Elikkäpäs;kertokaapa muut isät mitenkä olette selvinneet vastaavasta tapauksesta,vai vaan vaihtanut uuteen..
Vaimoni 40v on ihan 10 muuten.......paitsi että häneen ei saa minkäänlaista keskusteluyhteyttä enää.
Normi tilanne kun kysyn työpäivästä vastaa ettei mitää,ihan tavallinen.....
Kysyn mitä haluaa vastaus en tarvii mitään.
teen nykyään 80%kotitöistä,hoidan lapset,siivoan laitan ruokaa,haluan meille yhteistäkin aikaa,hieron,tuon "lahjoja" jne........
mutta nykyisin vaimoni mielestä mikään ei ole enään mainitsemisen arvoista(en kyllä kehuja kaipaakkaan).
toki onhan tämä tilanne jo kauan kestänyt,n.2v. mutta nyt alkaa riittää ilmana oleminen ja lasten riitojen selvittäjän rooli.
kommentteja myös äidit.
Vaimoni 40v on ihan 10 muuten.......paitsi että häneen ei saa minkäänlaista keskusteluyhteyttä enää.
Normi tilanne kun kysyn työpäivästä vastaa ettei mitää,ihan tavallinen.....
Kysyn mitä haluaa vastaus en tarvii mitään.
teen nykyään 80%kotitöistä,hoidan lapset,siivoan laitan ruokaa,haluan meille yhteistäkin aikaa,hieron,tuon "lahjoja" jne........
mutta nykyisin vaimoni mielestä mikään ei ole enään mainitsemisen arvoista(en kyllä kehuja kaipaakkaan).
toki onhan tämä tilanne jo kauan kestänyt,n.2v. mutta nyt alkaa riittää ilmana oleminen ja lasten riitojen selvittäjän rooli.
kommentteja myös äidit.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kuulostaa tavalliselta, kannattaa pysytellä erossa suomalaisista naisista. Akka vaihtoon, etsi ulkolainen vaimo.
moi!
voiko asian ottaa puheeksi ihan sellaisenaan, koetat kertoa että miltä susta tuntuu ja kuuntele herkällä korvalla myös miltä vaimostasi tuntuu ja ole kiinnostunut aidosti. Naiset vaistoaa niin herkästi jos toinen ei ole läsnä oikeasti, vaan muodon vuoksi vain kuuntelevinaan..
jaksuja!
moi mariiili
no kyllä olen yrittänyt puhua joka suunnalta,mutta kyllähän sen tietää mihin yksinpuhelu johtaa ...ei mihinkään.
Ja valitettavasti olen oikeasti ole koskaan tehnyt/kysynyt mitään vain kun "pitäisi" ainoastaan omasta halustani.
Eipä teillä ihan lapsia voi olla jos vaimokin on 40v.
Kotityöt jakoon lapsille oma vastuu alue.
Jos puhut niin kuin asia on siinä ei ole paljoa tehtävänä.
Hanki harrastus ja katsele ympärillesi.
on meillä. itseasiassa olemme "suurperhe" eikä kyse kyllä ole siitä ettei lapset osallistuisi norm. rutiinihin
Jospa sinä olet vaimosi mielestä miellyttämishaluinen tyyppi? En tarkoita pahalla, mutta sinun kannattaa ottaa sekin asia huomioon.
Itseäni ainakin alkaa ärsyttämään, jos mies kokoajan "palvelee", tekee ruokaa, siivoaa, hoitaa kaikki hommat, hankkii pikku lahjoja usein jne.
Itselleni olisi tärkeämpää, että ollaan tasavertaisia ja mies osallistuu kodin hoitoon, mutta haluaa/tarvitsee myös minunkin panostani.
Kun lapset kasvavat, saattaa nainen (jos on aina ollut lasten saatavilla) kokea olevansa tarpeeton. Jos mies vielä hoitaa kaikki kotihommat itsekseen ja mukisematta, palvelee ja miellyttää kuin koira, aiheuttaa se naiselle turhautuneen olon. Tulee sisäinen paha olo. Kuulostaa varmasti hassulle, kun keskustelupalstat pursuavat viestejä, jossa nainen valittaa, kun mies EI TEE MITÄÄN ja sitten kun hän tekee, ei se tunnukaan hyvältä.
