Toisten naisten katselusta

Erittäin johdonmukaisia ja selkeitä ajatuksia. Toivottavasti muutkin mustisnaiset eksyvät lukemaan tekstisi, sillä siinä puhuu vaihteeksi järki eikä pelkät tunteet.

Kun jatkat itsesi kouluttamista uuteen asenteeseen, huomaat ennenpitkää miten itsetuntosi alkaa kestämään enemmän kuormitusta, olipa kyseessä sitten miehen katseet toisiin naisiin, työpaineet, lastenkasvatuksen ongelmat ym. elämän mutkat. Terveellä itsetunnolla niistä selviää nopeammin tasapainoon.

Omilla ajatuksilla itsestä on kaikkein suurin merkitys silloin, kun elämässä tulee eteen ongelma tai tunnepuolen haaste. Niinä hetkinä tulisi kunkin meistä ennen muuta tukea itseämme, sen sijaan että itsekin nakerramme omaa itseluottamustamme ajattelemalla "pahaa" tai "alentavasti" itsestämme.

Toit loistavalla esimerkillä päivänvaloon sen, miten sinä itsekin olet monen miehen katseen kohde, ja miten hyvältä sellaisten katseiden saaminen sinusta (naisena) tuntuu. Se huomiontarve yhdistää kaikkia naisia, ketä enemmän ketä vähemmän. Meidät on kasvatettu jo pikkutytöstä määrittämään itseämme ulkoisten kauneuskäsitteiden kautta, joten me olemme tietoisia itsestämme ja tapaamme pisteyttää itsemme ja toisemme niden opittujen kriteerien mukaan.

Miehen libido on, kuten sanoit, herkkä reagoimaan visuaalisiin ärsykkeisiin, mutta harva mies on silti vietävissä niiden voimalla pois valitsemansa naisen viereltä. Siihen rinnalle valittu nainen on jo moninkertainen voittaja, ja päinvastoin, joten sitä yhteyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kannattaa aina vaalia ja syventää.

Kun ihminen on tyytyväinen parinvalintaansa ja tuntee, näkee ja kuulee tekevänsä toisen onnelliseksi, ei hänelle synny tarvetta kokeilla muita tai vaihtaa kumppania. Mustasukkaisesti käyttäytyvä kumppani taas alleviivaa käytöksellään vain omia hylätyksi tulemisen pelkojaan ja tarraa kiinni omistajuuteensa.
Se taas saattaa olla pääsyy siihen, että toinen ahdistuu ja päätää irrottautua suhteesta kokonaan.

Kun arvostaa itseä, kykenee arvostamaan muitakin, ja se asenne näkyy ja kuuluu vähintäänkin yhtä kauas kuin epävarmuus eli mustasukkaisuus.

Näin on!

tätä toitotetaan ja painostetaan, että pitää arvostaa itseä ja olla itsevarma, nosta itsetuntoa, arvosta itseäsi, käsittele mustasukkaisuus, opettele ajattelemaan etttä riitän tällaisena...
mutta missään ei kerrota miten se tehdään! en jaksa enään pyöriä näissä tunteissa ja miestäkään en voi muuttaa!!
MITEN SE TEHDÄÄN!!??!

Hyviä ajatuksia. Järjellä olen itsekin koittanut vastaavanlaisia tilanteita käsitellä, joskus se onnistuu, joskus ei. Itselläni asiaa vaikeuttaa se, kun huomaan ettei mieheni enää katso minua samalla tavalla kun näitä ohi kulkevia kauniita naisia. Nyt kysyisinkin ap:lta ja muilta naisilta, katsooko tiedän miehet vielä teitä "sillä silmällä"? Meillä myös seksielämä melko hiljaista syystä että miestäni ei juurikaan kiinnosta se. Nämä asiat yhdistettynä siihen, että huomaan mieheni olevan otettu muista kauniista naisista herättää helposti mustasukkaisia tunteita.

Itsellä tullut nyt viimeinen herätys,jolloin tämän sairaalloisen mustasukkaisuuden on loputtava. Olen huomannut kuinka olen jo edennyt liian pitkälle mustasukkaisuudessani ja ajanut mieheni nurkkaan. Mustasukkaisuus heijastuu myös hänen menneisyyteensä,enkä tiedä mitään ulospääsyä tästä kaikesta. Kännykät,tietokoneen sivuhistoriat,kuitit ´jne tulee tutkittua. Mitään en ole löytänyt,joka olisi kertonut uskottomuudesta,mutta ajattelen ettei hän vain ole VIELÄ jäänyt kiinni. Onko tästä mitään ulospääsyä??

