Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksesta 3/2010.
VEROTUKSEN RAKENTEEN MUUTOS VAIKUTTAA TULONJAKOON
Pääomatulot ja niiden verokohtelu ovat saaneet päähuomion viimeaikaisessa tulonjakokeskustelussa, sillä 1990-luvun alkupuolelta lähtien hyvätuloisimpien tulot ovat kasvaneet nopeammin kuin muiden tulonsaajien tulot.
Hyvätuloisimpien tuloista huomattava osa on pääomatuloja, joita verotetaan lievemmin kuin vastaavansuuruisia ansiotuloja.
Tuloerojen kasvun syynä on pidetty myös sitä, että ansiotuloja on mahdollista muuntaa pääomatuloiksi verotuksen keventämiseksi (Riihelä ym. 2008 ja 2009).
Ansiotuloveroasteikkoon tehdyt muutokset vaikuttavat tulojen uudelleenjakoon.
Vähemmälle huomiolle ovat jääneet vähennysjärjestelmän vaikutukset: vähennysjärjestelmä kohtelee eri tavoin erilaisia ansiotulolajeja.
Myöskään kunnallisveroasteen alueelliseen vaihteluun ei toistaiseksi ole kiinnitetty kovin paljon huomiota.
Tulonjakotilaston mukaan pienituloisimpien väliset tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet.
Pelkän perusturvan varassa elävät ovat entistä huonommassa asemassa, ja huomattava osa heidän tuloistaan koostuu verottomista tulonsiirroista.
Kunnallisverot jo 59 prosenttia välittömistä veroista
Vuodesta 1993 kunnallisveron osuus välittömistä veroista on lisääntynyt lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Vuonna 2008 sen osuus veroista ilman pakollisia eläkevakuutusmaksuja oli jo 59 prosenttia. Sosiaaliturvamaksujen osuus on pienentynyt, ja myös ansiotulojen verotus alkoi pienentyä 1990-luvun puolivälissä.
Keski- ja hyvätuloisten verotus on keventynyt ansiotuloverotusta muuttamalla
Yli 18-vuotiaiden bruttotulot tulonsaajaa kohti ovat kasvaneet reaalisesti kolmanneksen vuosina 1995-2008 (taulukko 1).
Eniten eli lähes 50 prosenttia ovat lisääntyneet ylimpään tulokymmenykseen eli desiiliin kuuluvien tulot.
Palkka- ja omaisuustulojen osuus tuloista on lisääntynyt.
Omaisuustulojen kasvu on keskittynyt selvästi ylimpään tulokymmenykseen, jossa niiden osuus kasvoi lähes 11 prosenttiyksikköä.
Lähes yhtä selvästi on palkkojen osuus keskituloisten tuloista noussut ja etuustulojen osuus pienentynyt.
Pienituloisten verottomat tulot ovat enimmäkseen tulonsiirtoja kuten asumis- ja toimeentulotukia, hyvätuloisten verovapaat tulot taas osinkoja.
Kolmessa alimpaan tulodesiiliin kuuluvien joukossa tulot koostuivat lähinnä eläkkeistä ja etuustuloista; näissä ryhmissä verojen osuus tuloista hieman kasvoi ennen kaikkea kunnallisveron kasvusta johtuen.
Etuustuloilla elävien tulot ovat kehittyneet huonoimmin
Verotuksessa niin työtulot, eläkkeet kuin sosiaalietuudetkin luetaan ansiotuloiksi, mutta vähennysjärjestelmän seurauksena syntyy poikkeamia tasaverosta kunnallisverossa ja sosiaaliturvamaksuissa.
Työtulojen verokohtelua on lievennetty muun muassa työ- ja ansiotulovähennyksiä kehittämällä, ja samalla eläke- ja etuustulojen asema on heikentynyt työtuloihin verrattuna (ks. Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti).