Jokainen kuitenkin haluaa tuntea, että minua tarvitaan. Tätäkin voisi ehkä miettiä?
Moi taas!
No omasta mielestäni en tee kun sen osan hommista,mikä on aiheellista. Totuuden nimissä,teen kyllä "extraakin"kun huomaan vaimoni väsyneeksi tms...
Mutta ,mutta...... esim.kun vaimoni on siivonnut hän kyllä huomauttaa(huutaa) lapsille kuraisista kengistä,koska on juuri siivonnut. Toki myös minä huomautan(en huuda)koska on juuri siivottu.. No,kun minä olen siivonnut vaimo ei puhu mitään vaan antaa lasten juosta ympäriinsä????? eli tätä logiikkaa en tajua ja tämä on vain jäävuoren huippu.
Jos pyydän katsomaan silmiin ja kysyn rakastamisesta,hän katsoo hetken ja vastaa katseen pois kääntäen joo.
Voisko olla, että hän on jotenki masentunut tai allapäin ja vetää siksi vaisuksi ja saamattomaksi olemus? Kerro hänelle, että olet huolissasi hänestä ja tilanteestanne. Puhukaa suoraan toisillenne tunteistanne :).
Eipä ole hääviä...
Meillä oli vähän sama tilanne ennen: mies puhui, minä en. Johtui kaikesta työstressistä, mitä minulla oli. Muutenkin olen aina ollut vähän huono puhumaan tunteistani...
Sitten tajusin, että hei... Mulla on mies, joka haluaa jutella ja hemmottelee mua ja tekee kotitöitä. Kyllä sekin ansaitsee sen, että juttelen sen kanssa ja hemmottelen välillä sitä. Ja tajusin, että jos en minä huoli miehen huomiota ja seuraa, niin kyllä se jollekin muulle naiselle varmasti kelpaa... Nyt meillä menee oikein hyvin. Muistetaan kiittää toista esim. kotitöiden tekemisestä ja kun tullaan töistä, keskustellaan päivän tapahtumat läpi jne.
Eli sinuna ottaisin vaimon "puhutteluun" ja sanoisin, että kertoo mikä vaivaa ja että sinun on vaikea olla suhteessa, jossa et saa mitään vastakaikua tunteillesi... Koska varmasti moni nainen haluaisi just tollaisen miehen, joka pussaamisen lisäksi puhuukin! :)
moi taas
Itse olen ainakin yrittänyt puhua,ja olen täysin suora puheissani,mutta,mutta.... yksinpuhelu ei oikein tuota tulosta. Jos kerron vaimostani 10 positiivista asiaa ja yhden vähän negatiivisemman hän ei huomaa kun kielteiset kommentit.
No ihan vakavasti olen alkanut harkita uuden keskusteluseuran "etsimistä" vaikka tiedän lopputuloksen. Sen jälkeen vaimoni alkaa syyttää että keskustelen/ olen kiinnostunut vain muista ihmisistä kun Hänestä.
Ongelmaa ei olisi ellen rakastaisi Häntä niin paljon. Kun alan tappamaan arvostustani häneen ,tiedän ,etten saa sitä enää palaamaan samaksi mitä se nyt on, vaikka ehkä haluaisinkin.
Itse olen pitänyt johtoajatuksenani,että aina lähtiessäni suhtaudun Vaimooni niin kuin se olisi viimeinen kerta kun näemme (tiedän liian monta tarinaa onnettomuuksia yms jonka jälkeen itketty että olisi pitänyt sanoa ja osoittaa tunteensa),ja että nukkumaan ei aleta mikäli on riita.
Elämä on raadollista,mutta hyvällä tuella siitä selviää varsin pitkälle.
Olet vähän samanlainen ihminen kuin minäkin. Siis jotkut ihmiset tajuavat jossain vaiheessa elämän todellisen arvon. Mikään ei ole itsestäänselvää. Varsinkin jos on itse käynyt lähellä kuolemaa, sen ymmärtää. Jotkut taas eivät koskaan elämän todellista arvoa ymmärrä. Sitä, että se läheinen ei välttämättä olekkaan siinä jonain päivänä ja mitä tahansa voi sattua.
