesta muualla
* 5 Lähteet
* 6 Aiheesta muualla
[muokkaa] Periaate
Arvonlisävero on otettu käyttöön sisämarkkinoiden edistämiseksi. Arvonlisävero kannetaan tuotteesta vain kerran, joten toisin kuin esimerkiksi liikevaihtovero se ei kertaudu, minkä takia tuotantoketjut voivat olla hyvinkin monimutkaisia ja monikansallisia. Se ei myöskään vääristä vientihintoja eikä siten aiheuta paineita verokilpailuun.
Arvonlisävero kannetaan tuotteesta vain kerran siten, että tuotteen myyvä yritys lisää tuotteen myyntihintaan Suomessa 23 % veroa, mutta saa vähentää omien ostojensa sisältämän arvonlisäveron verotilityksestään. Jos yritys on ostanut raaka-aineita, koneita tai muuta arvonlisäveroa sisältäviä tuotteita 246 eurolla (arvonlisäveroton hinta 200 €, arvonlisäveroa 46 €) ja myy valmiin tuotteen 615 eurolla (arvonlisäveroton hinta 500 €, arvonlisäveroa 115 €), sen maksettavaksi jää 115 €−46 € eli 69 €, mikä on 23 % 300 euron arvonlisäyksestä.
Euroopan unionissa ulkomaankaupassa noudatetaan arvonlisäveron kohdemaaperiaatetta, jolloin arvonlisäveroa ei peritä vientiä harjoittavassa maassa vaan kohdemaassa, jossa tuonnin arvonlisävero on verovähennyskelpoinen edellä mainitulla tavalla. Tällainen järjestelmä ei vaikuta vientiyritysten kilpailukykyyn toisin kuin monet muut verot, minkä takia se on yhä käytössä EU:ssa, vaikka alun perin tarkoitus oli soveltaa alkuperämaaperiaatetta. Verotuksen muuttaminen vaatisi kuitenkin yksimielisyyttä.
[muokkaa] Arvonlisävero Suomessa
Suomessa arvonlisävero tuli käyttöön 1. kesäkuuta 1994. Samalla lakkautettiin aikaisemmin, vuodesta 1940 saakka peritty liikevaihtovero.[1]
Vuodesta 1998 vuoteen 2010 Suomen yleinen arvonlisäverokanta oli 22 %. Elintarvikkeisiin ja rehuihin sovellettiin lokakuusta 2009 lähtien alennettua 12 %:n arvonlisäveroa (aiemmin 17 %). 8 %:n veron alaisia olivat lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoituspalvelut, yleisradion lupamaksut, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksut ja liikuntatilojen käyttömaksut. Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksuissa vero on 0 %. [2]
1.7.2010 alkaen yleinen arvonlisävero nousi yhdellä prosenttiyksiköllä 23 prosenttiin ja elintarvikkeiden ja rehujen arvonlisävero vastaavasti 13 prosenttiin. Kirjojen, lääkkeiden, liikunta- tai kulttuuripalveluiden arvonlisävero nousi myös 9 prosenttiin. Ravintola- ja ateriapalveluiden alv laski 22 %:sta 13 %:iin. [3]
Arvonlisäverosta on kokonaan vapautettu mm. eräät terveys- ja vammaishuollon palvelut. 1. tammikuuta 2003 alkaen on taiteilijoiden myymät taideteokset muutettu arvonlisäverolliseksi myynniksi (8 %); taideteosten välityksessä ALV on 22 %. Yksityishenkilöiden, yleishyödyllisten yhteisöjen, sokeiden, vaikeavammaisten ja yritysten, joiden vuosimyynti on alle 8500 euroa, ei tarvitse maksaa myynnistä arvonlisäveroa.
1.1.2007–31.12.2010 Suomi on mukana myös EU:n mahdollistamassa kokeilussa, jossa alennettua arvonlisäverokantaa sovelletaan tiettyihin erityisen työvaltaisiin palveluihin. Kokeilua sovelletaan Suomessa parturi- ja kampaamopalveluihin sekä eräisiin pieniin korjauspalveluihin. Kyseisiin palveluihin sovelletaan kokeiluaikana 8 %:n arvonlisäverokantaa 22 %:n veron sijaan.
Suomen EU-jäsenyyden alkaessa Ahvenanmaalle neuvoteltiin itsehallinnon ja elinkeinojen turvaamiseksi erityisasema verotuksen suhteen. Näinollen Ahvenanmaan ei katsota kuuluvan Suomen arvonlisäveroalueeseen
EU:ssa elintarvikkeiden ALV vaihtelee eri maissa välillä 0-25 %. Suomen elintarvikkeiden verokanta on 13 %. Ruotsin verokanta on 12 %. Useimmissa maissa on käytössä useampi verokanta, siten että ALV voi olla korkeampi seuraaville tuotteille: alkoholijuomat, teollisuusjuomat, jäätelö, makeiset, suklaa, keksit, jälkiruoat, valmiiksi keitetyt tai pitkälle jalostetut ruoat ja lemmikkieläinten ruoat. Luetteloon tällaisten tuotteiden ALV on merkitty sulkuihin. Edellä mainituin rajoituksin Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Kyproksella ja Maltalla elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien ALV on nolla.
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arvonlisävero (ALV) on tuotteen tai palveluksen arvonlisää verottava vero, joka lisätään tuotteen myyntihintaan. Arvonlisäveron suuruus perustuu tuotteen ostomaan verokantaan ja se tilitetään ostomaahan. Arvonlisävero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1994 EU-jäsenyyden vuoksi. Suomen yleinen arvonlisäveroprosentti on 23, mutta joillakin hyödykkeillä on alennettu verokanta kuten 13 % tai 9 %.
