PÖYRISTYTTÄVÄÄ

Työryhmä pohtimaan ruotsin kielen opetuksen kehittämistä
tiedote / pressmeddelande
31-03-2011

Opetusministeri Henna Virkkunen asetti torstaina 31.3. työryhmän pohtimaan ruotsin kielen opetuksen ja oppimisen kehittämistä perusopetuksessa ja muilla koulutusasteilla. Työryhmän tehtävänä on lisäksi tehdä ehdotuksia kielellisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

- Kansalliskielten osaamista on vahvistettava. Peruskoulussa tehtävät kieliratkaisut heijastuvat edelleen lukioon, korkea-asteelle ja työelämään. Työryhmän yhteydessä tarkastellaan myös ruotsin kielen opiskelun asemaa perusopetuksessa, Virkkunen sanoi.

Valtioneuvoston vuoden 2009 kielikertomuksen mukaan kielten oppiminen on vähentynyt kouluissa. Riittämättömät ruotsin kielen opinnot eri koulutusasteilla voivat johtaa siihen, että kielilainsäädännön tavoitteet eivät toteudu. Suomenkieliset oppilaat kirjoittavat yhä harvemmin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Motivaatio ruotsin kielen oppimiseen näyttää kokonaisuudessaan vähentyneen. Riittämättömät ruotsin kielen opinnot perus- ja lukio-opetuksessa heijastuvat korkeakoulujen kieliopintoihin, joissa joudutaan paikkaamaan kielenopetuksen puutteita opiskelijoiden ammattisanaston kehittämisen sijaan.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä turvaamaan, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Valiokunnan mukaan mahdollinen toimenpide voisi olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla.

Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Sakari Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja varapuheenjohtajana johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä. Jäseniä ovat: (31.12.2011 saakka) puheenjohtaja Valtteri Aine ja (ajalla 1.1.2012-31.5.2012) tiedottaja Kaisu Suopanki (Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry), erityisasiantuntija Olavi Arra (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ), johtaja Johan Aura (Opetushallitus), vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (Vähemmistövaltuutetun toimisto), puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (Folktinget), koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki (SYL:n ja Samokin yhteinen edustaja), kehittämispäällikkö Juha Karvonen (Suomen Kuntaliitto), vararehtori Christina Nygren-Landgärds (Suomen yliopistot UNIFI ry), rehtori Anneli Pirttilä (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry) ja maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman (sisäasiainministeriö, maahanmuutto-osasto). Opetus- ja kulttuuriministeriöstä jäseniä ovat johtaja Eeva-Riitta Pirhonen, johtaja Anita Lehikoinen ja johtaja Mika Tammilehto.

Työryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii erikoistutkija Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.

Työryhmän toimikausi päättyy 31.5.2012.
2120
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

No niin! Tala on täällä taas!

Äänestä

tala meni jo

Äänestä

Kommentoi aloitusta


OPM POLITIKOI kirjoitti:

Työryhmä pohtimaan ruotsin kielen opetuksen kehittämistä
tiedote / pressmeddelande
31-03-2011

Opetusministeri Henna Virkkunen asetti torstaina 31.3. työryhmän pohtimaan ruotsin kielen opetuksen ja oppimisen kehittämistä perusopetuksessa ja muilla koulutusasteilla. Työryhmän tehtävänä on lisäksi tehdä ehdotuksia kielellisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

- Kansalliskielten osaamista on vahvistettava. Peruskoulussa tehtävät kieliratkaisut heijastuvat edelleen lukioon, korkea-asteelle ja työelämään. Työryhmän yhteydessä tarkastellaan myös ruotsin kielen opiskelun asemaa perusopetuksessa, Virkkunen sanoi.

Valtioneuvoston vuoden 2009 kielikertomuksen mukaan kielten oppiminen on vähentynyt kouluissa. Riittämättömät ruotsin kielen opinnot eri koulutusasteilla voivat johtaa siihen, että kielilainsäädännön tavoitteet eivät toteudu. Suomenkieliset oppilaat kirjoittavat yhä harvemmin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Motivaatio ruotsin kielen oppimiseen näyttää kokonaisuudessaan vähentyneen. Riittämättömät ruotsin kielen opinnot perus- ja lukio-opetuksessa heijastuvat korkeakoulujen kieliopintoihin, joissa joudutaan paikkaamaan kielenopetuksen puutteita opiskelijoiden ammattisanaston kehittämisen sijaan.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä turvaamaan, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Valiokunnan mukaan mahdollinen toimenpide voisi olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla.

Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Sakari Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja varapuheenjohtajana johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä. Jäseniä ovat: (31.12.2011 saakka) puheenjohtaja Valtteri Aine ja (ajalla 1.1.2012-31.5.2012) tiedottaja Kaisu Suopanki (Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry), erityisasiantuntija Olavi Arra (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ), johtaja Johan Aura (Opetushallitus), vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (Vähemmistövaltuutetun toimisto), puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (Folktinget), koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki (SYL:n ja Samokin yhteinen edustaja), kehittämispäällikkö Juha Karvonen (Suomen Kuntaliitto), vararehtori Christina Nygren-Landgärds (Suomen yliopistot UNIFI ry), rehtori Anneli Pirttilä (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry) ja maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman (sisäasiainministeriö, maahanmuutto-osasto). Opetus- ja kulttuuriministeriöstä jäseniä ovat johtaja Eeva-Riitta Pirhonen, johtaja Anita Lehikoinen ja johtaja Mika Tammilehto.

Työryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii erikoistutkija Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.

Työryhmän toimikausi päättyy 31.5.2012.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu