Pystyykö tuommoisella 6.5 metrisellä Baylinerilla kulkemaan Helsingistä Tallinnaan jos katsotaan tarkkaan säätiedot että olisi mahdollisimman tyyntä. Ei se taida ihan avomerikelponen olla mutta mikä ettei tosi tyynellä vai mitä ootte mieltä? Kaverieni mielestä onnistuu reissu.
Pienveneellä Tallinnaan?
PekkaKuuppa
362055
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Eihän se ole matka eikä mikään, 1,5 h kun ajelet 20s. nopeutta olet perillä, aamuisin pääsee yli ennenkuin tuuli viriää.
Onnistuu, onnistuu. Mutta ELLEI ole ihan varma tyynestä päivästä, kannattaa lähteä aamun sarastaesssa ! Ja selvinpäin, ottaen huomioon vilkkaan kauppa-alusliikenteen. Ja samma på paluumatka.
No ei taida tolla ihan 1.5 tuntiin mennä, ennemmin n. 4 tuntia. Mutta odotellaan tyyntä toukokuun puoliväliin ja sitten mennään Piritaan, suunta vaan suoraan etelään. Taitaa tuolla Hki-Tal olla väylät todella hyvin merkattu ja liikennettä tosiaan piisaa?
Jos Helsingistä, esim. Harmajalta lähtee suoraan etelään, niin ei kyllä osu lähellekään Piritaa. Vastarannalla on näillä kohdilla Pranglin saari, mutta ihan käymisen arvoinen sekin on.
No suurin osa matkastahan on avomerta, ei siellä mitään väyliä ole. Mutta molemmissa päissä on kyllä selvät sävelet. Ota Helsingin majakalta suunta n. suunnilleen 190 astetta, niin tunnin päästä Tallinnan majakka näkyy.
usein pukattu 5 m veneellä yli ja hyvin toimii.
Kelinkanssa kannattaa olla tarkkana. Typerää ryskyttää tommosta matkaa.
Poltoainetta kannattaa varata mukaa,
Reittilaivan perään niin on manuaali plotteri mitä seurailla. (Joutuu antamaan hanaa että pysyy kydissä menevät kovaa.)
Samaa mieltä eli matkaan vaan. Kyllä 5 m paatilla tallinnaan pääsee hyvin ja plaanissa aikaa menee max. 2 tuntia. Ollaan aamulla menty suokin kulmille kytikseen odottelemaan reittilaivoja ja sitten ajeltu niitten perässä. takas sitten kunnon lastin kaa!!
Nyt on sellaisia ohjeita jaossa että vielä vähän lisää ja voit voittaa Darwinin palkinnon.
No jos juo vähän kaljaa ja polttaa tupakkia samalla kun odottaa reittilaivaa niin saako sitten Darwinin pokaalin ?
Laivan perässähän on hyvä ajaa ei aaltoja.
ei kannata tyynellä kelillä,kulutus meinaan nousee aikalailla taivaisiin.
Mites plaanisssa eikös katamaraanit kulje aika vauhtia.
katamaraanille varmaan jäättä tai saa olla kahva kaakossa. riippuu tietysti paatista. joku sanoi että polttoainetta kannattaa varata ja se onkin totta, mutta jos keli nyt jostainsyystä muuttuu heikoksi, niin siittä kanisterista polttoaineen kaataminen tankkiin veneen laidalla olevasta aukosta käy melko hankalaksi/mahdottomaksi. vettä lentää samalla tankkiin ja mahdollisesti tankaaja mereen. eli jos polttoaine järjestelmä antaa myöden, niin ottaisin letkun irti sisäpuolelta tai tankista ja kaataisin siittä ja letku takaisin kiinni. ylensähän (eli työkalut siihen). eli miettii vähän etukäteen mitä tekee, jos polttoainetta pitää tankata tai moottori hajoaa jne... tankkaus on myös helpompaa silloin, kun tankissa on polttoainetta ja venettä voi ohjata vasta-aallokkoon. tuuliajolla sadaan taas lisähaastetta.
Paljonko tuollainen Bayliner tai saman kokoinen moottorivene sitten kuluttaa polttoainetta litraa/mpk? Miten pitkän matkan tankillisella ajaa? Tätä kyselee utelias purjehtija, jolla ei ole mitään käsitystä plaanaavien moottoriveneiden polttoaineen kulutuksesta.
Koneesta riippuen 20-30 litraa tunnissa tai enemmän. Purjeveneelläsihän ei kulu lainkaan.
...eli /- 1 l/mpk
Kiitos tiedoista. Kyllä purjeveneessäkin sentään kuluu polttoainetta: heikkotuulinen keli, pläkä, satamamanööverit, akkujen lataaminen jne. Toiset käyttävät konetta herkemmin kuin toiset. Startataan kone mieluummin kuin luovitaan jne.
