olen 20v ja poikaystäväni 19 ja ei halua vielä lasta ja haluaa että teen abortin. itse en todellakaan ole varma kumman haluan, ja pelkkä abortin ajattelu saa mulle kylmiä väreitä... pelottaa että pilaan sen nuoruuden tällä jos pidän sen, tai että jään yksin..
Avomies haluaa abortin
mamma20w
41305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Hei. Olin itse 21v kun sain tietää olevani raskaana,lapsen isän kanssa en ollut vielä pitkään yhteiseloa viettänyt. Ajatus lapsesta pelotti,mutta TIESIN olevani henkisesti kypsä äidiksi ja vaikka arvasin jääväni yksin,halusin pitää lapseni. Jotenkin ajattelin että se on nyt tai ei koskaan.
Tästä on nyt 12 vuotta aikaa. Yksinhän lapsen kanssa jäin mutta katunut en ole ja ainoaksi lapsekseni jäi. Ei ole lapsi pilannut nuoruuttani. Toki lapsi rajoittaa elämää mutta kaikki menee niin äkkiä ja nyt jo huomaan miten lapsi menee omia menojaan niin että tunnen itseni jopa yksinäiseksi välillä.
Jos olisin ollut paljon nuorempi,en ehkä olisi lasta pitänyt. Taloudellisesti ei asiat olleet hyvin mutta kuten neuvolassa sanottiin,niin yhdenlapsen kanssa pärjää yksinkin.
Älä tee kuitenkaan päätöstä suuntaan tai toiseen kenenkään painostuksesta! Jos päädyt aborttiin,tee se omasta tahdostasi. Jos olet valmis äidiksi ja kasvattamaan lapsesi mahdollisesti yksin,niin sekin on sinun päätöksesi.
Tottakai myös miehen mielipidettä pitää kuunnella
ahah.. ja kun ensin kuuntelet miehen mielipiteen, kohta olet joka tapauksessa yksin. Mikään maailmassa ei ole kelvottompi syy tehdä aborttia kuin se, että pelkää miehen jättävän, kun mies voi jättää seuraavassa mutkassa muutenkin.
Tietysti pitää harkita, haluaako lapsen tehtyään olla sidottuna edes välillisesti mieheen, joka on lapsen isä, ja jos ei tunnu hyvältä, niin abortti lienee silloin paras vaihtoehto; ei jää sitäkään sitoumusta.
Lapsen saatuaan on vielä olemassa vaihtoehto, että mies on tajunnut oman osuutensa asiassa, kasvanut vastuuseen, ja todella riemuitsee lapsesta ja kiittää ettei sitä abortoitu. Mutta nuo tarinat on vähemmistönä.
"Lapsen saatuaan on vielä olemassa vaihtoehto, että mies on tajunnut oman osuutensa asiassa, kasvanut vastuuseen, ja todella riemuitsee lapsesta ja kiittää ettei sitä abortoitu. Mutta nuo tarinat on vähemmistönä. "
Mistäs sä sen tiedät että ne on vähemmistönä? Yleensäkö mies on sitten pahoillaan että lapsi elää eikä sitä tapettu?
Jos abortti jo ajatuksena tuntuu pahalta, miltä tuntuisi kun se on tehty?
Itse kannatan aborttioikeutta, silloin kun nainen itse on varma että se on hänelle paras päätös.
Jos nainen itse on sitä mieltä että aborttiin ei pysty, pitää ruveta miettimään toiseen suuntaan.
Pelkäät miten pärjäät yksin.
Oletko todella yksin ilman miestä? Miten on perhe, ystävät? Saatko tukea?
Raskausaika voi olla vaikea, miten varaudut siihen?
Mikä on taloudellinen tilanteesi?
Jos mies ei halua olla osallisena, saat yksinhuoltajana vähän paremmat tuet.
Joko mies tai valtio maksaa sinulle elatusapua.
Mikä on parempaa, suhde jossa sinä tulet todennäköisesti katumaan sitä että annoit miehelle periksi aborttiasiassa, vai elämä jossa pidit pääsi ja teit niinkuin halusit vaikka rankkaa olisikin?
Luuletko että pystyisit abortin jälkeen jäämään suhteeseen, vai jäisitkö kuitenkin aboritnkin jälkeen yksin?
