Palkankorotukset verovähennyksinä - ei vaan verojen kerotuksena - ei kun verovähennyksinä - ei kun verojenkorotuksena... arvaapa miten käykään... Nyt on "akateemisen maailman edustaja" todella huolissaan kasvavista tuloeroista, joita myös verotukiaisilla tehdään.
Hetemäen verotyöryhmä esittää tuloveroverotuksen keventämistä 2000 miljoonalla eurolla eli kahdella miljardilla. Katainen kevensi jo vuonna 2008 tuloverotusta 800 miljoonalla eurolla pienentäen samalla veroprogressiota.
Ministeri Sinnemäki arvosteli tuolloin Kataisen tuloveropolitiikkaa vastuuttomaksi, eli Sinnemäen mukaan veronalennusvaraa pitäisi käyttää vuoden 2010 vaikean työmarkkinakierroksen yhteyteen...
Elinkeinoelämän keskusliitto (entinen Teollisuuden keskusliitto) purki tupo-organisaationsa, kun kokoomuksesta tuli päähallituspuolue. Hallitus käyttää veropolitiikkaa porkkana, jotta palkansaajat tyytyvät nollalinjaan sekä ostovoiman vähennykseen. Veropolitiikan eriarvoistava vaikutus kasvaa hallituspulueiden intressiryhmien saadessa uusia verotukia. Verotukien yhteismäärä vuonna 2009 oli 17,6 miljardia euroa.
Mutta ovatko hallituksen verohuojennukset huojennuksia vai verojen korotuksia? Lisääntyykö palkansaajien ostovoima vai väheneekö?
Kun hallitus maksattaa verohuojennukset palkansaajilla ja eläkeläisillä (itsellään) välillisinä veroina eikä yritykset tarvitse maksaa palkankorotuksia - niin kuka häviää ja kuka on voittaja?
EK ja sen jäsenyritykset ovat voittajia. Kokoomus-kepu-johtoinen hallitus on voittaja, kun omien äänestäjien ja vaalirahoittajien verohuojennukset on turvattu, mutta palkansaajat ja eläkeläiset maksavat verohuojennukset.
Verotyöryhmä esittää kahden miljardin tuloveron huojennuksia ja neljän prosentin yhteisöveron huojennusta työnantajille. Nämä huojennukset kerättäisiin sitten arvonlisäveroina, kiinteistöveroina, ympäristöveroina ja energiaveroina lähinnä palkansaajilta...
Teollisuuden ja maatalousyrittäjien energiaverotus on pientä ja energiatuki suurta: teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta - verotuki muodostuu erosta sähköveroluokkaan I ja on 223 miljoonaa euroa vuodessa. Energiaintensiivisten yritysten valmisteverotuksen leikkaus, verotuki 8 miljoonaa euroa, maatalouden energiaveron palautus (polttoöljystä ja sähköstä) verotuki 18 milj. euroa.
Voitonjaon verotus:
Listaamattomien yhtiöiden pääomatulojen tuottoprosentti ja verovapaus 90.000 euroon saakka aiheuttaa omistajille 365 miljoonan euron verotuen vuodessa.
Yritysten sukupolvenvaihdos-huojennus:
Perintö- tai lahjaverosta jätetään osa maksuunpanematta, jos
1) veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä
2) verovelvollinen jatkaa perintönä tai lahjana saadulla varoilla maa- tai metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa... jne.
Jep jep.
Suomessa havaittiin vuoden 2009 verolainsäädännöstä 201 verotukea, joista 40 % löytyi uusista veromuodoista. (VATT, verotuet Suomessa 2009)
Verotukien puutteellinen seuranta, valmistelu sekä sitovuus ovat ristiriidassa paitsi hyvän hallinnon kanssa (valtiovarainministeri Katainen, kok ja pääministeri Kiviniemi, kepu) myös erittäin epäoikeudenmukaisia, silloin kun hallituspuolueet antavat verotukia pääasiassa omille intressiryhmilleen.
Teollisuuden ja elinkeinojen verotukien osuus on 20 % kaikista verotukiaisista.
Sosiaaliturvan tehtäväalueen verotulot olivat 23 % verotuista.
Asumisen ja ympäristön verotukien osuus oli 21 %.
Perintö- ja lahjaverotus:
15 erilaista verotukea, joita ei ole aikaisemmin noteerattu. Merkittävin verotuki on yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus, joka perustuu varojen aliarvostukseen. Huojennuksen piiriin kuuluvat maatilan ja muun yrityksen varat arvostetaan 40 %:iin arvostamislain mukaisesta arvosta. Huojennuksen piiriin kuuluvan yrityksen sukupolvenvaihdoksesta menevän 56 %:n nojalla myönnettävä maksunlykkäys on myös verotuki.
Vuoden 2009 loppuun työnantajat olivat velvollisia suorittamaan kansaneläkemaksua, joka poistettiin kokonaan vuoden 2010 alusta. Näin työnantajat saivat miljardin euron verotuen.
Nyt Hetemäen työryhmä esittää EK:n vaatimuksesta työantajille yhteisöverotuksen verotukea, joka olisi 4 %, ja joka perittäisiin pääasiassa palkansaajilta ja eläkeläisiltä välillisinä veroina.
Verotuet verolajeittain vuonna 2009:
- tuloverolaki 10.825
- elinkeinoverolaki ja siihen liittyvä lainsäädäntö 623
- MVL (maatilatalouden verolaki) ja metsäverotus 167
- varainsiirtoverotus 2099
- perintö- ja lahjaverotus 100
- arvonlisäverotus 1948
- sosiaalivakuutusmaksut 10
- valmisteverotus 1836
Yhteensä verotuet olivat 17.608 miljoonaa euroa eli 17,6 miljardia.