Uppoumarunkoisessa (kuten purjevene) koneajon kulutus lienee yleensä 0.3-0.5 litraa/mpk. Vauhti tietysti on pieni (usein alle runkonopeuden) verrattuna plaanaaviin. Tallinnaan ajelu on omalla veneelläni kestänyt joskus jopa 8 tuntia!
Omassa matkapurressani yhdellä tankillisella dieselöljyä ajelee toisaalta 600mpk eli pitää tankata viimeistään Kielissä, jos ylittää koko Itämeren pläkässä.
Minulla meni koko viime kesänä yhteensä 20 litraa dieseliä, Siellä Tallinnassakin kävin 2 kertaa.
Koneajossa mpk-kulutusta en ole laskenut mutta litra per tunti kuutta solmua. Purjeilla matka vaan on paljon hauskempi.
Kerroit veneesi kuluttavan 1,0 litraa/tunti, kun venevauhtisi on 6 solmua. Tarkoitatko, ettet näistä luvuista viitsi/osaa laskea paljonko kulutus on litraa/mpk?
Toinen juttu on se, että kulutuslukemasi 1 litra/tunnissa ei tunnu ihan uskottavalta keskikulutukselta 6 solmun nopeudella. Jommassa kummassa luvussasi saattaa olla virhe. Ehkä kulutuksen mittauksessa on mukana tyhjäkäynti, satamassa hiljaisella vauhdilla ajelu? Tai ehkä veneesi on poikkeuksellisen kevytkulkuinen.
Se, että kulutit vain 20 litraa kesässä, voi viitata veneen vähäiseen käyttöön: "Siellä Tallinnassakin kävin 2 kertaa". Mikä mahtoi olla purjehduskautesi mpk:n kokonaismäärä?
Itselläni näyttäisi mailien kokonaismäärästä keskimäärin n. 10% olevan koneajoa. Jonain kesänä koneajoa tulee enemmän, jonain vähemmän riippuen tuulitilanteesta (viime kesänä oli Itämerellä peilityyntä useita vrk ja siksi ajoin koneella lähes 300 mpk tauotta!). Matkapurjehduksessa starttaan koneen, jos vauhti hiipuu alle 3 solmuun eikä spinnukaan auta.
Alkuperäiseen kysymykseen: kyllä pienellä moottoriveneellä voi käväistä Tallinnassa, jos säätila on stabiilin heikkotuulinen.
Edellisessä veneessä oli 8 hv Yanmar YSE 8. Sen kulutus oli aika tarkkaan 1 l/h, riittävällä tarkkuudella myös toimintasäteen laskemiseen. Tosin sillä ei ihan 6 kn matkavauhtiin päässyt, mutta ei paljoa vajaaksi jäänyt. Toisella rungolla ja paremmalla rusetilla varmasti olisi se 6 kn täyttynyt.
Eihän konetta kannata kaasu pohjassa ajaa. 3/4 kaasulla menee 6 solmua vähän uudemmallakin 9 hv Yanmarilla ja kulutus havaintojen mukaan juuri 1 litra tunnissa. Ei niin pienellä kulutuksella ole tullut mieleen laskeskella litraa/mpk lukemia varsinkin kun purjeilla kuljetaan lähes aina. Jos ei tuule niin odotellaan rannoissa tai joskus merelläkin. Onhan vielä nykyäänkin purjeveneitä joissa ei ole minkäänlaista moottoria.
Palaan vielä apumoottorin käyttöön purjeveneessä. Minun mielestäni on hyvin oleellista tuntea oman veneen polttoaineen kulutus vaikkapa litroina tunnissa (käytetystä kierrosluvusta riippuvainen). Kulutuslukemaan litraa/mpk tulee mukaan tuulen, merenkäynnin ja virran vaikutus. Siksi se lukema pätee oikeastaan vain koneajolle optimaalisissa tilanteissa.
Kerrot jääväsi odottelemaan tuulen viriämistä mieluummin kuin käynnistät koneen. Näinkö menettelet myös viikonloppuretkellä Tallinnaan tai kesälomaretkellä Tanskaan ja Saksaan tai kauemmaksi? Kaikilla meillä ei ole mahdollisuutta pitkiin tuulen odotteluihin.