Jos yksin kuitenkin jäät, oletko mieluummin yksin abortin jälkeen, vai yksin lapsen kanssa?
Asia ei ole helppo, mutta KUKAAN ei voi tehdä päätöstä puolestasi... Valitettavasti kukaan ei voi myöskän pakottaa poikaystävääsi isäksi jos hän on varma siitä ettei lapsia vielä halua.
Et kai sä nyt aio pilata sekä omaa loppuelämääs lapsentappamisen syyllisyydellä ym. mittavilla mielenterveysyongelmilla, ehkä jopa katumuksellakin jonkun keskenkasvusen ja omanapasen jätkän mieliks...lapsesi koko ihmiselämästä puhumattakaan!!?? Mikä "mies" tollanen edes on joka haluaa lapsensa viemäriin.. HALOO!!
itse oon miettiny kans että mulle on annettu nyt jotain sellaista jota toiset ei voi saada vaikka haluaisivat, ja mitä jos en saakkaan enään koskaan lapsia jos teen nyt abortin.. mutta aikaa on vielä miettiä, ei kannate kyllä mitään hätiköityä tehdä.
oon töissä, tunteja ei oikein vain ole kun olen tarvittaessa kutsuttava. ja on äiti ainakin joka tukisi ja siskot
Mulla täällä aivan päinvastainen ongelma - mies haluaisi pitää lapsen, mä en.. Tai oikeastaan, en tiedä vielä, mutta tuskin pystyn pitämään. Molemmilla vakiotyöt ja ihan hyvät tulot. Kauaa ei olla seurusteltu, 4kk vasta... Minä 20 vuotias, mies 24. Nyt pää aivan sekaisin enkä tiedä miten toimia. Yksi abortti jo takana mulla ja silloin kokemus oli niin kamala, että vannotin, että koskaan en tule toiste sitä tekemään, mutta.... On liian paljon suunnitelmia elämälle vielä ja lapsi ei ole niissä moneen vuoteen...
Nyt en oikein neuvonu sua, mut ajattelin jakaa omia fiiliksiä mun ongelmasta, jos täällä saisin kanssa vähän apua siihen... :(
Mulla kylläkin on ollut kaverilla sama tilanne, jossa juuri äiti halusi pitää lapsen, isä halusi aborttia. Nyt lapsi 1,5 vuotias ja tämä isä, joka eka ei halunnut ollaa missään tekemisissä lapsen kanssa rakastaa lastaan enemmän kuin mitään ja ei ole katunut lastaan. He ei enää ole yhdessä, mutta isä käy useamman kerran viikossa lastaan katsomassa. Eli voi hyvin olla mahdollista, että sinunkin poikaystäväsi vielä pystyy hyväksymään ajatuksen.
Niin ja jos mies ei haluaisikaan olla missään tekemisissä lapsen eikä sinun kanssasi,se on miehen häviö. Valitettavasti lapsikin siinä häviää kun ei saa ehjää perhettä ja sitä läsnäolevaa isää,mutta maailmassa on miehiä jotka rakastuessaan naiseen,rakastavat myös toisen lasta kuin omaansa. Ja lapselle on tärkeää saada joku ns.miehenmalli vaikka oma isä ei olisikaan kuvioissa.
joo. oon miettiny samaa että jos mieli muuttuukin kun näkee sen ultrassa tai kun se syntyy. ei mekään olla kauaa seurusteltu 5kk ja toisen kerran olen jo raskaana tässä suhteessa. ensimmäinen vain päättyi keskenmenoon 11rv.
niin joo ja poikaystäväni menee armeijaa tammikuussa, ja en ole varma koska lapsi on saanu alkunsa kun ei ole ehtinyt tulla kuukautisia keskenmenon jälkeen. eli joulu- tammikuu välillä syntyis.
itsellä oli keskenmenon supistukset niin kamalia etten halua toiste tuntea sitä enään
Öh... eli olet ollut raskaana jo 2 kertaa 5kk sisään... mutta silti poikaystäväsi ei edes haluaisi lapsia... Mitä ehkäisyä te oikein käytätte, vai käytättekö mitään? Joku kusee todella pahasti jos ehkäisystä huolimatta olet 2 kertaa tullut noin lyhyen ajan sisään raskaaksi. Jos taas ehkäisyä ei ole ollenkaan, sinulta pitäisi ottaa aborttioikeus kokonaan pois. Saisit kantaa, synnyttää ja antaa lapsen adoptioon ja sen jälkeen joko pillerit, kondomit, kierukka tai joku muu käyttöön (mieluiten jopa kaksi eri ehkäisykeinoa samanaikaisesti) tai sitten piuhat poikki sinulta. Käytöksesi on todella vastuutonta, vaikea uskoa että olisit oikeasti jo 20-vuotias.
