Kovin harvoin kuulee kokemuksia Jäämerellä ja vuonoissa sekä Suomen Inarijärvellä veneilleistä. Olisi hieman erilaista ympäristöä jos vertaa esim saaristoon. Inarijärveltä löytyi hyvä tukikohta laivareitiltä www.inarinkelomokki.fi.Samassa osoitteessa oli myös tukikohta Norjan vuonolla.
Norjan vuonot,jäämeri
Jäämeri ja vuonot
11
4408
Vastaukset
- rantoja katsellut
Pohjois-Norjassa on yksi veneilyä rajoittava tekijä, vuorovesi. Jos nouset maihin nousuveden aikaan,paatti on kyljellään parintunnin päästä, tai laskuveden aikaan, vene on 100m päässä rannasta. Jo metrinen nousuvesi haittaa. Laiturista laituriin voi ajella, kun jättää nousuveden aikaan köydet löysälle
- Väärä luulo!
Olen purjehtinut Pohjois-Norjassa useita kertoja, viimeksi v. 2008 ja 2009. Vuorovesi ei todellakaan ole rajoittava tekijä kahdesta syystä: 1) vierassatamissa on ponttoonilaiturit ja 2) luonnonsatamien ankkuripaikoissa ei kiinnitytä rantaan (kuten ei muuallakaan vuorovesialueella). Upeita luonnonsatamia on runsaasti.
Sama koskee Norjan länsirannikkoa, jossa seilasin myös viime kesänä. Bergenin korkeudella vuorovesivaihtelu on korkeintaan metrin luokkaa, joten siellä voi kiinnittyä melkein mihin vain kiinteään laituriin tai kallion kylkeen.
Ainoa pikkuharmi on se, että ankkurointiin on toisinaan liian syvää. Norjan rannikko on sen verran pitkä, että matkalla napapiirin pohjoispuolelle ehtii kyllä huomaamaan miten veneensä missäkin kiinnittää!
Se tietysti voi olla veneilyä rajoittava tekijä, että edestakainen retki Pohjois-Norjaan on aika pitkä. Bergeniin on n. 1000 mpk ja edestakaisesta matkasta Lofooteille kertyy n. 3500 mpk. Jos seilaa Huippuvuorille ja takaisin, täytyy pitää kiirettä mikäli retken aikoo tehdä 3 kk:ssa. Veneen jättäminen Norjaan voi tulla yllättävän kalliiksi. Niin kalliiksi, että se kannattaa unohtaa.
- Inarijärvi :
Lueppa E. Paasilinnan ja A. Tuurin yhdessä kirjoittama opus "Isoa Inaria kiertämässä". Siinä joitain kuviakin, kyllä tekee sen jälkeen mieli lähteä ! Itsellä ei kirjan lisäksi kokemusta...
- Hieno kokemus
Pienellä hytillisellä paatilla joskus oltiin Inarilla ja Norjassa. Ikimuistoisia retkiä nuo olivat. Vuorovesi kahdesti päivässä on lievä haittatekijä, mutta ei sinänsä estä veneilyä , täytyy vain ottaa se huomioon kun pistää parkkiin.
Noita mökkejä ei pahemmin silloin ollut tarjolla.
Nuo mökit www.inarinkelomokki.fi on tosi mahtavia ja varmaan ihan kivalla paikallakin. Jos vielä joskus tulisi lähdettyä niin varmaankin mökki vuokrattaisiin. - rantoja katsellut
Mulla oli tuo sanavalinta ehkä väärä, vuorovesi ei ehkä rajoita veneilyä, mutta asettaa vähän eri näkökulmaa, kuin Suomessa. Jos äkkinäinen menee veneilemään pohjoisessa johonkin vuonoon, kannattaa tutkia vuorovesitaulukkoa, erot voivat olla huomattavia. http://retro.met.no/cgi-bin/vannstand-tabell.cgi?havn=3&dag=12&mnd=3&dogn=1&referanse=0&side=1
Olessani Norjassa töissä, seurasin erään lahdenpohjukan yli vievän silta-aukon virtauksia, melkoinen koski laskuveden aikaan. 2m:n laskuvesi voi vaikuttaa kilometrin levyisessä vuonossa melkoisen vastavirran, pienellä peräprutkulla voi meno hidastua melkoisesti, vara pensakannu on hyvä olemassa, JOS on mentävä vastavirtaan.- vuorovesi tuttua
Niinpä. Kerroit nyt yleisiä asioista vuorovesialueesta. Pohjois-Norjassa vuorovesi on 2,5 m luokkaa. Englannin kanaalissa metriä enemmän. Norjan vuonojen kapeikoissa vuorovesivirta voi olla hyvinkin voimakas, vaikka vuoroveden korkeusero ei olisikaan suuri. Sen huomaat jo, kun veneilet Bergenistä pohjoiseen. Virta voi olla 5kn, vaikka vuorovesi on vain metrin luokkaa. Bodön eteläpuolella olevassa kapeassa salmessa vuorovesivirta on enimmillään 20kn! Kannattaa käydä maitse katsomassa, jos venereissu suuntautuu Bodöseen tai vaikkapa Lofooteille.