Joillekin tuntuu olevan lähes uskonto tai pakkomielle, ettei purjeveneessä saa käynnistää apumoottoria tai että ihannoidaan koneettomia purjeveneitä. Minusta sellainen asenne kuuluu historiaan pieniä jollia ja kilpapursia lukuunottamatta. Olen itsekin puuveneiden aikakaudella seilannut Saaristomerta ristiin rastiin koneettomalla veneellä, mutta se kuuluu historiaan. Varmasti kotivesillä koneen käyttämättömyys onnistuu, mutta en lähtisi koneettomalla veneellä esim. Utklippanin, Christiansön tai Bornholmin ahtaisiin satamiin puhumattakaan Götan kanavasta, Kielin kanavasta tai vuorovesialueesta. Joskus tulee tilanteita, joissa pitkä koneajo on välttämätön (esim. rikivaurio) tai ainakin tarpeellinen (ajan puute). Mielestäni on aivan turha kehuskella sillä, kuinka helppoa on odotella tuulen viriämistä avomerellä. "Jos ei tuule niin odotellaan rannoissa tai joskus merelläkin". Hyvään merimiestaitoon kuuluu tuntea oman veneensä polttoaineen kulutus ja varautua polttoaineen riittämiseen.
Tosikko venepoliisi? Kyllä kansalainen saa veneillä purjeveneellä, koneella tai ilman kuten haluaa etkä sinä päätä mikä kuuluu historiaan. Kiirehdi jos haluat. Se että minulla on aina vähintään noin 70 litraa löpöä reservissä ja kone kuluttaa matkakierrosluvulla yhden litran tunnissa on riittävä tieto veneessä jolla pääasiassa liikutaan purjeilla Suomenlahdella, Saaristomerellä, Baltiassa, Itämeren pohjoisella puoliskolla.
(Pallonkiertoon luonnollisesti harva lähtisi täysin moottorittomalla purjeveneellä : )
Luultavasti aika pieni vene, jos yhdeksänheppaisella kulkee kuutta solmua eikä tuon enempää kuluta. Veikkaisin jotain selvästi alle 30-jalkaista.
Minulla oli vanha puolitonnari tosiaan onnettomaksi tunnetulla rusetilla ja sillä pääsi litran tuntikulutukselta vajaata kuutta solmua. Vähän modernimpi runko, minun oli 70-luvun alkupuolen muotia, ja varmasti olisi kuusu solmua mennyt samalla teholla. Ja tehoa oli se 8 hv. Eli ei ollut veikkauksesi ihan kohdillaan.
Enpä taas muistanut noita raaserityyppisiä veneitä ollenkaan, ajattelin normaaleita purkkareita.
Mikä voisi olla normaalimpi purjevene kuin vaikka Antillan tai Ohlsonin tapainen? Ne olivat aikansa valtavirtaa ja suunnilleen sitä tyyliä oli omanikin.
Ihan tavallisia yli kolme tonnia painavia vanhoja matkapurjeveneitä tarkoittaa
Tuostahan voidaan laskea helposti:
9 hv / 1.36 * 0.75 * 220 g/kWh / 0.85 l/kg = 1.3 l/h.
Eli aika lähellä litraa ollaan, jos on 3/4 teho ja hyvä diesel...
Eipä tuota polttoainetta kannata murehtia. Laskeskelin että tankki täynnä riittää vaikka edestakaisin Hki-Tal-Hki. En tiedä tarkkaan miten kovaa tommonen 20 jalkainen beikku kulkee.
Alkuperäinen kysymys on mielestäni hieman väärin asetettu.
Helsinki - Tallinnä väli ei normaalikelissä ole juurikaan veneestä kiinni vaan miehistöstä. Osaava kippari pärjää mainiosti pienelläkin veneellä eikä osaamisensa ansiosta joudu keliin joka ylittää veneen ominaisuudet. Vastaavasti vähän vähemmän osaava voi joutua pulaan isommallakin kalustolla jne.
Jos kysyjä itse on "kippari", ei kaverin puheiden peruusteella tieto/taito lisäänny.
Vastuuta ongelmatilanteessa ei myöskään voi siirtää "kaverille" .
Tunnen kaverin, joka ajoi Sun Busterilla Porista Gävleen ja takaisin. Matkaa on n. 120 mpk sivu, eikä ollut hädänpäivää.
Tollanen "Beikku" nappaa yli 40 solmua ja jää jonniin verran alle 50 solmun.
Kovaa van sinne jatakas!
Lyhyt kärsimys, paljon bensaa, olet kotona takaisin samantien
Haa Tallinaan tullessa on syytä tietää ettei lännenpuoleista vesialuetta sovi käyttää.
On laivakaista, mitä lie aluetta.
Turvallisin reitti kulkee Porkkalan kärjestä kohti Naissaaren kärkeä. Naissaaren itäpuolta väylille ja niitä pitkin niin, kuin veneilijöille on määrätty. Täten olet käytännössä koko matkan pois Suomenlahden poikki kulkevan laivaliikenteen tieltä. Merkittävä etu ruuhka-aikaan ja sumun tiivistyessä. Haittana tietenkin se, että urheata suoritustasi ei ole kovin moni katsomassa.