Mietin vähän samaa että mikä mättää ehkäisyssä,toisin sanoen onko sitä ollenkaan. Vastuutonta.
"itsellä oli keskenmenon supistukset niin kamalia etten halua toiste tuntea sitä enään "
HEH! Kyllä kuule ne supistukset on tuhat kertaa pahempia just synnytyksessä, ja voi kestää parhaimmillaan pari vuorokautta. Siinä sulle tulevaisuudenkuvia. Naurattaa tuommonen naiivius. Ikään kuin sitä nyt kivun kokeminen ohjaisi toimia, joka vaikuttaa elämän totaaliseen muuttumiseen. Sittenhän et synnyttäisi lastakaan, koska kivut on vielä kauheampia. Jos siis kivun pelko saa sinut synnyttämään lapsia.
Voi jeesus näitä kakaroita... sitten ollaan jo ens vuonna tuolla yh-palstalla itkemässä masennusta ja poikaystävän häipymistä ja köyhyyttä ja kotivankeutta. Abortti on ehkäisykeino moneen pahaan. Ei raskauteen.
ensimmäisen lapsen olisin pitänyt mutta se päättyi keskenmenoon ja käytettiin ehkäisyä, e-pillereitä söin. ja nyt käytettiin kumia. ja itse olen valmis pitämään tämän mutta poikaystävä ei oikein haluaisi. ja itse tunnen syylisyyttä siitä kun haluan pitää sen ja toinen ei.
No jos ei mies ensimmäiselläkään kerralla halunnut lasta ja olit kuitenki valmis sen pitämään,niin miksi et tekisi nytkin niin. Jos muutama kk sitten koit olevasi kypsä äidiksi,niin tuskin se tässä ajassa on kadonnut mihinkään..vai?
Jotenkin alkaa mennä usko että olisit tosissaan..minkään suhteen.
siis en mie sitä tarkoita etten mie olisi valmis. oon aina tykänny lapsista. olis niin mukavaa jos poikakaverikin haluaisi samaa asiaa. oon kallistumassa siihen suuntaan etten tee aborttia. pitäis vain sanoa poikaystävälle se.
mitenkä niin minkä suhteen ja mistä menee usko?
Sitten vaan rohkeesti sanot sen sille suoraan. Niin minäkin aikoinaan tein, sanoin että siitä nyt vaan on tulossa jonkun biologinen isä ja muusta saa päättää ihan itse. Se ei koskaan enää ehdotellu halastua sanaa abortista, vaan hommasi meille kiltisti asunnon, muutettiin yhteen ja sitä rataa.
Kerrot miehelle siis ettet aio nyt aborttiakaan tehdä, ja hänen on parasta tottua ajatukseen. Anna hänellekin kuitenkin aikaa selvitellä tunteitaan äläkä painosta tai hoputa mitenkään, vaikkei nyt heti olisi ns. täysillä mukana tässä. Monta kuukautta on vielä aikaa ennenkun pikkuinen on sylissänne. Luultavasti miehesi on joidenkin kuukausien päästä ikikiitollinen sinulle ettet suostunut hänen vaatimuksiinsa.
Onnea matkaan, teille kaikille!
Hei mamma 20 W :). Jos et halua tehdä aborttia niin älä tee miehen painostuksesta. Itse tein nuorena ja se oli todella kamala kokemus, koska en olisi halunnut oikeasti tehdä sitä. Miehen painostus voi olla kovaa ja julmaa, mutta älä anna periksi. Valitettavasti jouduin itse kokemaan hyvin ruman puolen miehistä vastaavassa tilanteessa. Kuuntele sydämmesi ääntä ja lujita itsesi. Palaathan kertomaan kuinka mies suhtautui päätökseesi, jaksamista sinulle!
tietenkin palaan kertomaan :), ajattelin jo tänään kertoa kun hän tulee töistä!