Kunnallisverotuksen perusvähennys, pienituloisimpien tärkein vähennys, on säilynyt entisellään vuodesta 1991 kuluvaan vuoteen saakka (Honkanen 2009).
Omaisuustuloja saaneiden pääomatuloveron osuus veroista on noussut runsaat kolme prosenttiyksikköä, mutta samaan aikaan verottomana saatujen tulojen osuus tuloista on lisääntynyt 3:sta lähes 20 prosenttiin.
Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on vuodesta 1995 vuoteen 2008 noussut 17,94 prosentista 19,15 prosenttiin (Keskimääräiset... 2010). Kunnallisveroasteet kuitenkin vaihtelevat hyvin paljon kunnittain, maakunnittain ja seutukunnittain.
***
JEP JEP
Köyhät ovat entisestään köyhtyneet kun kunnallisverot nousevat ja pienituloiset eläkeläiset ja etuuksillä elävät maksavat kunnallisveroa.
Hyvätuloisten tuloista huomattava osa on pääomatuloja, joita verotetaan 28 %:n tasaverona.
JEP JEP
Vuonna 2008
Rikkaimmalla kymmenyksellä oli bruttotuloja 81.132 euroa,
- verottomien tulojen osuus bruttotuloista oli 6,6 %.
Köyhimmällä kymmenyksellä oli bruttotuloja 5.136 euroa
- verottomien tulojen osuus bruttotuloista 15,3 %.
Vuonna 1995
Rikkaimmalla kymmenyksellä oli bruttotuloja 54.253 euroa,
- verottomien tulojen osuus bruttotuloista oli 2,9 %
Köyhimmällä kymmenyksellä oli bruttotuloja 4.010 euroa
- verottomien tulojen osuus bruttotuloista oli 11,6 %
Kaikkein rikkaimpien verovapaat bruttotulot ovat kasvaneet saman verran kuin kaikkein köyhimpien.
Etuustuloilla elävien tulot kehittyneet huonosti. Kunnallisverotus syö pienituloisten käteenjäävää tuloa. Kunnallisvero on noussut.
VEROTUKSEN RAKENTEEN MUUTOS VAIKUTTAA TULONJAKOON
Pääomatulot ja niiden verokohtelu ovat saaneet päähuomion viimeaikaisessa tulonjakokeskustelussa, sillä 1990-luvun alkupuolelta lähtien hyvätuloisimpien tulot ovat kasvaneet nopeammin kuin muiden tulonsaajien tulot.
Hyvätuloisimpien tuloista huomattava osa on pääomatuloja, joita verotetaan lievemmin kuin vastaavansuuruisia ansiotuloja.
Tuloerojen kasvun syynä on pidetty myös sitä, että ansiotuloja on mahdollista muuntaa pääomatuloiksi verotuksen keventämiseksi (Riihelä ym. 2008 ja 2009).
Ansiotuloveroasteikkoon tehdyt muutokset vaikuttavat tulojen uudelleenjakoon.
Vähemmälle huomiolle ovat jääneet vähennysjärjestelmän vaikutukset: vähennysjärjestelmä kohtelee eri tavoin erilaisia ansiotulolajeja.
Myöskään kunnallisveroasteen alueelliseen vaihteluun ei toistaiseksi ole kiinnitetty kovin paljon huomiota.
Tulonjakotilaston mukaan pienituloisimpien väliset tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet.
Pelkän perusturvan varassa elävät ovat entistä huonommassa asemassa, ja huomattava osa heidän tuloistaan koostuu verottomista tulonsiirroista.
Kunnallisverot jo 59 prosenttia välittömistä veroista
Vuodesta 1993 kunnallisveron osuus välittömistä veroista on lisääntynyt lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Vuonna 2008 sen osuus veroista ilman pakollisia eläkevakuutusmaksuja oli jo 59 prosenttia. Sosiaaliturvamaksujen osuus on pienentynyt, ja myös ansiotulojen verotus alkoi pienentyä 1990-luvun puolivälissä.