Ylimääräistä "pensakannua" fiksumpi ratkaisu vuorovesialueella on mennä kapeikkojen läpi "slack waterin" aikana tai myötävirrassa. Vastavirtaan ajeleminen ei ole kovin fiksua edes normaalin kesäloman veneilymatkan päässä eli Kielin kanavan kautta Elben suiston vuorovesivirtaan. Tutustumisen vuoroveteen voi aloittaa Helgolandin käynnillä, johon kuukauden kesäloma riittää. Pohjois-Norjaan saakka ulottuvat retket vaativat merikelpoisen paatin Skagerrakin ylityksen ja Pohjanmeren avoimen rannikon takia. Stattin kiertämisen jälkeen Ålesundista pohjoiseen on saarien suojaa suuri osa rannikosta.
Vuorovesivirtoja voi hyödyntää oikealla ajoituksella! - rantoja katsellut
vuorovesi tuttua kirjoitti:
Niinpä. Kerroit nyt yleisiä asioista vuorovesialueesta. Pohjois-Norjassa vuorovesi on 2,5 m luokkaa. Englannin kanaalissa metriä enemmän. Norjan vuonojen kapeikoissa vuorovesivirta voi olla hyvinkin voimakas, vaikka vuoroveden korkeusero ei olisikaan suuri. Sen huomaat jo, kun veneilet Bergenistä pohjoiseen. Virta voi olla 5kn, vaikka vuorovesi on vain metrin luokkaa. Bodön eteläpuolella olevassa kapeassa salmessa vuorovesivirta on enimmillään 20kn! Kannattaa käydä maitse katsomassa, jos venereissu suuntautuu Bodöseen tai vaikkapa Lofooteille.
Ylimääräistä "pensakannua" fiksumpi ratkaisu vuorovesialueella on mennä kapeikkojen läpi "slack waterin" aikana tai myötävirrassa. Vastavirtaan ajeleminen ei ole kovin fiksua edes normaalin kesäloman veneilymatkan päässä eli Kielin kanavan kautta Elben suiston vuorovesivirtaan. Tutustumisen vuoroveteen voi aloittaa Helgolandin käynnillä, johon kuukauden kesäloma riittää. Pohjois-Norjaan saakka ulottuvat retket vaativat merikelpoisen paatin Skagerrakin ylityksen ja Pohjanmeren avoimen rannikon takia. Stattin kiertämisen jälkeen Ålesundista pohjoiseen on saarien suojaa suuri osa rannikosta.
Vuorovesivirtoja voi hyödyntää oikealla ajoituksella!Ålesund, tuttu paikka, olin niillä nurkilla hommissa pari vuotta. Kirjoitinkin JOS pitää ajaa vastavirtaan, niin kulutus/mpk voi olla yllättävä. Aloittaja mielestäni tarkoitti pyrähdyksiä vuonoihin, olettaakseni pikku paatilla ja trailerilla. Matkapurjehdus ja isommalla paatilla matkailu on asia erikseen. Tapasin mm. P Dunckerin Stavangerissa v.-82 ja kyyttäsin häntä ja lapsia katselemassa Stavangeria, myös näin Äänekosken Matin ja hänen tahitilais vaimonsa punaisella purrellaan.
- Norjan purjehtija..
rantoja katsellut kirjoitti:
Ålesund, tuttu paikka, olin niillä nurkilla hommissa pari vuotta. Kirjoitinkin JOS pitää ajaa vastavirtaan, niin kulutus/mpk voi olla yllättävä. Aloittaja mielestäni tarkoitti pyrähdyksiä vuonoihin, olettaakseni pikku paatilla ja trailerilla. Matkapurjehdus ja isommalla paatilla matkailu on asia erikseen. Tapasin mm. P Dunckerin Stavangerissa v.-82 ja kyyttäsin häntä ja lapsia katselemassa Stavangeria, myös näin Äänekosken Matin ja hänen tahitilais vaimonsa punaisella purrellaan.