Olemme olleet yhdessä avomieheni kanssa jo parisen vuotta, kihloissa jonkin aikaa ja hääpäivä lyöty lukkoon. Kun sain tietää olevani raskaana avomieheni alkoi heti luettelemaan syitä miksei voida pitää lasta, esimerkiksi vetosi että tahtoo kesällä matkustaa ja tahtoo että opiskelen opintoni loppuun. Itse alku järkytyksessä sanoin etten tahdo aborttia, vaan pitää lapsen. Avomies sitten sanoi, että onhan päätös minun ja hän on tukenani päätin sitten mitä tahansa. Mieheni meni kertoi isälleen tilanteesta, muille emme puhuneet. Lopulta aloin itse miettimään tilannetta uudelta kannalta tuön jälkeen ja päädyin siihen, etten tahdo lasta vielä. . Kerroin miehelle päätöksestäni ja hän oli silmin nähden tyytyväinen. Tiedän, että hän olisi ollut tukenani jos olisin pitänyt lapsen. Sikiö oli minulle vain kaksi positiivista viivaa raskaustestissä eikä ultra herättänyt minkäänlaisia tunteita. Raskaus ei ollut toivottu ja eikä abortti tuottanut mielenterveysongelmia tai katumusta, koska olin miettinyt asian selväksi. Onnea sinulla, jos lapsen aiot pitää!
"päädyin siihen, etten tahdo lasta vielä. . Kerroin miehelle päätöksestäni ja hän oli silmin nähden tyytyväinen. Tiedän, että hän olisi ollut tukenani jos olisin pitänyt lapsen. Sikiö oli minulle vain kaksi positiivista viivaa raskaustestissä eikä ultra herättänyt minkäänlaisia tunteita. Raskaus ei ollut toivottu ja eikä abortti tuottanut mielenterveysongelmia tai katumusta,"
sä sitten joudut vakuutteleen ittelles loppuelämäsi.. Helpostippa päätitikin sitten yhdessä yössä tehdä miestä mielistelläkses, minkä seurauksena lapsesi menetti koko ihmiselämänsä.
Kenties joudutkin sitten seuraavaa yrittäämään KAUAN, kun vihdoin keksit lapsen haluta, ja opit arvostamaan ja kunnioittamaan toistenkin elämää. Kenties miehesi ei pidemmän päälle katselekaan lapsilleen uhaksi olevaa talutusnuorassa myötäilijää, ja käy juuri siten minkä lapsentappamisella koitit epätoivoisesti estää..
Oltiin jo sovittu ettei lapsen aika ole vielä ja taloudellisesti tilanne ei todellakaan ollut sopiva. Itse päätin mitä teen eikä se tuntunut pahalta vaan helpottavalta kun materiaali poistui kehosta. Itsepähän parhaiten tiedän olinko äidiksi valmis vai en. Minulla ei ollut mitään tarjottavaa lapselle. En tarkoita, että abortti on aina ratkaisu, tilanteet vaihtelee yksilöllisiä. Olen onnellinen ihmisten puolesta, jotka pystyvät pitämään lapsen tai antamaan adoptioon, itse en näihin pystynyt. Enkä sanonut tehneeni päätöstä yhdessä yössä. Kiva kun tuollaiset jeesustelijat puuttuvat asiaan, josta eivät mitään tiedä ;) Tiedän, että abortti voi olla raskaskin päätös ja sympatia pareille jotka eivät voi saada lapsia vaikka kuinka tahtoisivat. Jokaisella lapsella on oikeus olla toivottu ja syntyä rakastavaan kotiin niin että vanhemmat tarjoavat hyvän elämän. Lasten aika on sitten joskus kun ollaan kasvettu vielä ihmisinä! Kyllä elämä onnistuu vaikka ei niitä lapsia koskaan tulisikaan. Eikä kyseessä ollut itse aiheutettu tila vaan ehkäisy petti.. Turha tulla arvostelemaan toisia tänne kun itse olette niin täydellisiä..
poistui" kehostasi kun lapsesi myrkyttyi/tukehtui hengiltä revetessään kohdustasi ulos ennenaikaisesti. Sinulla oli tarjota lapselle kaikki mitä hän sillä hetekllä tarvitsi; kohtusi ja koko elämä.