Aasihan sätkii narussa sitä kovemmin mitä tiukemmalla se naru on....
Nuorempana itsekin tunsi tuollaisia mustasukkaisuudenpistoja ja toki vieläkin joskus, mutta nykyään se on lähinnä ärtymyksen kaltainen tunne.
Voidaanhan sitä väittää miehen biologiasta mitä tahansa mutta mies ei ole eläin.
Hänellä tulisi olla myös aivot ja sen myötä sosiaalista älyä.
Kyllähän sitä katselua varmaan kaikki harrastavat,mutta sen voi tehdä myös hienotunteisesti.
Pään ei tarvitse pyöriä kuin tikanpojalla joka tilanteessa. Mies joka on sosiaalisesti älykäs, hoitaa biologiset katselutarpeensa toista loukkaamatta. Ja sellaisia miehiä on.
Omallani pää aikoinaan pyöri melko vinhasti, mutta otin asian puheeksi ja sanoin että hävettää kulkea tuollaisen tuijottajan kanssa.
Muutaman kerran jouduin kuittailemaan, mutta kyllä se mies lopulta oppi olemaan minun seurassani kunnioittava. Se mitä hän tekee yksin on hänen oma asiansa.
Joillekkin tämä pitää vääntää rautalangasta, mutta tosiasia on että aika harva nainen tykkää kun miehen pää pyörii ja jotkut vielä heittelevät kommenttejakin.
Asialliseen käytökseen tälläinen ei kuulu miehellekkään, olkoon kuinka biologisesti ohjelmoitu tai ei.
Kyse on vain ja ainoastaan toisen kunnioittamisesta ja alkeellisten käytöstapojen hallitsemisesta. Ugh...olen puhunut.

Mun mielestä tässä ei ongelmana ole biologia vaan käytöstavat (oikeastaan niiden puute). Suhde ei välttämättä tee ketään sokeaksi, ja on ihan luonnollista huomata ympärillä olevat kauniit ihmiset, mutta ei kukaan ole viettiensä orja. Naiskauneudesta voi nauttia ilman, että loukkaisi omaa kumppaniaan. Osalle toisten naisten katselu on ihan jees, mutta osa ei hyväksy sellaista. Minulla oli joskus "mies", jolla oli tapana hehkuttaa muita naisia. Hän saattoi jopa kertoa näille viehättävänä pitämilleen naisille, miten paljon piti heidän ulkonäöstään, mutta ei koskaan kehunut minua. Minua ei tässä jutussa häirinnyt niinkään se, että mies piti muiden ulkonäöstä - pahinta oli, ettei hän osannut ollenkaan käyttäytyä tai ajatella minun tunteitani.

Aina puhutaan siitä, miten ihminen ei ole yksiavioinen. Kuitenkin samalla unohdetaan mustasukkaisuudenkin olevan pohjimmiltaan biologista. Naisen ei ole viisasta antaa miehen harrastella seksiä kaikkien kanssa, koska mies voi unohtaa jälkeläisistään huolehtimisen. Miehelle ei myöskään ole viisasta huolehtia vieraiden jälkeiläisistä. Mustasukkaisuus voi totta kai olla myös sairaalloista, mutta on ihan okei olla mustasukkainen, jos kumppani käyttäytyy totaalisen idiootisti.

halusin myös avautua asiasta. Minulla on ahdistus koska mieheni katselee täysin erilaisia naisia kuin minä. Olen pitkä "komea" nainen. En näytä hyvältä pikku shortseissa enkä ole enää mikään teini tyttö. Kuitenkin huomaan mieheni vilkuilevan kauniita nuoria neitoja ja silloin katse viipyy mielestäni liikaa vartalolla. Olen sanonut että se loukkaa mutta hän sanoo että minulla itselläni on ongelma ettei hän katso. Mutta kylläpä katsoo. Yrittää toki olla katsomatta kanssani mutta ei malta olla vilkuilematta. Tuntuu joskus että hänen mangneettinsa näkee aina naisen jossain. Itse en seuraile miehiä en edes kiinnitä huomiota millainen mies ohi kulkee saati mittaile päästä jalkoihin. Pahinta on se naisten erilaisuus, koen itseni rumaksi ja isoksi. Harmaaksi ja mitättömäksi. Haluaisin kovasti päästä eroon tästä. Koitin puhua miehelleni asiasta ja sanoin että minua loukkaa koska mitä tahansa laitan päälleni tai miten meikkaisin ikinä en saa samanlaisia katseita saati kehuja. Olen aika onneton:(

Itsekin sain kokea tätä juuri hiljattain ollessamme ravintelissa. Mies katseli vieruspöydän naikkosta alituiseen. Hävetti tajuttomasti. Valittin asiasta ja sain nalkuttajan maineen. Hienoa! Vasta vähän aikaan ollaan tapailtu ja jo nyt tällaista!! Pistää miettimään että onko mies edes tosissaan kanssani? Ja naiset jota katselee, on todellakin erilaisia kuin minä. Lihavia ja "vähemmän kauniita".. Ihmetyttää..