Arvonlisävero on Euroopassa yleinen, mutta Yhdysvalloissa ei makseta arvonlisäveroa vaan sen tilalla on pienehkö osavaltiokohtainen myyntivero.
Sisällysluettelo
[piilota]
* 1 Periaate
* 2 Arvonlisävero Suomessa
o 2.1 Arvonlisävero Ahvenanmaan ja Suomen välisessä kaupassa
* 3 Elintarvikkeet
* 4 Aiheesta muualla
* 5 Lähteet
* 6 Aiheesta muualla
[muokkaa] Periaate
Arvonlisävero on otettu käyttöön sisämarkkinoiden edistämiseksi. Arvonlisävero kannetaan tuotteesta vain kerran, joten toisin kuin esimerkiksi liikevaihtovero se ei kertaudu, minkä takia tuotantoketjut voivat olla hyvinkin monimutkaisia ja monikansallisia. Se ei myöskään vääristä vientihintoja eikä siten aiheuta paineita verokilpailuun.
Arvonlisävero kannetaan tuotteesta vain kerran siten, että tuotteen myyvä yritys lisää tuotteen myyntihintaan Suomessa 23 % veroa, mutta saa vähentää omien ostojensa sisältämän arvonlisäveron verotilityksestään. Jos yritys on ostanut raaka-aineita, koneita tai muuta arvonlisäveroa sisältäviä tuotteita 246 eurolla (arvonlisäveroton hinta 200 €, arvonlisäveroa 46 €) ja myy valmiin tuotteen 615 eurolla (arvonlisäveroton hinta 500 €, arvonlisäveroa 115 €), sen maksettavaksi jää 115 €−46 € eli 69 €, mikä on 23 % 300 euron arvonlisäyksestä.
Euroopan unionissa ulkomaankaupassa noudatetaan arvonlisäveron kohdemaaperiaatetta, jolloin arvonlisäveroa ei peritä vientiä harjoittavassa maassa vaan kohdemaassa, jossa tuonnin arvonlisävero on verovähennyskelpoinen edellä mainitulla tavalla. Tällainen järjestelmä ei vaikuta vientiyritysten kilpailukykyyn toisin kuin monet muut verot, minkä takia se on yhä käytössä EU:ssa, vaikka alun perin tarkoitus oli soveltaa alkuperämaaperiaatetta. Verotuksen muuttaminen vaatisi kuitenkin yksimielisyyttä.
[muokkaa] Arvonlisävero Suomessa
Suomessa arvonlisävero tuli käyttöön 1. kesäkuuta 1994. Samalla lakkautettiin aikaisemmin, vuodesta 1940 saakka peritty liikevaihtovero.[1]
Vuodesta 1998 vuoteen 2010 Suomen yleinen arvonlisäverokanta oli 22 %. Elintarvikkeisiin ja rehuihin sovellettiin lokakuusta 2009 lähtien alennettua 12 %:n arvonlisäveroa (aiemmin 17 %). 8 %:n veron alaisia olivat lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoituspalvelut, yleisradion lupamaksut, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksut ja liikuntatilojen käyttömaksut. Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksuissa vero on 0 %. [2]
1.7.2010 alkaen yleinen arvonlisävero nousi yhdellä prosenttiyksiköllä 23 prosenttiin ja elintarvikkeiden ja rehujen arvonlisävero vastaavasti 13 prosenttiin. Kirjojen, lääkkeiden, liikunta- tai kulttuuripalveluiden arvonlisävero nousi myös 9 prosenttiin. Ravintola- ja ateriapalveluiden alv laski 22 %:sta 13 %:iin. [3]
Arvonlisäverosta on kokonaan vapautettu mm. eräät terveys- ja vammaishuollon palvelut. 1. tammikuuta 2003 alkaen on taiteilijoiden myymät taideteokset muutettu arvonlisäverolliseksi myynniksi (8 %); taideteosten välityksessä ALV on 22 %. Yksityishenkilöiden, yleishyödyllisten yhteisöjen, sokeiden, vaikeavammaisten ja yritysten, joiden vuosimyynti on alle 8500 euroa, ei tarvitse maksaa myynnistä arvonlisäveroa.
1.1.2007–31.12.2010 Suomi on mukana myös EU:n mahdollistamassa kokeilussa, jossa alennettua arvonlisäverokantaa sovelletaan tiettyihin erityisen työvaltaisiin palveluihin. Kokeilua sovelletaan Suomessa parturi- ja kampaamopalveluihin sekä eräisiin pieniin korjauspalveluihin. Kyseisiin palveluihin sovelletaan kokeiluaikana 8 %:n arvonlisäverokantaa 22 %:n veron sijaan.
Suomen EU-jäsenyyden alkaessa Ahvenanmaalle neuvoteltiin itsehallinnon ja elinkeinojen turvaamiseksi erityisasema verotuksen suhteen. Näinollen Ahvenanmaan ei katsota kuuluvan Suomen arvonlisäveroalueeseen
EU:ssa elintarvikkeiden ALV vaihtelee eri maissa välillä 0-25 %. Suomen elintarvikkeiden verokanta on 13 %. Ruotsin verokanta on 12 %. Useimmissa maissa on käytössä useampi verokanta, siten että ALV voi olla korkeampi seuraaville tuotteille: alkoholijuomat, teollisuusjuomat, jäätelö, makeiset, suklaa, keksit, jälkiruoat, valmiiksi keitetyt tai pitkälle jalostetut ruoat ja lemmikkieläinten ruoat. Luetteloon tällaisten tuotteiden ALV on merkitty sulkuihin. Edellä mainituin rajoituksin Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Kyproksella ja Maltalla elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien ALV on nolla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.