"Jokaisella lapsella on oikeus olla toivottu ja syntyä rakastavaan kotiin niin että vanhemmat tarjoavat hyvän elämän."
Tämän sinunkin lapsesi olisi voinut saada jossain muualla, jollei sinun "pystymättömyytesi" (eli tappava itsekkyytesi) olisi mennyt hänen koko elämänsä edelle.
Ehkäisyn petettyä tila on ihan samoin itseaiheutettua, onhan seksiin yleensä ryhdytty täysin vapaaehtoisesti ja riskit tietäen.
Täällä saa aiheen mukaisesta teosta olla ihan mitä mieltä vaan ja myös sanoa sen, vaikkei tekijöitä miellytäkään :)
itellä ollu aina se periaate että haluan lapsen rakastavaan kotiin. ja että se on toivottu. itse en halua omille lapsille isäpuolta koska itellä on niin kamalia muistoja omasta. Oon tajunnu kun nyt olen miettiny asiaa tarkemmin, etten ole vielä valmis kasvattamaan lasta ja olen valmis odottamaan sitä että poikaystävänikin haluaa lapsen. oon itkeny nämä kolme pv kun en ole tienny mitä teen, mutta abortti ajatuksena on alkanu helpottamaan, kun muistelee sitä minkälaista meillä oli ekassa raskaudessa. jatkuvaa riitelyä ja itellä oli jatkuva pahamieli, raskaus oikeastaan pahensi meidän suhdetta.
ei tarvi alkaa haukkumaan lapsen tappajaksi tai vastaavaa!
En sinua hauku, enkä moiti. Mutta huoli minulle heräsi nyt siitä, että ethän vain ole alistumassa painostukseen? Kuitenkin kerrot olleesi ja vain muutama kuukausi sitten valmis vanhemmuuteen ja vielä pari päivää sitten sanoit olevasi valmis ja halukas pitämään tämänkin lapsen.
Ymmärrän sen, että ajatukset ovat sekaisin ja tunteet heittelehtii, mutta pyydän, ethän tee aborttia vain ulkoisen paineen takia jos et itse sitä tosissasi haluaisi. Siksi että avomiehesi ei lasta halua pitää tai esim. taloudellisen tilanteen painostamana. Pyydän että mietit tarkkaan sen, että päätös on omasi, ei kenenkään toisen määrittelemä.
No mutta sehän sä sitten oot jos lapsesi sinne pönttön heivaat!! Lapsesi murhannut oot sitten ihan loppuikäs. Mieti halautko sellasia
tekoja tunnoilles jotain muuta miellyttääkses. Haluatko ite oikeesti
sellasta? Voi olla ettet sitten enää saa lapsia kun niitä haluaisit.
Miltäs sitten tuntuu? Lapsen tappaminen tuskin ainakaan korjaa heikkoo
suhdetta, päinvastoin.
Parasta mitä voisit nyt tehdä on potkia tyhmä jätkä pellolle, antaa
lapsesi jatkaa elämäänsä ja hankkia tilalle kunnollista seuraa.
Lopullinen päätös on sinun ja sinun on sen kanssa elettävä. Muiden haukkumisista ei kannata välittää.
Olet vielä nuori ja voit saada lapsia myöhemminkin.
kristallipalloistas sä sen kattelet että joku voi saada lapsia myöhemminkin? Se voi olla että tän abortin seurauksena tuleekin niin paha tulehdus, kohtu puhkee kaavinnassa tms. ettei se onnistu enää ikinä!! Ja aina ei edes syytä löydykään miksei enää tuu raskaaks.
mien ymmärrä mistä nuita haukkujia riittää. eiköhän kaikilla ole omat valintansa ja elämä on täynnä valintoja ja mie valitsin nyt abortin ja mielummin mie valitsen onnellisen perheen joskus tulevaisuudessa ja parisuhteen kuin nyt seuraavat 18v perseaukisena onnettomana yh äitinä. en tarkoita loukata ketään tuolla
sä nyt joudut vakuuteleen jotta ois helpompaa lähtee ylittään sitä lapsesi tappamiskynnystä.. tuskin lapsentappaminen ja syyllisyystraumatkaan kovin onnelliseks tekee. Mutta joilllekin kai sitten materia ja mahtavat "onnen" kulissit on tärkeempää kun oma mielenrauha ja puhdas omatunto..