Se että jokin (mustasukkaisuus tai moniavioisuus) on "pohjimmiltaan biologista" ei ole sille mikään perustelu. Ihan hyvin monet elävät yksiavioisina, vaikka vietti olisikin levittää siementään joka vakoon, ja ihan hyvin ihmiset oppivat käsittelemään mustasukkaisuutensa, jos motivoituvat.

Enemmän ehkä ongelma on normeissa jotka pitävät tiettyjä käyttäytymismalleja "hyväksyttävinä". Niin kuin "on täysin luonnollinen asia suuttua tällaisesta asiasta" ja sitten ei mietitä, mikä se on mikä siinä suututtaa. Jos kyse on siitä että "mies pitää toista viehättävämpänä kuin minua" niin eikö perimmäinen syy ole oma huono itsetunto, kun ei itselle riitä sellaisena kuin on, tai sitten läheisriippuvuus, jos pelkää että mies häippäsee?

Suhteista voi nauttia niin kauan kuin ne kestää, mutta kestämisen pitkitysyritykset toista sitomalla (ellei toinen niitä oikeasti ymmärrä) johtaa kaiketi vaan nopeampaan kakan lentämiseen tuulettimeen... vai?

Ihan kauheen kiva kyllä että olet saanut selitettyä itsellesi, että miehet vaan eivät voi sille mitään että kasovat muita naisia kun oma tyttöystävä on vieressä. "Biologinen mekanismi" ja ihana kun on niin hetero. Heh-hee...just just!
Se, että muut miehet katsovat sinua "ei tule ilmaiseksi" - eli kostonako poikaystäväsi sitten katselee muita naisia?
Ihan jees.
Jatka vaan asian "tarkastelua tietystä näkökulmasta". Varmaan ihan hyvä näkökulma sinulle selittää poikaystäväsi käytös noin ja hyväksyä se.
Kiva jos toimii.

No. Ihmiset katsovat vastaan tulevia ihmisiä ja sillä hyvä. Valitettavasti on myös niin, että osa vastaantulevista ihmisistä on jollain tapaa silmää miellyttäviä. Mustasukkainen käyttäytyminen ei poista toisten ihmisten viehättävyyttä vaikka kuinka tahtoisi ja siksi puolisoon on vain pakko luottaa. Siis pakko silloin kun hänen kanssaan haluaa jatkaa yhdessä oloa. Toki voit laittaa suhteen katkolle heti ensimmäisestä vilkaisusta "toiseen pöytään", mutta sulhaskandidaatit saattavat sillä pelillä lopahtaa. Toisaalta toisille yksineläminen on parempi vaihtoehto.

Oikeasti rakastunut ei pidä muita ihmisiä haluttavina ja oma kulta on heille aina se maailman kaunein/komein.

Oikeasti rakastunut ihminen ei loukkaa rakkautensa kohdetta tekemällä sellaisia asioita, joita hän ei soisi itseään kohtaan tehtävän. Sekunnin murto-osan vilkaisu toisen ihmisen suuntaan ei ole vähäisimmässäkään määrin sellainen teko. Näin siis siitäkin huolimatta, että mustasukkaisuuteen taipuvaisen ihmisen päässä näin saattaisi ollakin.

Mustasukkaisen ihmisen elämä ei ole helppoa, sillä hänen tehtävänsä näyttäisi olevan täydellisen ihmisen löytäminen. Niin täydellisen, ettei hän edes itse pysty siihen.

Minun mies ei katsele naisia avoimesti, eikä ole koskaan katsellutkaan. Ei hän ole kovin flirttaileva. Oikeastaan juuri se ärsyttää; hän varmasti ajattelee muita, mutta kieltää sen. Varmaan koska tietää että olen mustasukkainen. Haluaisin vain tietää totuuden. Haluaisin nähdä, kuinka paljon kauniit naiset kiinnostavat. Ärsyttää, kun huomauttelen "katso, eikö ole nätti tyttö" tai "uuh, mitkä reidet ja peppu" jne. hän vain vastaa "aijaa, en mä huomannut" tai "no ei nuo musta niin erityiset oo". Siis mitä helvettiä?! Miten minä muka huomaan joka ikisen kauniin ja vähemmän kauniin naisen ja olen ehtinyt arvioida kuppikoosta lähtien ja yksityiskohtia myöten onko nainen kokonaisuudessaan kauniimpi kuin minä -tai ihan vain onko nainen minun silmääni miellyttävä; ja mies ei muka ole vilkaissutkaan. Päänsä sisällä varmaan ajattelee "Saisinpa panna tuota..ja tuota..tuo on paljon kauniimpi kuin tyttöystäväni..ja tuokin".
Ja sitten, kun mies vähättelee superkaunista naista, niin tuntuu siltä että mitenköhän helvetin rumana hän minua pitää jos edes missitasoiset ei miellytä? Ärsyttää, kun ei erota valkoisia valheita totuuksista.

