MILJARDITAPPIOT SUOMELLE VARMA !

Hiljaiseksi meni koko Kokoomuspuolue. Nyt alkaa selittely, mutta mitään ei ole tehtävissä. Soini on ainoa luotettava puoluejohtaja. Nyt tulee maanjäristysvoitto vaaleissa.

Talouelämä-lehti heitti eilen verkkosivuilleen mojovan päätelmäketjun, jonka mukaan Timo Soini olisi kaatanut Portugalin. Nyt Soini vastaa kovaan väitteeseen.

Talouselämän kärjistävä päättelyketju Portugalin kaatumisesta EU-avun varaan alkaa siitä, että markkinat eivät uskoneet maan lainanmaksukykyyn. Usko ei riittänyt osin siksi, että EU-maat vitkuttelivat pysyvän vakausmekanismin EVM:n kanssa.

EVM-vitkuttelun lehti pistää Suomen "öykkäröineen" hallituksen syyksi, joka halusi Soinin ja perussuomalaisten kannatuksen nousun pelossa siirtää asian vaalien jälkeiseen aikaan. Tästä lehti otsikoi: "Kaatoiko Soini Portugalin?"

- En koe olevani niin mahtava mies, että pystyisin sellaiseen. Portugali kaatui omaan mahdottomuuteensa, Soini toteaa IS:lle.

Soinin mukaan puolueen kannatuksen nousuun on vaikuttanut topakampi asenne EU-asioissa.

Puolue jättäisi muiden maiden velat maksamatta, eikä kannata taloutta tukevan pysyvän vakausmekanismin EVM:n perustamisessa.

- Jos saisin kumottua vakausmekanismit, niin sen tekisin. En sen takia, että haluan tuhota ne, vaan sen takia että ne eivät toimi, Soini toteaa.



Soini: Kokoomus rehellisempi kuin keskusta




Valtiovarainministeri Jyrki Katainen esitti kritiikkiä Soinin Portugali-kannanotoista Budapestista käsin tänään. Kataisen mielestä on käsittämätöntä, että perussuomalaisten puheenjohtaja on suositellut Portugali-velkojen maksamatta jättämistä.

Soinin mielestä kyse on mielipide-eroista.

- Minä ymmärrän, että asia on Kataiselle ja hallitukselle kiusallinen. Kokoomus ajaa takaus-linjaa ja syventävää euroliittovaltio -linjaa. Minulla on vain eri kanta, ja se on demokratiassa sallittua, Soini toteaa.

Soinin mielestä kokoomus edustaa reilumpaa linjaa Portugali-asiassa, kuin keskusta.

- Arvostan Kataisen suoraselkäisyyttä. Hän uskaltaa sanoa suoraan, Soini toteaa.

- Keskusta ajaa kahdella raiteella tässä asiassa. Täällä pitäjillä moni kepulainen ehdokas vastustaa takauksia ja kerää ääniä sillä, mutta Mari Kiviniemi kannattaa takauksia, maakuntakierrokselta tavoitettu Soini ruotii keskustan linjaa.

JOKO OLISI AIKA ALKAAN USKOON SUORAAN VELKASANEERAUKSEEN.

TURHAT TAKAUKSET , JOTKA MYÖHEMMIN KAATUVAT TÄYSIMÄÄRÄISINÄ
ANTAJILLEEN.

EU:n velkakupla on maailman suurin pyramidihuijaus.
Ongelma se, että velalla luodaan rahaa sellaista vauhtia, ettei rahan arvo ehdi mennä palkkoihin. Valtiot velkaantuvat valtavaa vauhtia. Yksin Suomen kokonaistalous on 15 miljardia euroa miinuksella.

Mitä Euroopan taloudelle pitäisi tehdä. Neljä ranskalaisekonomistia julkaisi aiheesta manifestin. Samaan aikaan Mari Kiviniemi yhtyy Saksan, Ranskan, Britannian ja Hollannin EU:lle osoittamaan kurikirjelmään. Oliko Kiviniemellä valtuuksia, kysyi europarlamentaarikko Carl Haglund (rkp).

Saksan, Ranskan, Britannian ja muiden Euroopan maiden pankit ovat viiden viime vuoden kuluessa rahastaneet velkaisimmista euromaista satojen miljardien eurojen korkotuotot. Riskiluotot ovatkin olleet pankeille erittäin tuottoisia – ja myös pysyvät tuottoisina, kunhan Suomi ja muut euromaat auttavat kriisimaita maksamaan velkansa suurpankeille.

Kun perinteisten lainasaatavien päälle lasketaan muuntyyppiset sitoumukset, on Euroopan pankeilla kriisimaissa pyöreästi 1 500 miljardin euron riskit. Koko maailman pankeilla on velkaisimmissa euromaissa vaakalaudalla yhteensä lähemmäs 2 000 miljardia euroa.

Pankit luottavat muiden euromaiden, EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n varmistavan, etteivät kriisimaiden luottoriskit koidu ainakaan pankkien omiksi tappioiksi – ja että ylivelkaisten euromaiden rahoittaminen pysyy pankeille vastakin tuottoisana liiketoimintana.

Ennen kaikkea kriisimaiden rohkea luotottaminen on ollut erittäin tuottoisaa liiketoimintaa suurten EU-maiden Saksan, Ranskan ja Britannian pankeille, joilla on pelissä ylivoimaisesti suurimmat saatavat.

Miksi ei saatu aikaan?
Transaktioveroa. Se tarkoittaa sitä, että kaikista rahoitusmarkkinoilla tapahtuvista transaktioista eli osto- ja myyntitapahtumista napattaisiin vero. Yksistään Euroopassa jo vaivaisella 0,05 prosentin transaktioverolla voitaisiin kerätä vuodessa miltei 300 miljardia dollaria. Reaalimaailmassa kaikista ostoksista maksetaan veroa yleensä 23 %, miksi ei sitten finanssitalouden osto- ja myynti tapahtumissa voisi olla veroa edes 0,05 prosenttia?

Tätä Katainen ei ole osannut ajaa EU:ssa eikä ole missään selittänyt, miksi se ei ole mahdollista?