Ja sinä noilla kommenteillasi aiheutat vain vastareaktion. Kannattaisi lähestyä asiaa vähän diplomaattisemmin niin ehkä saisit jotain aikaankin...
Kyllä isällä on oikeus aborttiasiassa, hän on yhtä osallinen tapahtumaan ja häntä pitää kuunnella, kuten abortin vastustajat täällä meuhkaavat. Jos miehellä ei ole haluja tulla isäksi, sinun pitää kyllä ottaa se huomioon. Et voi pakottaa ketään isäksi.
Hänhän joutuu elatusvelvolliseksi, niin kyllä hänen linjaustaan pitää kuunnella. Kakaroitahan te molemmat olette, ja parisuhteet kerkiää vaihtua tiheään.
.. elämään, ratkaisee kaikessa! Elatus omasta lapsesta on vastuun kantoa tekemisistään. Jos tekee lapsen, on siitä myös huolehdittava!
Olisiko miehillä aihetta miettiä, ettei sekstaile sellaisen kanssa, jota ei halua mahdollisen lapsensa äidiksi, koska yhdynnöissä on AINA raskauden mahdollisuus olemassa.
Lapsen synnyttävä äiti ei pakota ketään isäksi, vaan isä on ihan vapaaehtoisesti (ellei tätä ole raiskattu..) siittänyt oman lapsensa ryhtymällä siitospuuhiin.
Ketään ei voi pakottaa aborttiin. Isällä on oikeus sanoa mielipiteensä aborttiasiassa, mutta nainen kuitenkin päättää omasta kehostaan.
""""""""Isällä on oikeus sanoa mielipiteensä aborttiasiassa, mutta nainen kuitenkin päättää omasta kehostaan.""""""""""""
Isällä on siis oikeus sanoa aborttia-asiassa mielipiteensä? Ok. Mutta nainen "kuitenkin päättää omasta kehostaan". Eli nainen voi hyvin päättää omasta kehostaan myös siinä tapauksessa, että mies haluaakin lapsen mutta nainen ei. Jos nainen kerran päättää omasta kehostaan.
Juurihan sanoit, että NAINEN KUITENKIN PÄÄTTÄÄ OMASTA KEHOSTAAN. Nyt tullaan siihen ratkaisevaan loppuhuipennukseen *rumpujen pärinää* prrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr..... tädäää! Jymy-uutinen: alkio kehittyy naisen kehossa! Paska tuuri uskovaisille, jotka ei siedä sitä, että nainen päättää omasta lisääntymisestään, johon se munasolun käyttäminen kuuluu. Munasolu on naisen omaisuutta, ja mitä muuta alkio on kuin hedelmöittynyt munasolu. Sitten kun mies alkaa joutua raskaaksi, niin keskutellaan asiasta vähän toisestakin näkökulmasta.Pitää kehitellä joskus sellaisia kasvualustoja, jotka ovat neutraalilla maaperällä, niin asia on tasapuolinen?????
Kukaan ei voi pakottaa minua raskaaksi ja määrätä mitä minussa kasvaa ja milloin varsinkaan vasten tahtoani, se vaan on laki. Vaikka juutalaisilla laki on ollut miljoona vuotta sitten toisen lainen, niin eletään tätä tieteen kehitystä,j ja tiede tietää asiat paremmin kuin nuotiotulitarinat.
"mutta nainen kuitenkin päättää omasta kehostaan."
Mutta miten hedelmöittynyt munasolu nyt liittyykin yhtäkkiä taas naisen kehoon, kun se ei aborttitapauksessa olekaan mitenkään osa sitä, eikä siis sen takia naisen päätettävissä oleva asia? Eihän abortin vastustajilla ole enää yhtään kunnollista argumenttia. Tämänkin ihan puhalsi kumoon. Yksinkertaista porukkaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valehtelijan_paradoksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paradoksi
nyt kuvittelet puhalletuks kumoon?? Vai tarkotitko noilla valhtelun paradokseilla ym. omia töherryksiäs? :D
Abortin suosijoiden tyypillisin paradoksi on se surullisen kuuluisa julistus 'jokaisella on oikeus päättää kehostaan' :D
"Abortin suosijoiden tyypillisin paradoksi on se surullisen kuuluisa julistus 'jokaisella on oikeus päättää kehostaan"
Sehän oli abortin vastustaja, joka tuossa kertoo, että naisella on oikeus päättää kehostaan siinä tapauksessa, että mies haluaa aborttia. Mutta jos nainen haluaa aborttia, niin naisella ei yhtäkkiä olekaan oikeutta päättää omasta kehostaan.