Verotuki oli 10 % bruttokansantuotteesta ja noin 23 % verotuloista ja
siis selvästi enemmän kuin vuonna 2007.
Hetemäen verotyöryhmä esittää tuloveroverotuksen keventämistä 2000 miljoonalla eurolla eli kahdella miljardilla. Katainen kevensi jo vuonna 2008 tuloverotusta 800 miljoonalla eurolla pienentäen samalla veroprogressiota.
Ministeri Sinnemäki arvosteli tuolloin Kataisen tuloveropolitiikkaa vastuuttomaksi, eli Sinnemäen mukaan veronalennusvaraa pitäisi käyttää vuoden 2010 vaikean työmarkkinakierroksen yhteyteen...
Elinkeinoelämän keskusliitto (entinen Teollisuuden keskusliitto) purki tupo-organisaationsa, kun kokoomuksesta tuli päähallituspuolue. Hallitus käyttää veropolitiikkaa porkkana, jotta palkansaajat tyytyvät nollalinjaan sekä ostovoiman vähennykseen. Veropolitiikan eriarvoistava vaikutus kasvaa hallituspulueiden intressiryhmien saadessa uusia verotukia. Verotukien yhteismäärä vuonna 2009 oli 17,6 miljardia euroa.
Mutta ovatko hallituksen verohuojennukset huojennuksia vai verojen korotuksia? Lisääntyykö palkansaajien ostovoima vai väheneekö?
Kun hallitus maksattaa verohuojennukset palkansaajilla ja eläkeläisillä (itsellään) välillisinä veroina eikä yritykset tarvitse maksaa palkankorotuksia - niin kuka häviää ja kuka on voittaja?
EK ja sen jäsenyritykset ovat voittajia. Kokoomus-kepu-johtoinen hallitus on voittaja, kun omien äänestäjien ja vaalirahoittajien verohuojennukset on turvattu, mutta palkansaajat ja eläkeläiset maksavat verohuojennukset.
Verotyöryhmä esittää kahden miljardin tuloveron huojennuksia ja neljän prosentin yhteisöveron huojennusta työnantajille. Nämä huojennukset kerättäisiin sitten arvonlisäveroina, kiinteistöveroina, ympäristöveroina ja energiaveroina lähinnä palkansaajilta...
Teollisuuden ja maatalousyrittäjien energiaverotus on pientä ja energiatuki suurta: teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta - verotuki muodostuu erosta sähköveroluokkaan I ja on 223 miljoonaa euroa vuodessa. Energiaintensiivisten yritysten valmisteverotuksen leikkaus, verotuki 8 miljoonaa euroa, maatalouden energiaveron palautus (polttoöljystä ja sähköstä) verotuki 18 milj. euroa.
Voitonjaon verotus:
Listaamattomien yhtiöiden pääomatulojen tuottoprosentti ja verovapaus 90.000 euroon saakka aiheuttaa omistajille 365 miljoonan euron verotuen vuodessa.
Yritysten sukupolvenvaihdos-huojennus:
Perintö- tai lahjaverosta jätetään osa maksuunpanematta, jos
1) veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä
2) verovelvollinen jatkaa perintönä tai lahjana saadulla varoilla maa- tai metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa... jne.
Jep jep.
Suomessa havaittiin vuoden 2009 verolainsäädännöstä 201 verotukea, joista 40 % löytyi uusista veromuodoista. (VATT, verotuet Suomessa 2009)
Verotukien puutteellinen seuranta, valmistelu sekä sitovuus ovat ristiriidassa paitsi hyvän hallinnon kanssa (valtiovarainministeri Katainen, kok ja pääministeri Kiviniemi, kepu) myös erittäin epäoikeudenmukaisia, silloin kun hallituspuolueet antavat verotukia pääasiassa omille intressiryhmilleen.
Teollisuuden ja elinkeinojen verotukien osuus on 20 % kaikista verotukiaisista.
Sosiaaliturvan tehtäväalueen verotulot olivat 23 % verotuista.
Asumisen ja ympäristön verotukien osuus oli 21 %.
Perintö- ja lahjaverotus:
15 erilaista verotukea, joita ei ole aikaisemmin noteerattu. Merkittävin verotuki on yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus, joka perustuu varojen aliarvostukseen. Huojennuksen piiriin kuuluvat maatilan ja muun yrityksen varat arvostetaan 40 %:iin arvostamislain mukaisesta arvosta. Huojennuksen piiriin kuuluvan yrityksen sukupolvenvaihdoksesta menevän 56 %:n nojalla myönnettävä maksunlykkäys on myös verotuki.
Vuoden 2009 loppuun työnantajat olivat velvollisia suorittamaan kansaneläkemaksua, joka poistettiin kokonaan vuoden 2010 alusta. Näin työnantajat saivat miljardin euron verotuen.
Nyt Hetemäen työryhmä esittää EK:n vaatimuksesta työantajille yhteisöverotuksen verotukea, joka olisi 4 %, ja joka perittäisiin pääasiassa palkansaajilta ja eläkeläisiltä välillisinä veroina.
Verotuet verolajeittain vuonna 2009:
- tuloverolaki 10.825
- elinkeinoverolaki ja siihen liittyvä lainsäädäntö 623
- MVL (maatilatalouden verolaki) ja metsäverotus 167
- varainsiirtoverotus 2099
- perintö- ja lahjaverotus 100
- arvonlisäverotus 1948
- sosiaalivakuutusmaksut 10
- valmisteverotus 1836
Yhteensä verotuet olivat 17.608 miljoonaa euroa eli 17,6 miljardia.
Verotuki oli 10 % bruttokansantuotteesta ja noin 23 % verotuloista ja
siis selvästi enemmän kuin vuonna 2007.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.