Oivalsin vasta nyt, että alkuperäinen kysymys olikin trailerilla kuljetettavasta pienestä avoveneestä. Siksi esitän vastakysymyksen. Onko pieni moottorivene oikea (=riittävän merikelpoinen) valinta noille rannikoille ja mikä olisi kyseisen veneretken tarkoitus? Kalastamisen voin ymmärtää, en pitempiä ympärivuorokautisia matkoja enkä turhien riskien ottamista. Atlantti ja Jäämeri vuorovesineen on jotain aivan muuta kuin Inarinjärvi tai omien merenrannikoittemme suojainen saaristo!
Traileriveneellä voi tietysti tehdä lyhyitä päiväretkiä Pohjois-Norjassakin, kunhan ne tekee jostain suojaisesta satamasta käsin ja stabiilissa korkeapainesäässä. Mielestäni avoveneellä ei kannattaisi jäädä nukkumaan ankkuriin vuonojen rantoihin, vaikka napapiirin pohjoispuolella onkin kesällä valoisaa ympärivuorokautisesti. Vuonoja reunustavat korkeat vuorenseinät eivät tarjoa tuulen suojaa. Päinvastoin ne aiheuttavat oikullisia katabaattisia tuulia. Oman kokemukseni mukaan Norjan rannikoilla keli voi muuttua arvaamattoman nopeasti ja kova tuuli ( korkea meri) voi olla paljon pitkäkestoisempi kuin täällä Pohjanlahden, Saaristomeren tai Suomenlahden rannoilla. Siksi Länsi- ja Pohjois-Norjassa veneillessä on syytä seurata paikallisia säätiedotuksia, vaikka liikkuisi isommallakin paatilla. Vuoroveteen liittyvät kysymykset ovat sittenkin pienempi pulma kuin säätila. Polttoaineen tarve lienee itsestäänselvyys.
Lofoottien pohjoispuolella Norjan rannikon luonnonsatamissa tuntuisi olevan enemmän swelliä ja vähemmän tuulensuojaa kuin Lofoottien etelänpuoleisilla rannoilla. Selitys on se, että vallitseva tuuli on usein koillisesta.
Miksei Lofootit? Trailerilla pääsisi maanteitse Lofoottien pääkaupunkiin Svolvaeriin, jossa on suojainen venesatama ponttoonilaitureineen ja upean jylhä ympäristö lyhyisiin veneretkiin tai kalastukseen. Kannattaisi harkita jotain sellaista mieluummin kuin Jäämeren rannikon koluamista pienellä moottoriveneellä - jos pikkuveneellä ylipäätään haluaa kokeilla vuonojen ja ison meren elämyksiä. - rantoja katsellut
Norjan purjehtija.. kirjoitti:
Oivalsin vasta nyt, että alkuperäinen kysymys olikin trailerilla kuljetettavasta pienestä avoveneestä. Siksi esitän vastakysymyksen. Onko pieni moottorivene oikea (=riittävän merikelpoinen) valinta noille rannikoille ja mikä olisi kyseisen veneretken tarkoitus? Kalastamisen voin ymmärtää, en pitempiä ympärivuorokautisia matkoja enkä turhien riskien ottamista. Atlantti ja Jäämeri vuorovesineen on jotain aivan muuta kuin Inarinjärvi tai omien merenrannikoittemme suojainen saaristo!
Traileriveneellä voi tietysti tehdä lyhyitä päiväretkiä Pohjois-Norjassakin, kunhan ne tekee jostain suojaisesta satamasta käsin ja stabiilissa korkeapainesäässä. Mielestäni avoveneellä ei kannattaisi jäädä nukkumaan ankkuriin vuonojen rantoihin, vaikka napapiirin pohjoispuolella onkin kesällä valoisaa ympärivuorokautisesti. Vuonoja reunustavat korkeat vuorenseinät eivät tarjoa tuulen suojaa. Päinvastoin ne aiheuttavat oikullisia katabaattisia tuulia. Oman kokemukseni mukaan Norjan rannikoilla keli voi muuttua arvaamattoman nopeasti ja kova tuuli ( korkea meri) voi olla paljon pitkäkestoisempi kuin täällä Pohjanlahden, Saaristomeren tai Suomenlahden rannoilla. Siksi Länsi- ja Pohjois-Norjassa veneillessä on syytä seurata paikallisia säätiedotuksia, vaikka liikkuisi isommallakin paatilla. Vuoroveteen liittyvät kysymykset ovat sittenkin pienempi pulma kuin säätila. Polttoaineen tarve lienee itsestäänselvyys.