Mahdoton yhtälö, epätosi ei voi tietyissä olosuhteissa olla tosi.
Lisäksi tässä tulee vielä paradoksien paradoksi. Abortin vastustaja eli sinä toisessa kommentissasi väität, että aborttioikeuden puolestapuhujat väittävät samaa kuin sinä itse abortin vastustajana. Ei vastustaja voi olla samalla puolustaja.
Sivustakatsojan silmin: Olet kuin piski, joka puree itseään häntään ja vinkuu, kun luulee että se on vihollinen. Ihmisiä sivusta päin huvittaa katsoa koiran tyhmää meuhkaamista, mutta koira on itse tosissaan. Älykkäintä ilmaisua viestissäsi edustavat nuo hymiöt. Mutta ei ne ei argumenteiksi oikein riitä, isompikaan määrä.
Siis kun nainen saa päättää kehostaan, ei se tarkota tietenkään että sais päättää myös lapsen kehosta. Eli ei kehostaan saa päättää siinä määrin että käytänpä sitä jonkun toisen tuhoksi. Eli saa päättää kehostaan, mutta VAIN omasta kehostaan.
"Abortin vastustaja eli sinä toisessa kommentissasi väität, että aborttioikeuden puolestapuhujat väittävät samaa kuin sinä itse abortin vastustajana. Ei vastustaja voi olla samalla puolustaja."
Erona nyt vaan on se, että abortion vastustajan sanomana siinä on sentään jotain järjellistä logiikkaa, eikä pelkkää paradoksaalista tekopyhistelyä kuten abortinsuosijoilla.
Voi voi :) sinä se vaan jaksat sahata sitä omaa oksaasi. Huomaat kyllä sitten (joskin liian myöhään) kun rysähtää.
Kuinka kävi? Alistuitko painsostukseen? Kävitkö lääkärin puheilla ilmoittamassa "sosiaalisia syitä", jotka ovat "kertakaikkiaan rasittavia" ?
Muista aina ettei poika, joka painostaa lapsensa surmaamiseen ole oikea mies. Oikea mies puolustaa naistaan ja lapsiaan viimeiseen saakka. Niin tekee oikea nainenkin.
Jos surkea poikanen ehdottelee jotakin lapsen pään menoksi, kerro hänelle yksinkertainen totuus miehen olemukseta.
Jos mies ei ota kantaa naisen raskauteen, niin se on hänelle yhdentekevä asia, jos ei kerran mikään hetkauta. Nainen on pelkkä panopuu, ei siinä mitään muuta ajatella. Ja tätä löytyy aikuisista miehistä. Ja ei yhdentekevästi käyttäytyvää miestä saa pakolla isäksi. Nauraahan sitä naurismaan aitakin jos menee koputtelemaan perheellisen miehen ovelle.
Ajattele nyt jos on kyseessä joku yhden illan pano ja pilleri pettänyt tai ollaan sählätty kännissä kortsun kanssa, niin ei kai sellaisesta isäksi ole, saattaa olla vielä jo entistä perhettäkin, jos on unohtunut kertoa että on naimisissa, usein tämmönen pikku juttu saattaa unohtua. Sitten kun vahinko pääsee tapahtumaan, niin mitä siinä voi olla tehtävissä? Ei kai kukaan ole niin kahjo, että alkaa yhden illan panosta mitään elämän tragediaa ja perhettä kehittelemään, Jälkiehkäisy on onneksi olemassa ettei mitään abortteja tarvi. Semmoista en oiken tajua, jos tämmönen toistuu usein eikä oikein jaksa välittää. Mutta semmoselle ihmiselle ihan hyvällä vois neuvoa, ja kai ne antaa just sitä ehkäisyneuvontaa ja määrää pillerit abortin jälkeen? Kyllä lääkärit tahtoo aborttien loppuvan tai ainakin vähenevän.
Otsikko on jo mahtava "Avomies haluaa abortin"
Kyllähän avomiehesi toki voi tehdä abortin, sitten kun on itse raskaana :)