Keski- ja hyvätuloisten verotus on keventynyt ansiotuloverotusta muuttamalla
Yli 18-vuotiaiden bruttotulot tulonsaajaa kohti ovat kasvaneet reaalisesti kolmanneksen vuosina 1995-2008 (taulukko 1).
Eniten eli lähes 50 prosenttia ovat lisääntyneet ylimpään tulokymmenykseen eli desiiliin kuuluvien tulot.
Palkka- ja omaisuustulojen osuus tuloista on lisääntynyt.
Omaisuustulojen kasvu on keskittynyt selvästi ylimpään tulokymmenykseen, jossa niiden osuus kasvoi lähes 11 prosenttiyksikköä.
Lähes yhtä selvästi on palkkojen osuus keskituloisten tuloista noussut ja etuustulojen osuus pienentynyt.
Pienituloisten verottomat tulot ovat enimmäkseen tulonsiirtoja kuten asumis- ja toimeentulotukia, hyvätuloisten verovapaat tulot taas osinkoja.
Kolmessa alimpaan tulodesiiliin kuuluvien joukossa tulot koostuivat lähinnä eläkkeistä ja etuustuloista; näissä ryhmissä verojen osuus tuloista hieman kasvoi ennen kaikkea kunnallisveron kasvusta johtuen.
Etuustuloilla elävien tulot ovat kehittyneet huonoimmin
Verotuksessa niin työtulot, eläkkeet kuin sosiaalietuudetkin luetaan ansiotuloiksi, mutta vähennysjärjestelmän seurauksena syntyy poikkeamia tasaverosta kunnallisverossa ja sosiaaliturvamaksuissa.
Työtulojen verokohtelua on lievennetty muun muassa työ- ja ansiotulovähennyksiä kehittämällä, ja samalla eläke- ja etuustulojen asema on heikentynyt työtuloihin verrattuna (ks. Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti).
Kunnallisverotuksen perusvähennys, pienituloisimpien tärkein vähennys, on säilynyt entisellään vuodesta 1991 kuluvaan vuoteen saakka (Honkanen 2009).
Omaisuustuloja saaneiden pääomatuloveron osuus veroista on noussut runsaat kolme prosenttiyksikköä, mutta samaan aikaan verottomana saatujen tulojen osuus tuloista on lisääntynyt 3:sta lähes 20 prosenttiin.
Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on vuodesta 1995 vuoteen 2008 noussut 17,94 prosentista 19,15 prosenttiin (Keskimääräiset... 2010). Kunnallisveroasteet kuitenkin vaihtelevat hyvin paljon kunnittain, maakunnittain ja seutukunnittain.
***
JEP JEP
Köyhät ovat entisestään köyhtyneet kun kunnallisverot nousevat ja pienituloiset eläkeläiset ja etuuksillä elävät maksavat kunnallisveroa.
Hyvätuloisten tuloista huomattava osa on pääomatuloja, joita verotetaan 28 %:n tasaverona.
JEP JEP
Vuonna 2008
Rikkaimmalla kymmenyksellä oli bruttotuloja 81.132 euroa,
- verottomien tulojen osuus bruttotuloista oli 6,6 %.
Köyhimmällä kymmenyksellä oli bruttotuloja 5.136 euroa
- verottomien tulojen osuus bruttotuloista 15,3 %.
Vuonna 1995
Rikkaimmalla kymmenyksellä oli bruttotuloja 54.253 euroa,
- verottomien tulojen osuus bruttotuloista oli 2,9 %
Köyhimmällä kymmenyksellä oli bruttotuloja 4.010 euroa
- verottomien tulojen osuus bruttotuloista oli 11,6 %
Kaikkein rikkaimpien verovapaat bruttotulot ovat kasvaneet saman verran kuin kaikkein köyhimpien.
Etuustuloilla elävien tulot kehittyneet huonosti. Kunnallisverotus syö pienituloisten käteenjäävää tuloa. Kunnallisvero on noussut.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.