Kuulostaa kyllä vähän erikoiselta tuo vaimosi käytös jos hän tosiaan ihan sulkeutuu eikä voi mitään puhua sinulle. Olin ennen nykyistä aviomiestä vastaavassa tilanteessa erään miehen kanssa. Hän vain ei osannut puhua tunne-elämän asioista eikä varsinkaan vaikeista asioista. Hän ei kestänyt ollenkaan kritiikkiä ja kaikki asiat jäivät selvittämättä. Hirveä möykkyhän siitä kerääntyi ja eron jälkeen olin henkisesti ihan puhki kun mitään asioita ei oltu puhuttu. Ei edes erossa hän avautunut ja suostunut selvittämään asioita.
Myöhemmin minulle selvisi, että sellainen hän on ollut muidenkin naisystäviensä kanssa. Tuollaisen ihmisen kanssa on hyvin vaikea rakentaa mitään koska tunnetasolla kaikki on lukossa. Voisi ehkä puhua jopa jonkunasteisesta henkisestä väkivallasta. Vaikeneminenkin voi olla eräänlainen vallankäytön muoto. En oikein osaa neuvoa sinua tämän kummemmin...omalla kohdallani ero oli ainut oikea ratkaisu. Nyt olen avioliitossa ihmisen kanssa, jonka kanssa voi puhua kaikesta rehellisesti ja elämä on niin paljon helpompaa ja antoisampaa.
Tuo on tuttu tilanne: vaimollasi on selvästi toinen mies jonka kanssa jakaa ajatukset.
Yritä saada vaimosi tunnustamaan (ei varmasti tee sitä helposti) ja ota sitten ero, jos ei pysty tuota päiväpanoaan jättämään.
moi taas
kyllähän mustakin on tuo pp alkanu tuntua todennäköiseltä.
kotona ollessa samat pikkarit voi olla parikin päivää,töissä ollessa vaihtuu taatusti aamuisin. olen kyllä vilassut miltä ne näyttää,ja pillunkohta on välillä aika kuivaneen tahman peitossa.........
täs menee hermot .....
Mmmm. Luulin sinun (alkup. kirjoittaja) olevan fiksu mies. Mutta jos tuo alushousujen tutkiskelu- juttu oli sinun kirjoittamasi.... et taidakaan olla ihan niitä välkympiä.
Olisit mies ja kertoisit näkemyksesi vaimolle. Kerro, että kärsit puhumattomuudesta ja sinun on tehtävä omat ratkaisusi, jos vaimosi ei meinaa tulla puolitiehen vastaan. Sitten päätät jatkaako vai ei ja alat elämään päätöksesi mukaan. Jätä toisen alushousut rauhaan ja ryhdistäydy.
no moi
sait varmaan väärän käsityksen "pikkareiden tutkimisesta". En todellakaan tutki niitä,vaan koneeseen laittaessa(siksi tiedän vaatteiden käytön) huomasin moiset jätökset.
Oliskohan tälläselle miehelle kenelläkään käyttöä........?
lämmintä kevättä kaikille.
Ei kiitos. Vaikutat tylsältä ja omahyväiseltä.
Jokainen, joka joskus on koneeseen pyykkiä laittanut, tietää, että tuommoisia löydöksiä voi tehdä, niin omista kuin kumppaninkin vaatteista. Naisten on turha väittää, etteikö joskus olisi käynyt "japanin lippua", tai miehillä olisi välillä "teräsmiesruostetta" :) Hyi. Mut kuitenkin kaikki pyykkiä pesseet ovat kaiketi joskus tähän törmänneet, eivät kai vain uskalla sitä EDES nimettömänä myöntää.
Mullakin kävi mielessä viestiketjua lukiessa, etteikö vaan olisi tällä vaimolla "päiväkahviseuraa". Toivon sydämmestäni, ettei näin ole.
Mukavaa kevättä "alkkarintutkijalle" ;)
kiitos :=)
minäkin toivon ettei vaimollani ole "parempaa" seuraa.
patterit vaan alkaa loppua................................................................................................................................................. ja voin kyllä kertoa etten todellakaan ole omahyväinen ja tylsä.