VAALIEN JÄLKEEN PUOLUESIHTEERI VAIHTOO JA PUTKIMIEHET MUIHIN HOMMIIN
EI HALLITUSPUOLUEENA VOI TOIMIA JOS AVUSTAJINA TOIMIVAT TIETÄMÄTTÖMÄT TUPAJUMIT JA PYSTYMETSÄSTÄ HANKITUT TÖLLIKÄT
KAIVATAAN LAAJA-ALAISTA VIISAUTTA JA TALOUSTIETOA
SUOMEA TALOUTTA JOHTTA NYT KOULUPOIKA JA NYT KAIVATAISIIN RASKAAN SARJAN TALOUSASIANTUNTIJOITA ESIM
PROFESSORI TAUNO TIUSASTA
EI HALLITUSPUOLUEENA VOI TOIMIA JOS AVUSTAJINA TOIMIVAT TIETÄMÄTTÖMÄT TUPAJUMIT JA PYSTYMETSÄSTÄ HANKITUT TÖLLIKÄT
KAIVATAAN LAAJA-ALAISTA VIISAUTTA JA TALOUSTIETOA
SUOMEA TALOUTTA JOHTTA NYT KOULUPOIKA JA NYT KAIVATAISIIN RASKAAN SARJAN TALOUSASIANTUNTIJOITA ESIM
PROFESSORI TAUNO TIUSASTA
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tauno Juhani Tiusanen (s. 30. huhtikuuta 1941 Helsinki) on Glasgow'n yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) emeritusprofessori. Tiusanen valmistui yhteiskuntatieteen maisteriksi Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta Tampereelta vuonna 1965 ja toimi korkeakoulun assistenttina vuodet 1965−1966. Tämän jälkeen hän työskenteli muun muassa tutkijana Zürichin teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1969−1972 ja Business International -konsulttitoimiston palveluksessa Wienissä SEV-maiden talouden asiantuntijana vuosina 1974−1976. Hän toimi Lappeenrannassa tuotantotalouden, erityisesti teollisuusyritysten kansainvälisten toimintojen professorina. Hän on myös LUT:n Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskuksen johtaja vodesta 2003.[1]
Tiusanen toi jo 1970-luvun lopulta julki havaintojaan Neuvostoliitosta ja sosialistisesta talousjärjestelmästä: teollisuustuotannon määrällisestä kasvattamisesta tuotteiden laadun kustannuksella, luonnonvarojen tuhlaamisesta, ympäristön turmeltumisesta ja byrokratian kankeudesta. Näin Tiusanen herätti kotimaassa siinä määrin pahennusta, että hänen sanomisiaan pyrittiin estämään, ja siksi hän siirtyi Glasgow'n yliopistoon, jossa hän väitteli tohtoriksi vuonna 1990.[2]
Palattuaan Wienistä Suomeen vuonna 1976 Tiusanen perusti konsulttitoimisto Tietokärki Oy:n, jonka arvioita Elinkeinoelämän valtuuskunta käytti toimitusjohtajansa Max Jakobsonin aloitteesta ja johdolla hyväkseen vertaillessaan läntistä ja itäistä talousjärjestelmää keskenään. Ajan henkeä kuvasi, että Teollisuuden Keskusliitto ja Suomen Työnantajien Keskusliitto kielsivät idänkaupan häiriintymisen pelossa EVAa mainitsemasta niiden edustajien osallistumista talousjärjestelmien paremmuutta koskeneeseen tutkimukseen, jonka EVA julkaisi kirjana Talouden tosiasiat. Tiusasen artikkelit ja kirjat olivat kuitenkin niin tiukasti tosiasioihin sidottuja, että neuvostoliittolaisetkaan eivät pystyneet kiistämään niissä esitettyjen tietojen paikkansapitävyyttä.[3] Vaikka Tiusanen yritettiin vaientaa, hänen antamansa informaatio levisi kaikessa hiljaisuudessa hyvin laajalle; eräs Veikko Huovisen romaanihenkilö kertoo saaneensa Neuvostoliittoa koskevat tietonsa ”yhdeltä Tiusaselta”.[4]
Suomettumisen aikaa tutkinut Timo Vihavainen on luonnehtinut Tiusasta ”huutavan ääneksi korvessa” 1970- ja 1980-lukujen Suomessa. Vähitellen Tiusasen asiantuntemus kuitenkin tunnustettiin siinä määrin, että EVAn lisäksi muiden muassa kauppa- ja teollisuusministeriö ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (SITRA) tilasivat häneltä useita selvityksiä ja tutkimuksia.
Vuoden 1996 eurovaaleissa Tiusanen oli ehdokkaana nuorsuomalaisten listalta. Hän sai 1 490 ääntä eikä tullut valituksi.[5]
Kirjassaan Elämä rautaesiripun varjossa Tiusanen kertoo nimeä mainitsematta, että Mauri Pekkarinen olisi uhkaillut häntä julkisella paitsiolla keskusteltaessa Neuvostoliiton elokuun 1991 vallankaappaushankkeesta. Tuolloin sisäministerinä toiminut Pekkarinen on kiistänyt uhkailun ja syyttänyt Tiusasta valehtelusta.[6] Samana vuonna Neuvostoliitto luhistui juuri niiden syiden vuoksi, jotka Tiusanen oli jo vuonna 1985 kuvannut kirjassaan Talouden uudet haasteet ja sosialismi.[7]
Tiusanen on toiminut julkaisun Europe-Asia Studies päätoimittajana.[8]
Ossi on Soinille sopiva olkinukke, ei häiritse yksinäisen ikonin loistetta millään tavoin.
OSSI EI KESTÄ PÄIVÄNVALOA
TOLLOJA JA PERSEENNUOLIJOITA.