Se, kun mainitsin, että olen mustasukkainen, oli siksi että halusin päästä siitä eroon keskustelemalla. En, että tunteitani säästetään koko ajan ja jätetään sanomatta ja tekemättä se, minkä haluais tehdä. Kestäisin paremmin, jos tietäisin todelliset ajatukset. Olisi lohdullista kuulla vaikkapa "Tuo on ihan helvetin kaunis nainen ja olisi mahtava panna sitä. Mutta en tee sitä, koska se ei olisi oikein sinua kohtaan, ja kosken halua menettää sinua koska välitän sinusta niin paljon. Vaikket olekaan täydellinen, rakastan sinua puutteistasi huolimatta.". Tällaisen sulattaisin, olisin hyvin otettu siitä.

Mitä tulee muisten miehien katseisiin, niin ihan hyvillä mielin luopuisin niistä, jos samalla mieheni halu muita naisia kohtaan lakkaisi ja kohdistuisi vain minuun. Itsekin katselen kaikkia ihmisiä, mutta en tunne himoa ketään muuta kohtaan. Katson kuin tauluja komeita miehiä; oho, onpa isot muskelit jne, mutta en koe mitään seksuaalista. Toisin kuin omaan mieheen. Miksei miehilläkin voi olla näin?

Ja toisaalta; eipä nuo vastaantulijat ikinä minua katso; miesten katseet jää vain niihin, ketkä ovat poikkeuksellisen kauniita, ei tällaisiin naapurintyttöihin :(

Ja tietysti kestäisin enemmän, jos mies kehuisi enemmän ja osoittaisi yleisilläkin paikoilla, että olen viehättävä. suutelisi vaikka yhtäkkiä, tai katsoisi pitkään silmiin..

Mutta minua mustasukkaisuus ei piinaa vieraiden naisten suhteen, vaan tuttuja minä pelkään. Pelkään, että selkäni takana tapahtuu jotain, että mies ihastuu johonkin pitkäaikaiseen kaveriin. Olen kyllä oppinut luottamaan ja hillitsemään mustasukkaisuutta, mutta en täysin. Puhuminen siitä auttaa :)

Ja minusta mustasukkaisuus on eri asia kuin omistuksenhalu. Itse esim. koen todella voimakkaita mustasukkaisuuden tunteita (menettämisen pelkoahan se on), tuntuu että saan sydänkohtauksen, mutta en silti halua näyttää sitä mitenkään, enkä varsinkaan rajoittaa miestä. Itse se itseään "rajoittaa" tahdikkuuttaan, mutta koskaan en ole pyytänyt mitään. Päinvastoin sanonut esim. "mene vain baariin kavereidesi kanssa, ei se minua haittaa enkä tule mustasukkaiseksi" vaikka ei olisi tottakaan. Yritän kätkeä mustasukkaisuuden, kotona sitten saatan puhua siitä mutta koskaan en syytä miestä vaan itseäni ja sanon, että tämä on minun typerä ongelmani josta yritän päästä yli.

On se maailman ikävin tunne :( Ikävämpi kuin viha, pelko, suru, katkeruus, pettymys, kauhu..koska siinä on kaikkia niitä sekoitettuna, ja myös välittämistä, rakkautta, kiintymystä.. Kaikki tunteet yhtenä isona möykkynä joka myllertää kuin myrsky sydämessä. Ei ihme että siitä menee sekaisin, varsinkin jos pitäisi yrittää nielaista se möykky kenellekään kertomatta. Vaiettuna se vain kasvaa, tiedän kokemuksesta...

Itsekin olen ajatellut asiaa niin, että jos mies ei katselisi kauniita naisia, niin kuinka hän olisi huomannut minut ;)
Lisäksi, hän on monesti sanonut, että olen hänen mielestään maailman kaunein nainen. Minulla ei ole (tietääkseni) kaksoisolentoa, joten muista naisista ei pitäisi olla vaaraa.
TOSIN en ole lähelläkään maailman kauneinta naista ja omasta mielestäni lähes jokainen vastaankävelevä nuori nainen on kauniimpi kuin minä, joten melkoista itsetuntoa mustasukkaisettomuus (lieköhän oikea sana edes) vaatii.