Lofoottien pohjoispuolella Norjan rannikon luonnonsatamissa tuntuisi olevan enemmän swelliä ja vähemmän tuulensuojaa kuin Lofoottien etelänpuoleisilla rannoilla. Selitys on se, että vallitseva tuuli on usein koillisesta.
Miksei Lofootit? Trailerilla pääsisi maanteitse Lofoottien pääkaupunkiin Svolvaeriin, jossa on suojainen venesatama ponttoonilaitureineen ja upean jylhä ympäristö lyhyisiin veneretkiin tai kalastukseen. Kannattaisi harkita jotain sellaista mieluummin kuin Jäämeren rannikon koluamista pienellä moottoriveneellä - jos pikkuveneellä ylipäätään haluaa kokeilla vuonojen ja ison meren elämyksiä.Mulle on jäänyt mielikuva vuonon suuntaan kulkevasta myrskystä, meri oli kauttaaltaan valkoinen, aallot lyhyitä, ehkä 1,5m korkeita, mutta erikoisen jyrkkiä lyhyisyytensä vuoksi. En tiedä oliko vuorovesi menossa vai tulossa, mutta ajattelin ettei olisi mukavaa alle 10m:n veneellä.
Tunsiko kukaan purjehtija Äänekosken Mattia, sukunimestä en tiedä, oli Äänekoskelta kotoisin, mutta asusti Göteborissa.
- Pikkupaatilla
Lienee niin että Jäämerelle ei todellakaan kannata lähteä pikkupaatilla seikkailemaan. Pienet päiväretket vuonossa tai jäämeren rannikolla voi toki tehdä pienelläkin paatilla , kunhan pysyttelee turvallisesti lähellä satamaa , mikäli keli äkkiä muuttuisi.
Inarijärvi on myös melkoisen yllättävä ja keli muuttuu hetkessä Inarillakin.
On tapauksia kun veneilijät ovat joutuneet odottelemaan useitakin päiviä myrskyn laantumista saaren suojassa.
Inarilla laine on niin terävä että myrskyllä ei ole asiaa sinnekään vaikka on vain "järvi".
Inarijärvi on ehdottomasti kokemisen arvoinen veneilijälle, tosin sellaisen joka lähtee Inarille täytyy pitää luonnosta ja erämaan rauhasta.
Inarilla kun ei ole ranta-baareja eikä festareita. - tukikohtia
Tuo linkki noihin tukikohtiin on ilmeisesti : www.inarinkelomokki.fi , eli sillä löytyi tietoja , ja googlesta haulla : INARIN KELOMÖKKI.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suureksi onneksesi on myönnettävä
Että olen nyt sitten mennyt rakastumaan sinuun. Ei tässä mitään, olen kärsivällinen ❤️871873Perusmuotoiset TV-lähetykset loppu
Nyt sanoo useiden HD-muotoistenkin kanavien kohdalla äly-TV, ettei kanava ole käytössä, haluatko poistaa sen? Kanavia1641352YLE Äänekosken kaupunginjohtaja saa ankaraa arvostelua
Kaupungin johtaja saa ankaraa kritiikkiä äkkiväärästä henkilöstöjohtamisestaan. Uusin häirintäilmoitus päivätty 15 kesä681161- 661017
Hyvin. Ikävää nainen,
Että vainoat ja stalkkaat miestäni.onko tarkoituksesi ehkä saada meidät eroamaan?no,siinä et tule onnistumaan82941Uskomaton tekninen vaaliliitto poimii rusinoita pullasta
Korni näytösesitelmä menossa kaupunginvaltuustossa. Juhlia ei ole kokouksista tiedossa muilla, kuin monipuolue paikalli87862Martina lähdössä Ibizalle
Eikä Eskokaan tiennyt matkasta. Nyt ollaan jännän äärellä.129855Linnasuolla poliisi operaatio
Kamalaa menoa taas meidän ihanassa kaupungissa. https://www.uutisvuoksi.fi/paikalliset/864606029836Katsoin mies itseäni rehellisesti peiliin
Ja pakko on myöntää, että rupsahtanut olen 😆. Niin se ikä saavuttaa meidät kaikki.47827- 57810